keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Mukava muisto kesästä


Kuura-aamua katsellessa on mukavaa palata kesään. Mieleen ryöpsähtää hetkessä paljon. Kesä oli tapahtumarikas, lyhyt ja eriskummallinen. Sateinen ja kolea. Nyt se on nivaska muistoja valokuvineen.

Siis.
Oli kesä 2015.
Oli kurjenpolvia ja kulleroita kasvava pelto.
Oli pellon reunassa pikkuinen kuusi,
hassun harva oksiltaan.
Kuusen ja maantien välissä vain pahainen oja.

Oli koppelon pesä kuusen alla.
ja pesässä viisi munaa.
Tiellä oli paljon ohikulkijoita,
kävelemässä, pyöräilemässä, autoilemassa.

Emolla rohkeutta pysytellä hautomassa,
vaikka askeleet lähestyivät,
ohittavat pesän niin liippoen.

Minulla murhe sydänalassa,
miten tässä käy?
Löytääkö kenties kettu,
tai joku muu pesän munineen?
Päätyvätkö poikaset ennen syntymäänsä
jonkun ateriaksi?

Sitten
yhtenä heinäkuun alkupuolen päivänä
pesässä oli vain munankuoret.
Viisi metson poikasta oli viipertänyt omilleen.
Kadonneet kotipellon yli metsän suojiin.
Minä iloitsin.



68 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Jep. Oli minustakin muistiin kirjoittamisen arvoinen.

      Poista
  2. Oi mikä ihana kuva-runo-tarina. Hienoa, että poikaset kuoriutuivat. Toivottavasti varttuivat aikuisiksi ja väistelivät taitavasti metsästäjän asetta :-)
    Sinulla on samat tuntemukset, kuin minullakin. Hätäilen poikasten selviytymistä, Lintujen muuttomatkaa ym eläinten selviytymistä yhä pienenevillä mahdollisuuksillaan.
    Näitä on todella ihanaa katsella ja lukea, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikesta huolimatta emo oli valinnut hyvän paikan pesälleen, vaikka minun silmin se oli mitä riskialttein. Viikkotolkulla katsoin lähes päivittäin emoa silmiin. Minut se koki vaarattomaksi ja sitä tietysti sille olinkin.
      Poikasten lähtöä ei nähnyt kukaan, mutta varmuudella ne ovat kipittäneet heti kuoriuduttuaan metsään. Ne ovat heti oman onnensa varassa.

      Poista
  3. Sydän syrjällään saa todellakin toisinaan olla. Tämä oli onnellinen kesämuisto!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tätä episodia oli hienoa seurata. Pakko on ihailla myös emon rohkeutta ja uskoa, että pesäpaikan valinta on geeneissä. Tien ja ihmisten läheisyys sekottaa pesivän linnut hajut saalistajilta.

      Poista
  4. So happy to hear the chicks made it! Wonderful photos and memory of summer! Thank you for sharing Aimarii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nice to read that you liked. Thank you.

      Poista
  5. Ihana kertomus kuusen kätköissä olleesta metson poikasten pesästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ja niin tosi kertomus. Mukavaa oli seurata lähetä tuo rohkeaa koppeloa.

      Poista
  6. Jännittävä ja kaunis runotarina! Onnellisesta lopusta tykkään tietenkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnellisti päättyi tuon koppeloemon haudonta, vaikka niin jännäsin sitä.

      Poista
  7. Kiehtova ja jännittävä tositarina. Viisas emolintu tiesi missä suurin vaara vaanii ja osasi välttää sen pesäpaikan valinnalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin kuulema on, että pesän lähellä ihmishajuista voisi olla turvaa. Se kait emolinnun pesävalintaan vaikutti.

      Poista
  8. Kaunis tarina viisaasta emosta ja poikasista.Ihanaa että näit kaiken tuon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiinnostuneena seurasin tilannetta, vaan poikasten pesästä lähtöä en nähnyt. Kuitenkin tuli tutkittua munankuoria, joten varmaa, että poikaset kuoriutuivat ja jättivät pesän.

      Poista
  9. Emolla oli rohkeutta valita epätavallinen pesäpaikka. Ehkäpä tielläkulkijat olivat niitä suojelusenkeleitä metonpojille. Eipä uskaltanut mettänpeto pesälle.
    Kaunis runo kesästä ja sen kujeista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tietämättämme suojeltiin pesä, niin minäkin luulen. Tämä oli jo toinen kerta, kun olen päässyt kuvaamaan kanalinnun hataraa pesää ja munia. Edellisen kerran pesä oli niin liki polkua, että vähänkin ajatuksissaan oleva kulkija olisi saattanut tallata sen.

      Poista
  10. Vastaukset
    1. Tavatonta iloa todella tunsin, kun pesintä onnistui. Nyt nuo metsämiehet jahtaavat kanalintuja. Miten käynee "minun" varttuneille metsonpoikaselle?

      Poista
  11. Vastaukset
    1. Kivaa kun piipahdit. Tiedän, että linnut ovat lähellä sydäntäsi.

      Poista
  12. Lapset lentäny pesästä, runon kera.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on maailman laki. Metson poikaset ovat vaan heti kuoriuduttuaan itsellisiä. Ei ole huolehtijaa, ei peräänkatsojaa.

      Poista
  13. Ihan kuin minun seuraamat joutsenen munat - alussa epäusko ja lopussa ilo pesinnän onnistumisesta ihmisten jaloissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan joutsenesi. Silloin ihmettelin, miksi joutsen rakentaa pesän aivan rantaan ja kävelytien liki, vaan homma onnistui. Ja onnistuihan se metsoemoltakin.

      Poista
  14. Kesää alkaa olla jo mukava muistella. Ja niitä muistoja on mukava jakaa myös muille. Hyvä runo ja kovin sopivat kuvat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä on lähellä ja kesä on kaukana, muistella voi aina.

      Poista
  15. Lapset ovat kuoriutuneet ja lähteneet pesästä luonnollisesti. Kaunista runoilua! Hyvää syksyä sulle kauas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Semmoista on tää elämän meno. Lasten ja poikasten on määrä itsenäistyä, jotkut ennemmin, jotkut myöhemmin.
      Kivaa syksyä myös sinulle.

      Poista
  16. Hyvä metson pojat. Kiitos, kun seurasit ja kerroit meillekin.

    Sinulle on haaste minun blogissani! Käypä kurkkaamassa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kunpa olisin nähnyt ne viisi poikasta, vaan salaisen hetken valitsivat. Emon viikkotolkulla jatkuvaa kökötystä muniensa päällä kyllä seurasin tiiviisti.
      Kävin jo kurkkaamassa. Kiitos vain.

      Poista
  17. Ehkä metso-äiti tulee ensikesänäkin tiensi varrelle pesimään, kun näin hyvin nyt onnistui. Voisi näyttää poikansakin, ennen kuin niitä metsän suojaan vie.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisi hyvin mieluisa juttu, mikäli tekisi pesän samoille paikoin. Koppeloemo ei poikasiaan ruoki, ohjaa ne vain jonnekin suojaan, mistä saavat ihan itse löytää ravintonsa.

      Poista
  18. Niin kesä jäi taas vain muistoihin ja sinulle jäi todella kiva muisto tästä syntymän ihmeestä. Toivottavasti koko poikue varttuu onnellisest aikuisiksi linnuiksi. Monet vaarathan ne vaanivat varvikossa.
    Mukavasti puit sen runomuotoon. Runosi ovat aina kivaa luettavaa :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mennyt kesä jää mieleen paremmin, jos ja kun siltä on tallentunut muistoja, Mukavat muistot tietysti lämmittävät mieltä, mutta ikäviäkin muistoja kesästä jäi.
      Metson poikasilla oli varmasti paljon uhkaa ensimmäisten päivien/viikkojen aikana. ruasta puutetta kylmän sään vuoksi, eikä jatkuvat sateetkaan varmasti poikasia lämpiminä pitäneet.

      Poista
  19. Tykkään tarinoista joissa on onnellinen loppu. Kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin tykkään. En taida juuri kirjoittaakaan mitään tarinaa, missä lopussa tulee surullinen olo.

      Poista
  20. Ihastuttava kokemus ja kertomus. Sinäkin taisit toimia siisä suojelusenkelinä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä yritin ainakin. Loppu hyvin ja toivottavasti poikaset ovat kasvaneet komeiksi linnuiksi. Tosin syksyn metsästäjät ovat niille myös iso uhka.

      Poista
  21. Voi mikä tarina ja huoli lintusista. Onneksi kävi hyvin ja pikkumetsot pääsivät metsän turvaan. Kaikesta näkee, että luonto on sinulle hyvin rakas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jäin toivomaan poikasten lähdettyä omilleen, että selviäisivät. Nyt syksyllä en ole juuri mitään kanalintuja nähnyt. Ehkä ovat niin viisaista, että pysyttelevät semmoisilla korvilla, jonne pyssymiehet eivät eksy ja tulevat sitten lähimaisemiin, kun metsästysaika on ohi.
      Kun luonto on niin lähellä, sitä on mielenkiintoista seurata.

      Poista
  22. Koskettava tarina jota mielessäni mietiskelen.
    Mukavaa syksyn jatkoa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos samoin sinulle kivaa syksyn etenemistä.

      Poista
  23. Ihana selviytymistarina, kiitos aimarii! ♥♥♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sanoa, että rohkea rokan syö. Minusta koppeloemo osoitti kylmän järkevää rohkeutta ja onnistui.

      Poista
  24. Hienosti olitkin runoillut tästä kesästä, pelostakin, miten koppelon munille käy, mutta onneksi hyvin kävikin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, onneksi koppelon munista syntyi poikaset. Kivaa ja jännittävää seurata useampi viikko.

      Poista
  25. Ihastuttavat kuvat ja kesämuistot. Mietin itsekin, että muutama muisto kesästä olisi paikallaan, otin kuvia kun olin lasten kanssa luontopolulla jne mutta se tökkäsi tänä syksynä mieluisaan esteeseen:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kesä ei koskaan niin mene, etteikö muistoja jäisi.
      Tulin hieman uteliaaksi .... mihin mieluisaan esteeseen tökkäsi? Osaat olla salaperäinen.

      Poista
  26. eläimet ovat viisaita, joskus meistä tuntuva pesä/lepopaikka tuntuu vaaralliselta, mut tarkemmin kun aatostaa, niin huomaakin sen olevan se turvallisin paikka!
    ps mukava huomata et vihdoinkin löysit käyttöä langoille

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaistot noita eläimiä varmaan pitkälti ohjailee. Meidän koppelonkin arvelen "aatelleen", että ihmisen läheisyys eksyttää pedot pois.
      ps olen langat suht ja koht kutonut ja töppösinä pitänyt. Lopuista tulee unisieppareita.

      Poista
  27. Muistot, kauniit ja eläväiset sellaiset lämmittävät mieltä! Mukavaa syksyn jatkoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistot ovat aarteita. Mukavaa syksyä myös itsellesi.

      Poista
  28. Onneksi hyvin kävi, onnellisesti poikaset lehahtivat maailmalle.

    Ihmeen varomattomasti linnut rakentavat välillä pesiään.
    Saa tosiaan sydän syrjällä seurata miten käy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä niin. Nyt on lähimetsässä viisi metsoa lisää. Tai tiedä sitten, joko joku on ammuttu riistana.

      Poista
  29. Vastaukset
    1. siinä, missä isommatkin. Näin kuuluu olla.

      Poista
  30. Vastaukset
    1. No niin, nyt meitä on jo monta, ketkä olivat iloisia koppelon puolesta.

      Poista