tiistai 13. lokakuuta 2015

Pimeneviä iltoja, hämyisiä aamuja, vastauksia kysymyksiin

Syksy on ehtinyt pitkälle.
Päivä lyhentynyt ja iltaisin pimeä ennättää liian aikaisin. Aamut ovat verkkaisen hitaita hämärän jatkuessa yhä vain pitempään. Syksy hiipii syvemmälle ja reilun parin viikon kuluttua ollaan talviajassa. Ruvetaan kolkuttelemaan kaamosta.


Karsikonperällä on hiljaiseloa. Sentään puusavotta on aluillaan. Se ,jos mikä on varsinaista hyötyliikuntaa. Jopa mieluista.
Ilokseni olen saanut jälleen pari uutta Liebester Award-huomiointia ja 2x11 kysymystä, jotka odottavat vastauksiani. Asialla olivat Hallatar-blogin Una  ja Marjatta Mentula, joka kirjoittaa Marjatan kirjaelämyksiä.  Kiitoksia kummallekin. Olen otettu näistä palkinnoista.

Una tiedustelee tämmöisiä.
Oletko onnellinen : 
Onnellisena elämiseen vaikuttaa moni asia. Jos oma arkeni sujuu tasapainoisesti ilman isonpia murheita ja vastoinkäymisiä, tunnen itseni onnelliseksi. Tosin pessimistiluonteena helposti pystyn hävittämään onnentunteet ja sitten olenkin jo myrtsinä kuin maani myynyt.

Kuka oli lapsuudensankarisi?:
Varsinaisesti sellaista minulla ei ollut lapsena, mutta isompana tykkäsin ihan mahdottomasti Vilma Rudolphista. Olin nuorena nopea kintuistani ja nautin pikajuoksusta. Kuvittelin itseni hurjimmissa haaveissa Vilma Rudolphin lailla olympiamestariksi.

 
     (Kävin aikuisenakin vanhalla tutulla urheilukentällä verestämässä muistoja. Kuva -2013 kesältä)

Mistä et luovu mistään hinnasta?
Materiaalin voi hinnoitella, eikä minulla ole mitään niin arvokasta aineellista, ettenkö voisi luopua riittävän hinnan saatuani. Terveydestä, siitä mitä on jäljellä, enkä rakkaistani tietenkään halua luopua, Ne asiat eivät kuitenkaan ole minun päätettävissäni.

Ovatko kaikki haaveesi toteutuneet?
Ei tietenkään. Ei minusta tullut pikajuoksun olympiamestaria, ei kuuluisaa kirjailijaa, ei voimistelunopettajaa. En pysty kävelemään Inarin 100 km:n polkua Sevettijärveltä Norjan puolelle, vaikka paljon siihen pari vuotta sitten panostin. Ikä ja terveydelliset rajotteet tulivat esteeksi, haluja olisi. Monin verroin on ollut niitäkin haaveita, jotka ovat toteutuneet.

(Kun en päässyt kävellen Inarin polun Norjan puoleiseen päähän, niin autolla kuitenkin. Tuohon polku päättyy ja/tai tuosta alkaa.)

Miten olen ajatellut viettää ensi kesän?
Ensi kesään on aikaa, enkä ole sitä suunnitellut. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin kesä kuluu kalastellen ja retkeillen. Myös pöllin parkkauksen MM-kisoihin osallistuminen kiinnostaa. Jää pohdintaan, kestääkö kantti. Ehkä Iijokisoutuun pyrin mukaan, jospa onnistuisi nyt.

Lempipuusi?
Mänty. Yksiselitteisesti mänty. Tykkään halia isoa mäntyä ja juuri yksi tietty mänty on "ystäväni". Se on kuuntelijani, lohduttajani ja voimapuuni.


( Halattava mänty tässäkin, vaikkei olekaan lempimäntyni. Kuva 2009 kesältä)

Mieliaskareesi?
Ei semmoista olekaan. Kodisn askareista ei mikään ole ylitse muiden. Kaikkia tulee tietysti tehtyä, mutta mieluummin siivoan, kuin teen ruokaa.

Salainen paheesi?
Jos sen kertoisin, niin mikä salainen se sitten olisi? Jätän kertomatta.

Pitkä vai lyhyt?
Jopas jotain. Joskus pitkä on ok, joskus taas lyhyt. Sopiva on parasta aina.


(Ongenvavan on parempi olla pitkä. Perhonenkin levähtää siinä, kun minä ongin.)

Kylmä vai kuuma?
Vastaan samaan tapaan, kuin edellisessä.


/Jääkukkia syntyy kylmällä.)

Kuka tietää lisäksesi kaikki/jonkun tunnussanasi?
Kukaan ei tiedä kaikkia tunnussanojani. Pari olen jakanut käytännöllisistä syistä.

(Kuukkelille saattaisin jonkun tunnussanani kertoa, jos se lupaa, ettei jaa tietoa.)

***
Noin tuli Unan kysymykset selvitetyksi. Päivä jatkuu aamuhämärästä harmaan tihkusateisena, joten jatkan Marjatan kysymyksiin. Hän toivoo minun jatkavan antamaansa lausetta.

Minusta kirja saa olla mieluusti ulkonäöltään.......
..ihan minkä näköinen vaan, kunhan ei ole tiiliskivi. Jättipaksut kirjat jätän suosiolla väliin. 

Olen oppinut kirjoista, että...
..vain mielikuvitus on kirjoittajilla rajana. Nykyään kaikesta kirjoitetaan ja kirjoitetaan niin monella tyylillä. On, mistä valita. Kaikesta painetusta en tykkää, mutta ei ole tarviskaan.

Mielipaikkani lukiessa...
..on sänky tai keittiö. Molemmissa luen. Paras lukuaikani on illalla ennen unen tuloa. Kädet vain tuppaa väsymään. Saattaa yöunikin joskus jäädä vähiin, jos oikein kiinnostava kirja on päätynyt hyppysiin. Keittiössä on kivaa unohtua lukemaan jälkiruuaksi.

Kirjahyllyssäni on...
..sekalaista luettavaa. Runokirjat, lintu- ja kasvikirjat, sienikirjat, muutamat retkeilyä käsittelevät kirjat ovat saaneet paikan hyllyltä. Muuten suurin osa kirjoista on edelleen muuton jäljeltä pakkauslaatikoissa. Ikävä juttu, mutta kirjoista pitäisi päästä eroon, kun tilaa ei ole.

Toivon, että...
..osaan tehdä unisiepparistani juuri sellaisen, että tulos tyydyttää minua. Ettei vaan tulisi sitä kuuluisaa sutta, silloin olisi pettymys suuri. Innostukseni kansalaisopiston askartelupiirissä jatkuu, vaikka en ole mikään askartelijatyyppi. Sormet eivät tottele, taitaa olla harjoituksen puutetta. Rautalankakranssi on jo tullut tehtyä.



Koulussa minä...
..en ollut hyvä oppilas, en tosin hirveän huonojakaan todistuksia saanut. Parasta oli ainekirjoitus, käsityöt ja liikunta. Ne olivat ylitse muiden, eikä muita oppiaineita mielestäni olisi tarvinnut ollakaan. Ujotti kuitenkin, kun opettaja luki ainettani ääneen. Kaikki tiesivät, kenen se oli.


(Tämän liinan olen tehnyt kansakoulun käsitöissä yli 55 vuotta sitten. Isä oli tallettanut sen ja nyt se minulla. Tuolloin osasin, nyt ei enää onnistu. Pikku fiksaamista kaipaa tuo keskimmäinen ommelrivi.)

Ikävöin...
..jo nyt meidän vanhaa maastoautoa, joka on myytävänä.. Aloitin "sururyön", vaikka auto seisoo yhä pihassa. Liki kymmenen vuotta sillä on kuljettu hankalien tieosuuksien taakse kalalle ja marjaan. On tarvinnut väliin nelivetoa ja vinssiäkin.

Syksyllä...
..innostun neuletöistä ja kaivan lankakopan ja puikot esille. Monet villasukat odottavat aloittamistaan. Nopeaan niitä syntyy, kun ensimmäisen pistän alulle. Myös kirjastoon rupeaa tekemään mieli. Kun illat pimenevät, niin ulkoa malttaa siirtyä aiemmin tuvan puolelle. Syksy saa minut ihka varmasti kirjojen pariin.



Olen pettynyt...
..miljoonasti omaan kyvyttömyyteeni olla luova. Innostusta ja mielenkiintoa riittää niin moneen, mutta tulos ei ollenkaan aina miellytä. Tällöin muistan erään työpajan seinällä olevan ajatuksen:" Itse kun tekee, saa juuri sellaista, kun tulee." Taitaakos tuota paremmin sanoa?

Kirosanani on...
..ihan se perinteinen ärräpää, kun sille hollille sattuu. En ole ahkera noituja, ainakaan omasta mielestäni. Feminiinielimen nimeä en käytä täytesanana koskaan. Ei sovi minun suuhuni.

Haaveilen... 
..pysymisestä sekä fyysisesti, että henkisesti sellaisessa kunnossa mahdollisemman pitkään, että voisin asua Karsikonperällä vielä kauan, kauan, Siis pysyisin pitkään omatoimisena niin itse kuin puolisonikin. Saataisiin yhdessä tuijotella tähtikirkasta taivasta, lumoutua Linnunradan miljardeista tähtösistä ja ihailla räiskyviä revontulia.


Olen taas niin ikävä bloggaaja, etten osaa jakaa tätä haastetta eteenpäin, mutta se annettakoon minulle anteeksi.

38 kommenttia:

  1. Ihania kysymyksiä ja vastaukset hyviä, tykkäsin niistä kovasti ja niin ihania kuvia :)

    VastaaPoista
  2. Täällä oli taas niin mukavaa kerrontaa luettavaksi. Vastauksesi ovat niin rentoja, huumorilla höystettyjä. Upeilla kuvilla höystit tekstin.

    VastaaPoista
  3. Voi, miten hienoja vastauksia ja mitä kuvia! Ei etelässä ole noin voimakkaita revontulia.

    Minun haaveeni ovat samansuuntaisia kuin sinulla, että pysyisin niin terveenä, että jaksaisin nauttia elämästä ja liikkua luonnossa.

    Kyllä ennen vanhaan tehtiin koulussa tasokkaita käsitöitä, koruompeleita ja jopa revinnäistöitä. Sinunkin liinassasi näkyy reikärivejä ja vaikka minkälaisia ommelmalleja. Minulla on koulussa tekemiäni joululiinoja, joita käytän joka joulu. Myöhemmillä luokilla tehtiin oikein villapusero. Silloin oli aikaa näpräillä, kun ei ollut niin monenlaisia harrastuksia ja viihdettä.

    VastaaPoista
  4. Ihania vastauksia! Kiva katsella näitä kuviasi aina, siellä on niin kovin kaunista. Revontulia en ole nähnyt vuosikymmeniin, olisi kiva nähdä.

    VastaaPoista
  5. Olipa kivan erilaiset kysymykset. En minäkään osaa laittaa mitään haasteita eteenpäin. Upea kuva tuo viimeinen!!

    VastaaPoista
  6. Hienoja vastauksia olet kirjoittanut, niitä oli mukava lukea.

    VastaaPoista
  7. Kiitos, olipa kiva lukea. Vaikka sinua jo aika paljon tunnenkin, niin silti aina jotain uutta hiipii mukaan.
    Kivoja kuvia matkassa, kuten männynhalauspuu, juoksija ja käsityökin.

    Sain itsekin juuri saman haasteen, erilaisin kysymyksin tosin. Saas nähdä löytyykö vastauksia. Haaste on kiertänyt paljon, minullakin on vaikeuksia keksiä kelle jatkaisin.

    VastaaPoista
  8. Tosi hyvät kysymykset ja vastaukset, mukava oli vielä vastustesi kuvituskin.

    VastaaPoista
  9. Hieno revontulikuva. Onko oma ottamasi ja onko tältä syksyltä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Revontulikuva on otettu 8.10.tänä syksynä. useana yönä oli komet reposet.

      Poista
  10. Olipa kiva lukea vastauksesi haastekysymyksiin ja "tutustua" Sinuun taas vähän paremmin ja syvällisemmin.

    Onnellista loppuviikkoa, Aimarii!

    VastaaPoista
  11. Tuo viimeinen toive on minullakin. Paits tietysi en tuu asuu Karsikon perälle, mutta muuten, eiköhän se ole se kaikkein paras toive. Terveenä ja yhdessä rakkaansa kanssa.

    VastaaPoista
  12. Kiitos sanoista ja kuvista , ny mä tierän maailmankuvasi :)

    VastaaPoista
  13. Hienot ja kivat vastaukset, näitä oli mukava lukea. Kakkoskuva toi mieleen omatkin startit, pi
    täisikin mennä pojantyttären kanssa kentälle...:)

    Iloista syksyn jatkoa!

    VastaaPoista
  14. Hienot vastaukset ja niihin sopivat kivat kuvat.
    Mukavaa syksyn jatkoa sinulle, ei vielä ajatella talviaikaa, eihän.

    VastaaPoista
  15. Ihanaa kun jaksoit näin monia kysymyksiä käydä läpi ja mielenkiintoisesti vastailla. =)

    ♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥

    VastaaPoista
  16. Todella hyvät ja pohditut vastaukset, näitä oli ilo lukea!

    VastaaPoista
  17. Oli hyvät kysymykset ja vastauksetkin niinkuin minun kynästä paljossa ollaan samanlaisia.
    Oletko itse ottanut tuon ihanan revontulikuvan minä en ole siihen taitoon oppinut mustia kuvia ja häälyviä varjoja vain.

    VastaaPoista
  18. Tutunnäköinen tuo kirjottu liina. Ei juuri tuo mukavia muistoja, pikemminkin tuskaisia :)
    Vastauksesi ovat mietittyjä. Mielenkiintoista lukea.

    VastaaPoista
  19. Hauska ja mielenkiintoinen postaus, aimarii..;)
    Kuvasi ovat aina verrattomia kuten tekstisikin!
    Hyvää ja aurinkoista viikonloppua sinulle / teille! ♥♥

    VastaaPoista
  20. Kiehtovia, hauskoja vastauksia, mainioita kuvia. Piti ihan kahteen kertaan lukea kun oli niin mukavaa tekstiä.

    VastaaPoista
  21. Paljon oli kysymyksiä ja vastauksiasi oli hauska lukea. Minulta nämä haasteet jäävät nykyisin aina väliin.

    VastaaPoista
  22. Kivoja kysymyksiä ja vastaukset vielä parempia! Meinasin kysyä, lähdetkö mukaan? http://wondersbykaari.com/2015/10/15/kotihengetar/ mutta annan sinulle vapaavuoron :) Tämä olisi kyllä juosten vastattu :D

    VastaaPoista
  23. Eletyn mukaiset vastukset. Kaamos tosiaan lähestyy, täällä auriko laskee tänään 16:51 ja vettä tulee kuin saavista. (40-60 mm vuorokauden sisällä, ja paikoin noin 100 millimetriä 36 tunnissa)

    VastaaPoista
  24. From what i could understand with translation, I enjoyed the questions and your answers! As always I do enjoy the photos you share! I especially like the one of you that looks like Wilma Rudolph! ") and the one of you hugging the pine! My favorite as well! Is that your dream catcher you made in class? It really is beautiful! I know you enjoy the cold, but I am not looking forward to it! We are supposed to have snow tomorrow-yikes! then up to 70F by the following Wednesday! Crazy weather?!
    hugs my friend,Jackie

    VastaaPoista
  25. Boa foto, magnificas fotos que envolve também o divertimento, excelente publicação.
    AG

    VastaaPoista
  26. Elämäsi on ollut ja on hyvin rikasta ja mielenkiintoista. Onnea jatkoonkin : )

    VastaaPoista
  27. My friend,

    Your photos
    Your words
    Your feelings

    They all are promises for a better life.
    Thanks for sharing.

    Your friend
    Yannis Politopoulos

    VastaaPoista
  28. Kiinnostavaa oli lukea vastauksiasi, erityisen kivaa oli myös mukaan liitetyt kuvat.

    VastaaPoista
  29. Kiitos kovasti paljon kivoista kommenteistanne. Thanks for nice comments. Obrigado pela sua observação.
    Sää on mitä harmain. Ei kovin kiva syyslomalaisille, vaikkakin sää on pukeutumiskysymys. Lämmintä siis on. Vedetkin sulaneet jo ensimmäisestä jääpeitteestään. Lumia minä oikeastaan jo oottelen.

    VastaaPoista
  30. Mukava oli lukea vastauksiasi ja katsella kuvia.

    Upeat on revontulet, hehkuttaa valojaan tosi kauniisti.

    VastaaPoista
  31. Mielenkiintoiset vastaukset monella tapaa. On kiva kurkistaa blogiystävän yksityiseen elämään, liittyisikö siihen vähän tirkistelynhalua:) Ristipistotyö oli hieno, onkohan minulla enää mitään tallessa. Olen hävittänyt niin paljon. Linnunsilmä, laakapisto ja harakanvarvas muistuivat näistä mieleen. Tyylikäs ja hieno kuva juoksijatytöstä, joka on valmiina pyrähtämään juoksuun. Revontulet ovat loimottaneet hienosti tänä syksynä. lempparikuvaajan puolesta vähän harmittaa että sekin missaantui:)

    VastaaPoista
  32. Oli mielenkiintoista lueskella saamiasi kysymyksiä vastauksineen. Joskus on vaan niin mukavaa miettiä omaa elettyä elämää saavutuksineen ja asioita jotka ovat tärkeitä, kuten terveys. Kaikkea ei saa rahalla.

    Jokainen meistä on omanlainen yksilö. Jokainen on jossain hyvä ja jokainen on jossain heikompi. Koulussa nuokin asiat varmaan jo varhaisessa vaiheessa tulevat esille missä itse kukin on lahjakas. Aikuisena noita asioita on jotenkin niin helppo katsoa.
    Muistan itsekkin nuo erilaisten ristipistojen harjoitukset kankaalle. Ihan nätti liina niistä tuli, tosin omani ei enää harmiksi ole tallessa.

    Olen onnellinen puolestasi, kun saat vapaasti liikkua ja olla siellä kaukana kauniissa Lapin maassa ilman vakituista työvelvoitetta. Itsekkin odottelen aikaa, jolloin ei enää tarvitsisi töihin lähteä. Se aika tulee vielä ... joskus.
    Revontulikuvat lumoavat aina.



    VastaaPoista
  33. Olipas siinä mielenkiintoisia ajatuksia ja parasta lopussa nuo komeat revontulet :)

    VastaaPoista
  34. Onnellsita elämää vielä saat siellä viettää.
    Tuo lause, minkä laitoit: Itse kun tekee, saa juuri sellaista, kun tulee. on aivan totta!
    Kivat kuvat myös.

    VastaaPoista
  35. Kivoja kysymykiä ja hienot vastaukset oli oikein kivaa lukea niitä ja ihania kuvia mukana Kiitos :)

    VastaaPoista