maanantai 4. maaliskuuta 2019

Vanha mestari




Vanha mestari

Äänekäs meteli rikkoo osaston yöhiljaisuuden.
Kymppihuoneen hälytyskello soi ja hoitaja kiirehtii sinne puolijuoksua.

  SEIS! Kovempaa! Forte fortissimo! kuuluu raollaan olevasta ovesta, eikä suinkaan kaino pyyntö, vaan äreä voimasanojen säestämä vaatimus.
Muistisairas kapellimestari eläytyy ”työhönsä”

Mies seisoo jakkaralla yksijäsenisen orkesterinsa edessä. Vessaharja on tahtipuikkona ja viereisen petin pappa rämistelee tippakeppiä seoten jatkuvasti tahdissa.
Hoitaja säikähtää ”maestron” tilannetta, kunpa selviäsi tuosta ilman lentoa päistikkaa permannolle.

Vanhuksen silmät tuikkivat hänen kumartaessaan yleisölle. 
Hän sipaisee elegantisti viiksiään ja haroo hapsottavat hiuksensa järjestykseen.

Ojentaa sitten hymyillen molemmat kätensä ikään kuin vastaanottamaan onnitteluhalauksia.  Astuu askeleen eteenpäin ja putoaa.

Mutta tällä kertaa hoitajan syliin.



Krapu 10, annetut sanat:halata, pyyntö, lento. Sanataivutukset sallittuja.
Krapu on sadan sanan, mukana otsikko novelli. Cara ja SusuPetal krapuhaastevetäjät..

45 kommenttia:

  1. Tässä hienossa krapussasi maistuu vahvana elämä,raadollisuuksineen kaikkineen!
    Onko faktaa vai fiktiota?Kysyn, kun kuvakin on kuin nenä päässä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täysin fiktiota koko krapuni. Kuva tosin faktaa. Hetken mielijohteesta tuunattu hiusmalli kesken miehen lukuhetken. Lupa kuvan julkaisuun on saatu.

      Poista
  2. en tahdo naurultani saada edes kirjoitettua, niin mainio, mainio tarina:)) toki asia vakava ja varmaan oikeasti tapahtunutkin, mut näin sieluni silmin Sinut kirjoittamassa ja valokuvaamassa vanhaa mestaria. aikamoista irroittelua, lisää vaan jatkossa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tietenkää muistisairaus ole vitsi, kaukana siitä, mutta sekin sairaus meitä joitakin vanhoja uhkaa. Kun ei muista, niin voi sattua monenlaista.
      Nyt sattui krapujutun verran fiktiota, siis nkuvitteellista kaikki, paitsi kuva, joka ei krapua olekaan.
      Itse asiassa kuva sytytti nyt tekstin.

      Poista
  3. Hykerryttävä. Vanhat maestrot ovat maestroja aina ja joka paikassa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näköjään vähän maestron näköä saa tavalliseen arkityyppiinkin, kun vähän föönaa ja ottaa värit pois.

      Poista
    2. Kuva on kyllä selvästi kapellimestarista. :)

      Poista
  4. Onpa hieno kertomus. Töitä tehdään loppuun asti...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä taitaa olla. Kait sitä helposti jatkaa semmoista puuhaa, mikä on ollut rakasta terveenäkin ollessa.

      Poista
  5. Mainio! Olipa hauska ja jännittäväkin krapu. Tykkäsin kovasti. Onneksi hoitajalla oli vikkelät jalat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hoitajien on välillä venyttävä moneksi ja moneen suuhtaan ja ehdittävä milteipä mahdottomiin.
      Kyllähän värikäs elämä on samalla myös hauska ja jännittäväkin.

      Poista
  6. Onpa hienosti muotoillut 100 sanaa, ja mikä kuva!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koen itseni faktatarinoiden kertojaksi noin tavallisemmin, mutta kivaa herkkua nämä kokeilut kuvitteellisista jutuista. Ei taida jäädä viimeiseksi.
      Kuvahan on mitä mehukkain, vähänkös maestroani kaunistelin.

      Poista
  7. Muistot seuraa aikansa, kunnes unohtuvat.
    Hoiva-ja palvelukodeissa tapahtuu kaikenlaista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän ajan oloon muistotkin haalistuvat ja niiden tunnelataus vähenee.

      Poista
  8. Mainio tarina, luin kuin olisin katsonut elokuvaa. Eläydyin kybällä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti hoitopaikoissa aktiivimmat hoidettavat "järjestävät" sähäkkääkin toimintaa. Kunpa kaikilla olisikin oma suojelusenkelinsä hereillä.

      Poista
  9. Näin elävästi kertomasi tilanteen, hyvin sanat soljuvat tarinaksi

    VastaaPoista
  10. Sinulla on tarinoissasi ytyä ja sydäntä...

    VastaaPoista
  11. Hyvin totuudenmakuinen tarina!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa tuntuaq todelta, mutta täyttä fiktiota on.

      Poista
  12. Mahdottoman mukavia ja mieleisiä ovat sinun krapujuttusi. Innolla odotan jo seuraavaa. Bravo Aimarii!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kovasti. Joka viikkohan näitä porukka kirjoittaa, sikäli mikäli osuu sopivat sanat, joiden ympärille väsätä juttunsa.

      Poista
  13. Thank you for your super words.
    Have you ever tried to write short stories of 100 words?

    VastaaPoista
  14. I could totally visualize this man waving the toilet brush as he conducted! great story Aimarii!
    hugs,Jackie

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you.
      This short story belongs to the series of the 100 words + headline. The whole story is fiction, only the man is real.

      Poista
  15. Kappas, liikumme kravuissamme samoissa ympäristöissä.

    Mikä onnenhetki vanhalle mestarille! Kauhun paikka tietenkin hoitajalle, mutta hän ei olekaan tarinan päähenkilö.

    On kyllä upeaa lukea näitä krapuja, niin erilaisia tarinoita syntyy. Mielenkiintoista, miten samat sanat saavat aikaan niin monipuolisia tarinoita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä näytti olevan. Juuri palasin tepan ja Sinun luota. Niin pirullisen totta, etteivät vuodet tule yksin. Haalivat mukaansa valtavan määrän monensorttista ikävää.

      Oli todella hieno juttu, että Caran kanssa pistit alulle tämän krapukirjoittelun. Oikein mukavasti on löytynyt kirjoittajia ja esim. minua tämä on innostanut paljon. Kiitos tuhannesti.

      Poista
  16. Todentuntuinen tilanne mistä tahansa hoitolasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin uskon minäkin. Kuitenkin tämä tarina on silkkaa fiktiota. Kuvan "maestron" hiukset kuitenkin ihan oikeasti tuunasin.

      Poista
  17. Ihastuttava 100 sanan raapale. Äitini on muistisairas ja varmasti siksikin kosketti todella syvästi. Kirjoitit sen niin, että sait lukijan tajuamaan ja tuntemaan sen miten ymmärrät vanhenemisen tragedian, mutta myös vanhenemisen kauneuden. Se näkyi niin selkeästi. Upean maestron loit! (Sori, olen mahdottoman huono kommentoimaan, mutta nyt oli pakko yrittää ☺.)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Useampi meistä vanhetessaan saa tauteja seuralaisekseen. Eihän ne mukavia ole, mieluummiin sitä köpöttelisin pää terävänä ja jalat reippaina.
      Miksi kirjoitat, että olet huono kommentoimaan??

      Poista
    2. Ehkä en sitten olekaan. Joskus on kyllä tosi vaikeaa sanoa mitään, vaikka pitäisi kirjoituksesta kuinka ja paljon. Täytyy tässä vain rohkaistua kommentoimaan ☺.

      Poista
  18. Tervehdys, kyselit siitä suklaalevukortista...niin annan selvityksen. Eli on olemassa valmiita Primecon korttipohjarasioita jotka päällystetään oman mielen mukaan sopivan värillisillä papereille kaksipuolisen teipin avulla. Sisälle sopii Fazerin normikokoinen suklaalevy, joulun aikaan oli ollut isompia jotka eivät tähän sovi.Ovat tosi helppoja tehdä, voi tehdä itsekin paksummasta kartongista, nuo valmiit pohjat tulevat suunilleen samoihin hintoihin.Itse ostin kotimaisesta verkkokaupasta, nyt saa myös Heinolasta Suomalaisesta kirjakaupasta kun tuttavani tilasi. Saattaapi olla myöskin ihan isommissa normi kaupoissakin!!

    VastaaPoista
  19. Taitavasti punottu liikuttava tarina annetuista sanoista. Arvostan.

    VastaaPoista
  20. Ihan mahtavan hieno kertomus ja hienosti mukaansa tempaavasti kirjoitettu.
    Kuin siinä vieressä itse olisi katsellut miestä wc-harja kädessään ryhdttäeen soittoa!
    Muistisairaus ei ole mikään naurun asia, mutta kirjoitit sen niin hienosti, että hymy väkisinkin tuli huulille! Kiitos!

    VastaaPoista