Armas toukokuu, kylmä, tuulinen, lumisateinen on vaihtunut kesäkuuksi. Kevät ei ole ehtinyt mukaan lainkaan, eikä mennyt toukokuu ollut armas!
Kesäkuun alku näyttää enempi talvelta, kuin edes keväältä. Ei ole koivukaan saanut silmujaan auki. Ei törrötä ruohotupsuja maasta.
Luonto on maalaillut viime yönä toistamisiin maiseman kauttaaltaan valkeaksi.
Porot ovat vasoneet.
Pikkuiset joutuvat totuttelemaan kylmään maailmaan heti. Eivät saaneet syntyä auringon lämmittämälle mätästuppaalle.
Pikkulinnuilla on suuri hätä.
Hyönteisiä ei ole ja siemenetkin taas lumen alla.
Ruokintapaikalla käy aikamoinen kuhina, sillä nälkäisiä siivekkäitä on.
Pääskyset ja västäräkit ovat ilmeisesti ottaneet paluulennon lämpimämmille seuduille. Ei näy kirjosieppojakaan. Pois lähti myös leppälintu jättäen pesänrakennuksensa kesken.
Käpytikka vain paukuttelee kattopeltiä lämpimikseen.
Minulle on tulossa luppopäivä.
Voin rauhassa istua ja ihmetellä maailman menoa ja järjestellä asioita mieleiseeni malliin. Työrupeama saa varrota parempaa aikaa.
Katiskat ja verkotkin joutavat odottaa "kesää".
Jäitä seilaa vielä järvellä ja vesilinnut ovat varanneet sulapaikat. Ei haluta saada verkosta lintupaistitarpeita.
Huomenta kesäkuu.
Huomenta sen nolla-asteinen aamu pakkasyön jälkeen.
Kesäkuu, ehkä peset vain toukokuun ryvettämiä kasvojasi ja ensimmäisen "kesämyrskyn" laannuttua annat auringon helliä meitä.
