tiistai 13. toukokuuta 2014

Raapale koppelon kohtalosta


Sataa tihuuttaa.
Katselen auton ikkunasta maisemia, jotka näillä päivin kevättä ovat alastomimmillaan. Likaista lunta tien penkoilla, eikä uutta vihreää missään.
Äkkiä vilahtaa oikealta, samalla kuljettaja väistää vasemmalle.
Joku kopsahtaa auton kylkeen ja lennähtää saman tien takaisin tien penkalle. Lintuko, joka syödessään maastoutui täydellisesti maaston väreihin, muttei malttanut pysyä paikallaan, vaan paetakseen pyrähti kohtalokkaaseen lentoon? Olisipa lentänyt metsään päin.
Nyt naarasmetso makaa verissään sohjohangella.
Autosta löytyy teräaseeksi vain linkkuveitsi, onneksi edes se. Osaava mies pystyy silläkin avaamaan linnun ja suolistamaan sen.
Kun metso on muovipussissa ja mies siistinyt kätensä lumella, matka jatkuu.
- Paisti koppelosta ja siivestä vissiin rieskojen "jauholuuta". Mies toteaa.

-      

61 kommenttia:

  1. Vain elämää ei sen enempää....

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. ...just sitä. Pahalta tuntui, kun naarasmetson kuollessa tavallaan kuoli vielä syntymättömätkin metsot, sillä sen sisällä oli munimista vaille oleva muna ja useampi vähän pienempi muna.

      Poista
  2. Sellaista sattuu ja se on elämää. Toivottavasti saatte edes kunnon aterian siitä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin. Onneksi törmäyksen toinen puoli ei ollut hirvi tai poro.
      Ilman muuta, kun tämmöinen haaveri sattui, niin lintu valmistetaan ruuaksi.

      Poista
  3. Nämä ovat niitä ikäviä asioita, mitä ei voi ennalta aavistaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se oli kuin tuli ja leimaus, kuin silmänräpäys ja sitten tilanne ohi. Säikähdin kyllä.

      Poista
  4. Se on hyvä ettei jäänyt kärsimään, näitä sattuu.
    Täältäpäin hyvin ikävä tapaus: oli kauris jäänyt auton alle ja yliajaja jättänyt elossa olevan kauriin kitumaan keskelle tietä. Ei selvinnyt kauris enää elävien kirjoihin:(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tullut mieleen, jättää tilannetta tarkistamatta, miten linnulle kävi.
      Liikennettä ei ollut, ei kukaan tullut katselemaan tai kyselemään, mitä siinä ojan puolella kyykittiin.

      Poista
  5. Hyvä, kun pääsi tuskistaan. Yllättävän moni jatkaa matkaa, olen kuullut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietysti voi liikenne olla semmoinen, ettei kertakaikkiaan ole mahdollisuutta pysähtyä, ettei aiheuttaisi lisävaaraa.
      Kyllä eläin ansaitsee inhimillisen kohtelun.

      Poista
  6. Surullinen kohtalo koppelolla mutta hyvä että ei jäänyt kärsimään. Tuo jauholuuta toi lapsuusmuistoja mieleen, linnunsiipi se oli minunkin kotonani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä lintu niin topakasti auton kylkeen lensi, että kuoli siinä samassa.
      Linnunsiipi leipomisvälineenä toi minulle paljon muistoja. Opettelin sen avulla puhdistamaan rieskoista liiat jauhot ennen uuniin laittoa, plus myös jälkikäteen. Leivontapöytä siistattiin myös siivellä.

      Poista
  7. Yäk. Minä olisin haudannut sen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tullut mieleenkään linnun hautaaminen. Maa oli roudassa, osin luminenkin, eikä linkkarilla voi kaivaa mitään monttua.
      Kyllä tuo onneton lento teki siitä paistin.

      Poista
  8. Ikävä juttu, mutta hyvä, että pysähdyitte. Onnettomuuden jälkeen kituva ja kärsivä lintu olisi vielä pahempi asia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä arvaamaton kopsaus auton kylkeen säikäytti. Onhan se asiallista tarkistaa, mitä tapahtui ja nyt toimittiin näin. En voisi jättää eläintä kitumaan ollessani syypää, että niin on käynyt. Jos olisi ollut isompi eläin, niin soitto poliisille.

      Poista
  9. kierrätysta sekin (onnenpensa helppo juurtumaan, raaputa pois pikkasen kuorta sivusta ennen kuin lykkäät oksan maahan, ulos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnenpensas ei taida kasvaa näin pohjoisessa. Kiitos vinkistä kuitenkin.

      Poista
  10. Ikävä tapahtuma, onneksi ohi!
    Valitettavasti koppelo valitsi väärän lentosuunnan...
    Oikein hyvää viikkoa sinulle, aimarii ♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin surullisesti kävi metsolle.
      Kiitos, myös sinulle mukavaa viikon etenemistä.

      Poista
  11. Hyvin kerrottu, vaikuttava raapale.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Aina joskus tulee mieleen nämä 100 sanan pikku novellit. Ne ovat oiva keino opetella tiivistämään sanottavaansa.

      Poista
  12. Todellinen linnunsurma on poroaidat. Lapissa kuolee poroaitoihin ja sähkölinjoihin jopa yli 40 000 kanalintua vuosittain, arvioi Metsähallitus. Ihmisen rakentamat maastoesteet verottavat pahimmilla alueilla lintukantaa enemmän kuin metsästys.

    http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/poroaitoihin-kuolee-tuhansia-kanalintuja/616814/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onko noin, että poronaitoihinkin kuolee lintuja. Selvä se, että sähkölankoihin. Määrä on iso ja meidän auton kylkeenkin kopsahti yksi.

      Poista
  13. Ikävä tapaus. Olen itse seurannu ja kuvannu kun koppelo kylpee ja kuopii multamaassa. Tuli vielä toisenakin aamuna samaan paikkaan kuopomaan maata.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teerien ja metsojen kylpykuoppia olen nähnyt ja kerran katselin ikkunasta, kun metso kylpi oikein antaumuksella. Se ei ollut hutaisemalla kylvetty.

      Poista
  14. Näitä sattuu kun ollaan liikenteessä. Monta allejäänyttä jänistä on ollut tällä viikolla tiellä. Kai niillä on jokin juoksuaika meneillään. Riistalintuhan se on ja olisi haaskausta jättää se laittamatta ruoaksi.
    Kevät näyttää tuleva sinnekin pikkuhiljaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monta vaaraa liikenteessä...niin lauletaan laulussakin ja paikkansa pitää.
      Haaskaustapa hyvinkin olisi ollut jättää lintu penkalle. Ei käynyt semmoinen mielessä.
      Kevät vain viipyilee, viime yönäkin -6 ja hangella kesti kävellä.

      Poista
  15. Ikävää, mutta kuuluu tämäkin elämään. Ja todella hyvä, ettei eläin jäänyt kärsimään, se olisi kamalaa. Kevään odotusta sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin, murheellisesti alkoi tuo reissu. Vielä murheellisemmin linnulle.
      Kiitos, heleää kevättä sinulle.

      Poista
  16. Vastaukset
    1. Niin vain kävi. Tien päällä ollessa voi sattua yllätyksiä.

      Poista
  17. Koppeloa sain syödä lapsena, eno oli taitava metsästäjä. Hyvä paisti siitä tulee ja riista on maukasta.
    Siivet näyttävät kauniilta, nehän voisivat olla vaikka seinällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en ole vielä syönyt metsoa, siis kerta tulee olemaan ensimmäinen. Talvella sain maistella riekkoa. Hyvää sekin oli.
      Ei taida tuo siipi seinälle joutaa.

      Poista
  18. Ikävä kohtalo koppelolle,mutta maukas paisti teille ja kaikki vielä käyttöön.
    Hyvää loppuviikkoa sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin päättyi tuon riistalinnun elämä. Munat jäi munimatta. Yksi muna olikin viittä vaille munittavissa, kova kuori vain puuttui. Paljon oli pienempiä munia lisäksi. Eli tavallaan rytäkässä kuoli useampi lintu, siis mitkä eivät edes saaneet syntyä.

      Poista
  19. Aina sattuu ja tapahtuu, kaikenlaista.

    VastaaPoista
  20. Näin tapahtuu luonnossa. Miten paisti valmistetaan kysyy epätietoinen?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sattuu ja tapahtuu, eikä ollenkaan aina valmiin kaavan mukaan.
      Minä en osaa metsosta ruokaa tehdä mutta avustan siinä hommassa. Kokkini kertoi, että keittää linnun suolalla ja pippurilla maustetussa vedessä. Ottaa keitinlientä talteen. Sitten irottelee lihat luista ja ruskistaa ne. Voi hyvinkin olla, että resepti on toisenlainen tällä kertaa.

      Poista
  21. Thank you for your kind visit on my blog. Your photos are also very nice. I like to see in other countries ... the animals and landscape. That's interesting. That's why I come back.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks. Very nice you visit on my blog.

      Poista
  22. Upea kuva!
    Takerruin sanapariin, rieskojen "jauholuuta". Yritin ensin oivaltaa itse, sitten luin vasta tekstin josta asia selvisi. Mietin että jauhetaanko sulista/ruodista jotain, jälkeenpäin huvitti tämä ymmärtämättömyys :)
    Kekseliästä käyttöä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä päin vallan puhdistetaan rieskat liioista jauhoista, samoin leivinalusta linnunsiivellä. Minä tein myös niin, kuten opetettiin
      Nyttemmin en ole leiponut rieskaa, eikä minulla ole koskaan ollut ihka omaa "jauholuutaa", mutta nyt on, kunhan se tulee siihen kuntoon.

      Poista
  23. Hih ... tuollaiseen metsästykseen ei tarvita minkäänlaisia lupia, taikka edes pyssyä. :)

    VastaaPoista
  24. Voi koppelo parkaa, mutta hyvä, että osasitte päästää linnun tuskistaan. Tuosta jauholuudasta tuli mieleeni, että taisin ennen vanhaan jossakin sukulaispaikassa maalla nähdä, kuinka jäniksen käpälällä puhdistettiin jauhot leivinalustasta. Jotenkin lapsesta tuntui pahalta nähdä pupun jalka siinä yhteydessä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut myös jäniksen käpälästä leipomishommissa, mutta itse olen "opettajan" kanssa käyttänyt vain linnunsiipeä. Se toimii tosi hyvin. On kätevä.
      Tuo jauholuuta taitaa olla minun itseni antama nimi.

      Poista
  25. Tarina on kerrottu siten, että en jäänyt koppeloa edes suremaan. Lopputulos oli niin tarkoituksenmukainen. Hyvin kerrottu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Näin ajattelen itsekin, ei henno upeaa riistalintua jättää rujona penkalle, kun sen voi syödä.

      Poista
  26. Hyvä niin, että mies pystyi lopettaan linnun, ettei jäänyt kitumaan.
    Minusta ei siihen olisi, vaikka pakkohan se olisi, kuin jättää lintu kärsimään.
    Linnunsulan merkitys tuli mullekin uutena, muttei ihan puun takaa kuitenkaan,.
    Olen nähnyt jossain telkussa varmaankin, kun sulilla puhdistettiin leivinalustaa.
    Oikein hyvää kevättä sulle Aimarii, mä täällä koitan paranella edelleen selkääni.
    On jo paljon parempi kuitenkin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tapahtuneen jälkeen oli vain inhimillistä lopettaa henkitoreissaan oleva lintu.
      Toivotaan, että selkäsi paranee ja pääset nauttimaan alkavasta kesästä täysin.

      Poista
  27. Muistan kyllä, että olet aiemminkin kirjoittanut jauholuudasta, silloin sen sulkaluudan vasta eka kertaa kuulinkin. Mutta nyt jotenkin yhdistin tuon jauholuudan luuhun ja aloin miettiä jauhatteko te luutkin rieskoihin jauhoksi.. hah ha, kaikea sitä mieleen tuleekin.
    Raapalekin on jotenkin hassu sana suomen kielessä, väkisinkin meinaa laittaa pisteet aan päälle, vaikka siis se sinällään on todella hyvä sana.
    Harva kuski olisi viitsinyt ja edes osannut tehdä mitään koppelo-paralle, vaan eräihmisillä ei ole koskaan niin kiire etteikö yhtä lintua ehtisi suolistaa, hienoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saatan hyvinkin olla kirjoittanut jauholuudasta. Taisin kirjoittaa rieskojen leipomisesta, kun opettelin sitä.
      Raapale on hyvä nimi, jollain tapaa hassu kuitenkin. Raapale on siis 100 sanan novelli, jossa on selkeästi tarina.
      Eipä täällä tapaa olla kiire. On meininki, että vähemmälläkin ehtii.

      Poista
  28. Taas uutta tietoa minullekin, jauholuuta. Ja rieskaa rupesi tekemään niin kovasti mieleni. Meille kerran kopsahti harakka auton kylkeen. Tuli paha mieli pitkäksi aikaa. Nostimme metsän puolelle kuolleena. Elämää maalla ja kaupungissa, toisenlaista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo jauholuuta taitaa olla minun itseni antama nimitys, kun en parempaa nimeä keksinyt linnunsiivelle tuossa hommassa. Tehokas luuta se kuitenkin on.
      Totta, että aina tuntuu ikävälle, kun tuollaisia haavereita sattuu.

      Poista
  29. Erämaan elämänmenoa.
    Onnea uuden jauholuudan omistajalle ja lämpöisiä päiviä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitosta vaan. Jauholuutani on siistattu ja on yhä kuivamassa. Saapa vain havaita, milloin aloitan rieskojen leipomisen.

      Poista
  30. Näitä vahinkoja aina joskus sattuu. Onneksi ei mennyt haaskoille. Lohet sain tahnalla ja lotto-uistimella :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No juu, harva taitaa tien päällä liikkuessaan noilta ihan tyystin välttyä.
      Kalastuksessa en ole tahnaa koskaan käyttänyt, lotto-uistimia minulla kyllä on. Mitä mahtaisi tammukka tykätä tahnasta ja lotosta?

      Poista
  31. Oletpa reipas kun olet sukeltanut jo talviturkin pois! Muutenkin ihan kiva kevätkesän päivitys, täälläkin tuli kesä kertalaakista ja siilit ovat reilustikin jo kolme viikkoa olleet hereillä. En voi siirtää enää kuvia edes kännykästä ja sekös minua harmittaa, mutta niinhän nuo jäävät varastoon kun en saa niitä julkaistua.

    Sama asia tuli mieleen kun Sirokollakin, ollaanko me vähän pöljiä:) mut hienosti bongattu paisti. Kaunista kesää Sinulle Aimarii.

    VastaaPoista