keskiviikko 7. syyskuuta 2022

Jäitä hattuun


 

Jäitä hattuun

 -Hemmetin tangoaskeleet!

Amaalia noituu, kun kupsahtaa persuksilleen polulla. Oli liian innokas kokeilemaan tanssikurssilla oppimaansa.

Pyllähdys sattuu hänen ottaessaan hidasta askelta taaksepäin. Kengänkanta napsahtaa männynjuuriin ja lento oli nopea.

 Amaalia tunnustelee jäseniään. Jokseenkin kunnossa, mutta toiseen nilkkaan sattuu. Harmittaa, sillä nopeasti turpoavan nilkan kanssa ei huomenna tanssitunnille mennä.

Amaalian täytyy kuitenkin todeta, ettei kuperkeikka oikeastaan vahinko ollut. Pikemminkin polulla koikkelehtijalle odotettavissa, niin tavattoman tapaturma-altis hän on.

 Amaalia linkkaa tuskanhiki otsalla kotiin, mutta ei siinä vielä kaikki. Taas kerran ulko-oven avain on hukassa, ehkä pudonnut kaatuessa.

Ikkunasta kurkistaen se onneksi näkyy olevan keittiön pöydällä.

Nyt jäitä hattuun ja nilkan ympärille!

♥

krapu 36/22, sanat, pöytä, turvoksissa, vahinko

Lisää krapuilusta SusuPetalin blogissa.


torstai 1. syyskuuta 2022

Luonnon värikoodit

 



Luonnon värikoodit

 Sydänalaa puristaa kumma haikeus. 

Halla vei edellisyönä perunanvarret ja pihakoivu pudottaa keltaiseksi muuttuneita lehtiään.

 Eilen oli vielä kesä. Oli lämmintä, kun poimin lähivaaran hakkuaukealla mustikoita. Taukoa pitäessä ahmin levollista maisemaa, johon alkava syksy oli sivellyt runsaasti hehkua.

Ihmeellisen rikas on luonnon värikoodi, joka ruskan ollessa parhaimmillaan, on säväyttävä kokemus. Runsassateisina syksyinä luontoäiti ei sanottavammin vaivaudu avaamaan palettiaan. Tai raottaa vain nuukasti.

 Istun värikylläiseen varvikkoon ja kaivan repustani termospullon ja eväsleivät.

Kahvitellessani hikiselle olkapäälleni lehahtaa suruvaippa. Ei se hetkeä pidempään siinä viihdy, kun jo liitelee kanervikossa.

 Siis totta, kun eväät loppuu, paras ottaa suunta kotiin, eikä marja-astiani laitojaan itke.


♥

 Krapu 35/22, sanat; koodi, olkapää, puristaa.

Lissää krapuilusta SusuPetalin blogissa.


sunnuntai 12. kesäkuuta 2022

Hilla kukkii



 Hillan kukinta on sellainen juttu, joka jättää harvan kylmäksi. Koillismaalla se on todennäköisesti tämän hetken ykköspuheenaihe.

 Olen itsekin kulkenut ahkeraan soilla saadakseni käsityksen tulevasta hillakaudesta. Kukinta on ainakin tajuttoman upeaa.  Moni suo näyttää yhtä hurmaavalta, kuin valkopilkullinen kesämekko.

Askeliaan saa varoa, ettei turhan päiten tallaa herkkiä hillan kukintoja ja hillafanina toivon hartaasti hallan pysyvän soilta kaukana, eikä rankkasateistakaan olisi väliä.

Kenties tulossa on hyvä hillasato kolmantena kesänä peräkkäin. Laiskan hommaa suolla rämpiminen ei missään nimessä ole, mutta poimija saa rehkimisestään hyvän mielen ja marjaa pakastimeensakin.

Kaikille hilla ei maistu, kuten ei mansikatkaan. Tässäkin mielipiteet jakaantuvat  ja makuasioista on tuhmaa kiistellä.

                             


       BLOGitsen ideoma kesäraapale 2, jossa voi käyttää sanoja tajuton, laiska, ahkera, tuhma


perjantai 3. kesäkuuta 2022

Tervetuloa kesä - raapale


Pari viikkoa sitten hiihdin kantohangella ja sittemmin on luonnossa tapahtunut paljon. 
Lumien sulaminen oli loppupeleissä nopea juttu ja kevät eteni sukkelaan. Vajaa viikko siitä, kun hiirenkorvat puhkesivat ja maasta alkoi työntyä hentoa vihreää.
Nyt on kesä Karsikonperälläkin. 

Pellolla kullerot ovat nupulla, jokivarressa kukkii muutama rentukka ja omalla pihalla yksi sinivuokkotupas aukaissut ainokaisen kukkansa!

 En ole vielä talviturkkiani karistanut. Tosin aamulla verkkoja laskiessa uiminen kävi mielessä, kun järven pinta oli tyyni. Tuulenhenki kai nukkunut pommiin.

Minä verkonlaskijan soutajana unohduin aika ajoin ihailemaan vastarannan heleän vihreäksi muuttunutta koivikkoa. Hän säilytti kuitenkin malttinsa, eikä korottanut ääntään. Ei ilmeisesti halunnut pilata aamun upeaa tunnelmaa.


💚
BLOGitse vinkkaa kirjoittamaan kesäraapaleita ja antaa vihjeeksi vapaaehtoisesti käytettäviä sanoja. 
Tällä kertaa ne ovat: nopea, säilyttää, haluta, unohtua, uida.
(Raapale on tasan 100 sanan pituinen juttu)
💚

sunnuntai 15. toukokuuta 2022

Sika säkissä

 


Sika säkissä

 Amaalia pelkää tappaneensa miehensä luovuuden kieltämällä puutyöt pirtissä. Puupölyn takia tuli riitaa ja mielipiteiden vaihdot päätyivät välillä mykkäkouluun, välillä kipakkaan sanasotaan.

Harmistunut mies ei jää toimettomaksi. Hän teki ostotarjouksen nettipalstalla olevasta parakin romusta, joka viikon päästä vaihtaa omistajaa, että pihaa.

 Tuliko ostettua sika säkissä, vaikkei mies sitä myönnä.

Kellanruskean parakki toimi joskus kanalana. Sisällä edelleen orret ja munintapesät, sekä lattialla tuhti kerros kutterinpurua.

 Mies tekee täydellisen remontin parakkiinsa. Tulee kauttaaltaan uusi lautapinta, riittävästi työkaluhyllyjä, sekä työtaso. Lattiaksi puuta. Puutyökalut ja sorvin mies vie tyytyväisenä kömmänäänsä. Viime silauksena oveen jämäkkä riippulukko.

Lukon nähdessään Amaalia tuhahtaa – vähemmästäkin olisi yskä ymmärretty.

 💓💓

Krapu 19, sanat; täydellinen, tappaa, viikko. Lisää krapuilusta SusuPetalin blogissa.

Tuohivirsuista paljasjalkakenkiin


Tuohivirsuista paljasjalkakenkiin.

  Ennen sujautettiin tuohivirsut jalkaan ja menoks.

Se aika on historiaa ja kenkämallit nykyään aivan toisenlaiset. Ei kuitenkaan ole niin kauan, ettenkö muistaisi tuohivirsujani. Ensin bali-baleihin ja jeesussandaaleiden tottuneet jalkani vierastivat virsuja, mutta tottuivat nopeasti niiden keveyteen ja kenkäheiniin.

Ahkerassa käytössä virsut kuluivat kesässä. Onneksi seuraavana kesänä sain uudet, eivätkä nekään jääneet museotavaraksi.

 Tuohivirsujen aika ei tule takaisin. Entä olisiko aika kypsä paljasjalkakengille? Katselin mainoksia ja luin artikkelin uutuuskenkien hyödyistä jalkojen lihaksille ja vartalon ryhdille. Ne lupaavat kävelijälle tehokasta jalkavoimistelua.

 Paljasjalkakengät ovat kuitenkin kengät, nahkaiset, pitkä- tai lyhytvartiset, melko ohuella pohjalla varustetut.

 Ei voi tietää, ennen kuin on kokeillut.

 😉

Krapu  18, Caralta vihjekuva alla, jonka innoittamana tämänkertainen krapu. SusuPetalin blogissa lisää.


torstai 28. huhtikuuta 2022

Urakka


Urakka

 ”Minkä taakseen jättää, sen edestään löytää ”

Pihaterassilta talven lumien lapioiminen on lämmintä puuhaa.  Harmittelin, miksen tyhjentänyt joka lumisateen jälkeen.

Tietysti silloin terassin ehjä lumipeite hiveli silmää, enkä hennonut rikkoa sitä.

 Kiirastorstaina havahduin. Olisi mukavaa pääsiäisenä istua aurinkoisella, lumivallien ympäröimällä terassilla, nauttia kevätsäästä ja tuntea ahava naamallaan.

Suunnitelma meni mönkään ja pakko myöntää itselleni jatkoaikaa vappuaattoon.

Sittenkin epätoivo alkaa kaihertaa mieltä. Alin lumikerros on jämähtänyt terassilautoihin, kuten paska Junttilan tuvan seinään.

En ole varreltani hento, joten luulisi papua löytyvän, mutta näin ei ole. Kuitenkin itse omin voimin haluan terassin vappukuntoon.

 Kuinkas ollakaan, satoi uuden lumen, mutta onhan vappuun aikaa.

 ♥

 Krapu 17, sanat; hento, epätoivo, lämmin. 

Krapu = sadansanan tarina,  Sanoja voi taivuttaa halutessaan. Lisää krapuilusta SusuPetalin blogissa.

      

Kivaa Wappua!
 
♥ Karsikonperällä herkutellaan kaupan simalla & munkeilla, sekä terassikaffeella kuksasta hörppien.
Mites teillä?