maanantai 2. joulukuuta 2019

Harhaa


Harhaa

Nainen selaa päivän lehteä  ja löytää siitä kiinnostavaa.

Työväentalolle tulee hypnotisoija, jota  haluttaisi mennä katsomaan, vaikkei uskokaan hypnoosiin.  Muistutukseksi itselleen nainen leikkaa  ilmoituksen jääkaapin oveen.

Työväentalon sali on tapahtumailtana täynnä.
Esiintyjä  aloittaa ohjelmansa  sekoittamalla näyttävästi korttipakkaa.  Kutsuu sitten yleisön joukosta muutaman  henkilön  lavalle, naisenkin.

Hypnotisoija pyytää  hiljaisuutta, kunnes alkaa puhua monotonisella äänellä avustajilleen.
-Sulkekaa silmänne. Hengittäkää syvään, vielä syvempään, yhä vain syvempään…
-Lasken kolmeen…  avatkaa silmänne ja katsokaa!  Nippu viidensadan euron seteleitä leviää pudotessaan lattialle. Pitäkää kaikki keräämänne ?
- Yksi, kaksi, KOLME!

Koehenkilöt konttaavat hamuamaan seteleitä, kunnes hypnotisoija napsauttaa äänekkäästi sormiaan - NAPS!

 Nainen tyrmistyy tuijottaessaan pelikortteja kourissaan.

♥ ♦ ♠ ♣

Krapu 49, annetut sanat: sekoittaa, lehti, leikata. Krapu on sadansananjuttu otsikko mukaan laskettuna.
Lisää krapuja löytyy linkkien SusuPetal ja Cara takaa.



Lunta jo yli puoli metriä ja pikkukuusi saa kolmannen kerran jouluisen asun.  Se ehkä sittenkin on selviytynyt syksyn 2017 muutosta ja voi aina vaan paremmin.

maanantai 25. marraskuuta 2019

Pullaa


                                                                                                          kuva: sipe

Jouluaatonaaton pullat

Joulupukinpajan keittiöpöydällä on leivinliinojen alla herkkuja, vasta uunista otettu pellillinen pullia. Makuhermoja kutkuttava tuoksu leijailee  lahjaverstaassa.
Muoria hymyilyttää, kun pukin kammarista pitkään kuulunut seiniäkin tärisyttänyt kuorsaus loppuu  äkkiseltään.
- Kauan sitä on saanut sietääkin! muori siunailee.

Joulupukki havahtuu, pyörähtää pöllämystyneenä kurkistamaan kalenteriaan. Sitten kuuluu helpotuksen huokaus.
-Onneksi vasta aatonaatto!

Kuitenkin pukki tykkää, että nukkuminen saa loppua siihen paikkaan. Hän kietoo aamutakin ylleen, punaisen hatun päähänsä ja sujauttaa ikivanhat tohvelit jalkoihinsa. Vastustamaton pullan tuoksu ohjaa puolitokkuraisen joulupukin  oikeaan suuntaan.

Keittiössä muori moiskauttaa joulupusun ukkonsa poskelle. Tarjoillee ilkikurisena pullaa kylmän maidon kera ja malttaapa istahtaa itsekin pukin seuraan.


                                                                                                       kuva. sipe

Krapu 48, annetut sanat: pulla, nukkuminen, sietää. Sanoja voi taivuttaa. Lisää näitä 100 sanan juttuja (otsikko mukaanlukien) löytyy klikkaamalla SusuPetal ja Cara 

sunnuntai 17. marraskuuta 2019

Nukkumatin tuuraaja



Tuuraaja

Nukkumatti on kurkkuaan myöten täynnä työnsä varjopuolia. Ei millään viitsisi näytellä ilta illan jälkeen herttaista unihiekan sirottelijaa kiukuttelevien kullannuppujen silmäluomille.

Liekö ongelmana Nukkumatin vanheneminen?  
Ei hänkään eläkeikäisenä jaksaisi painaa töitä joka ilta. Sitä paitsi hänen työsarkansa ei enää rajoitu vain pikkutenaviin, nykyään nukutettaviin kuuluu vanhuksia ja keski-ikäisiäkin, eikä heille riitä unihiekat alkuunkaan. Pitää olla kaiken maailman pillerit.

Nukkumatti miettii tympääntyneenä, jospa vain marssisi Unen johtoportaaseen ottamaan loparit tai vaatimaan juoksevat viikkovapaat ja lomat yöttömän yön viikoiksi.
Ei joulupukkikaan tee töitä, kuin yhtenä iltana vuodessa. Joulumuori ja tontut niissäkin piireissä isomman vastuun kantavat. 
Mahtaisiko virtuaalimaailma suunnitella Nukkumatti kakkosen varsinaista tuuraamaan?



Krapu 47, annetut sanat: näytellä, ongelma, marssia, joita voi myös taivuttaa. Sanat julkaistaan aina sunnuntaisin Caran ja Susun blogeissa ja aikaa on kirjoittaa kokonainen viikko.
Klikkaamalla Cara löytyy lisää krapuja.


lauantai 16. marraskuuta 2019

Sinistä ja valkoista



Muutaman viikon päästä Suomi juhlii itsenäisyytensä vuosipäivää.
Ojennan onnitteluksi valkoiset kanervat, joita en toki poiminut, vaan jätin kankaalle kasvamaan edelleen. Ihailin tämän yhden pienen kanervatuppaan sitkeyttä selvitä rutikuivassa maastossa neulasten ja männynkäpyjen seurassa. 
Samanlaisen urotyön teki pikkuinen Suomi pysyessään sodan jälkeen elossa.

Mielelläni vetäisin juhlapäivänä myös lipun salkoon, mutta kun ei ole lippua, ei salkoa, niin tyydyn sytyttämään pari kynttilää.
Viime vuonna olin Taivalkosken kirkossa kuulemassa tenori Petrus Schroderuksen mm. Finlandiaa. Oli juhlavaa ja pieni kirkko tupaten täynnä kuulijoita. Kukaan ei varmasti pettynyt.

Olen isänmaallinen ja vilunväreet pyrkivät iholleni joka kerta kunnellessani antaumuksella Finlandiaa.
Samalla ajattelen omaa isää, sotaveteraania, joka antoi tälle maalle monta nuoruusvuottaan. Selvisi sieltä kuitenkin kotiin, löysi vaimokseeen pohjoisen porstuasta etelään opiskelun ja työn perään lähteneen tytön ja saivat esikoisenaan minut ja lisää viisi sisarusta jälkeeni.
Yhteensä meitä siunaantui kuusi.



Taivaan sinisyys ja taivaalla seilaavat valkoiset pilvenhattarat peilautuvat siniseen veteen. Tyyni ja tasapainoinen hetki, kuin sininen itsekin.
Hyvä on veden pinnalla auringon säteiden kimaltaa timanttina ja katseen keräävä maailma on sinivalkoinen, kuten lämmin kesäpäivä.

Uimaan voisi pulahtaa, vaan nyt järvi on jäässä.  Ei edes pilkille vielä.


Suomen lipussa on oikeutetusti tuhansien järvien sinisyys ja hankien valkoisuus. Kaksi elementtiä, jotka kuvaavat tätä maata mainiosti. Sininen on isänmaallinen väri ja valkoinen korostaa vain sen raikkautta. Yhdessä nämä voimavärit tekevät lipusta täydellisen.

Kirkkaina päivinä oma sielunmaisemani on myös sinivoittoinen.
Olo herkistyy maiseman avautuessa edessäni ja herkästi alan miettiä syntyjä syviä. Tunnen sanomatonta vapautta  ja rauhaa, sitä samaa, mitä tarjoaa hiihtäessä latu, joka jatkuu ja jatkuu läpi valkoisuuden ja seurana vain hiljaisuus ja kevyt tuuli.


Ei valkoinen ole tyhjä väri, eikä missään tapauksessa olematon.
Ei Suomen lipun sininen ristikään loistaisi niin heleästi, kuin levätessään valkoisella pohjalla.
Valkoinen on monen neitseellisen puhtaan asian väri ja mielikuvia riittää, ketä ja mitä miellämme valkoisena. Lumen tietenkin ja ohuet pilvenhattarat, enkelitkin ajattelen valkoisissa vaatteissa.

Lumen valkoinen muuttuu sopivissa valaistussuhteissa sinisyydeksi
Ainakin valokuvissa ja tuttu on sininen hetki, jolloin maailma näyttää maagista lumoaan. Ei sitä hetkeä henno hevin kiireellä rikkoa.


Tykyt ovat edellistalvelta, kuten latukin, mutta lunta Karsikonperällä on parhaillaan noin 25-30 senttiä, tosin nyt alkanut lämpöaalto painaa hankea, mutta toivon, ettei ehtisi olemattomiin sulattaa.
Suksia en ole ottanut esille, en tarttunut hetkeen, vaikkei saisi siirtää suunnitelmia huomiseen, sillä tällä menolla rupeaa huomenna olemaan ruuhkaa ja huomisella voi hyvinkin olla annettavana uudet jutut.





Sain tämän sinivalkoisen haasteen Värjärin padasta.  Kiitos!
Ensin alkuun tuumasin, ettei tule mitään, mutta tutustuessani tarkemmin haasteen sääntöihin, ymmärsin ne väljiksi, vaikkei ole puutarhaa, niin onhan minulla koko ympärillä oleva luonto puutarhanani. Se jos mikä on monimuotoinen.



Haasteen säännöt:
- kerro postauksessasi, kuka haasteen aloitti Tiiu Puutarha-blogista.
- tee postaus, jossa sininen ja valkoinen ovat pääroolissa
- haasta kolme tai useampi blogiystäväsi mukaan
- laita viesti omasta postauksestasi kommenttikenttään Puutarhahetki - suurten unelmien puutarhablogi

Ken on kiinnostunut tästä haasteesta, olkaa hyvät ja napatkaa haaste mukaanne. ♥


tiistai 12. marraskuuta 2019

M niin kuin marraskuu


Lepis jälleen selättää marraskuuta. Vauhdilla tämä vuoden toiseksi viimeinen kuukausi on mennyt jo liki puoliväliin. Alkupuoli kuusta on ollut vuosikausiin kauneinta marraskuuta.  Jotkut päivät aurinkoisia, jotkut vähemmän aurinkoisia.



Muistuu mieleen
muutama muisto marraskuulta.
Maanantaina mahtava meno mäessä,
mahalasku männikköön mustelmineen.
Mieli maassa manaillen marssin maaliin
Myös mitali mitätöitiin.
Maastohiihto muutettiin melontakisaksi,
mutta mönkään meni merisairauden
muutettua menosuunnan.
Matkapuhelin murjoutui mukuloiden mukana
melskatessa.
Mätkyistäkin mielipahaa, 
myös mokomista möhläyksistä migreeni,
Marraskuu, 
muuten mukava menettämättä mitenkään
makuaan.  .



sunnuntai 10. marraskuuta 2019

Haaveilua



Minulle rakas

Haaveilen jonain kauniina päivänä valloittavani sinut.
Tiedän, että se vaatisi minulta ikääntyessäni suuria ponnisteluja. Tosin kymmenen vuotta sitten ei mitenkään mahdottomuus, vaikkei silloinkaan ”helpponakki”.

Istun käsi poskella ja tuijotan sinua kaikella kunnioituksella, kunnes illan hämärän syvetessä peityt näkyvistäni. Paksu, harmaa verho, kuin mikäkin esiliina on täydellinen näköeste välillämme ja haaveilut siltä erää päättyvät.
Tätä esiliinaa en saa riisuttua. En hävitettyä reppuun, kuten lapsena koulumatkalla tein essuilleni.  Nyt sen poistaa valkeneva aamu. Kirkas kuutamokin onnistuu siinä.

Kärryvaara, miten voitkin olla minulle niin rakas
Miten haluaisinkaan valloittaaa sinun kolmesataakahdeksankymmentä metriäsi huipulle. Ei väliä talvella tai kesällä, mutta mielellään jyrkemmältä puolen.



*
Krapu 46, sanat: esiliina, kunnioittaa, rakas.
Klikkaa SusuPetal ja Cara, linkkien takaa lisää krapuja

sunnuntai 3. marraskuuta 2019

Kirjelappunen




Kirjelappunen

Kesken viimeisen koulutunnin Liisa tuntee tönäisyn selässään. Hän vilkaisee taakseen ja saa kirjelappusen.
-SAAKO TULLA HUOMENA YÖKYLÄÄN?

Luettuaan Inkan lähettämän lapun, Liisan vatsaa kouristaa. Ei hän uskalla luvata ketään yökylään, ei ota siksi itsekään kyläkutsuja vastaan! Tyttö rutistaa lapun taskuunsa ja päättää unohtaa sen.

Tunnin päätyttyä Liisa kiirehtii kotiin vilkaisematta taakseen. 
Hänellä on paha mieli. Kotiolot eivät ole muuttuneet sitten edellisen yökyselyn.  Inkan pitäisi tajuta, ettei Liisa voi kutsua kavereita yökylään. Hänellä ei ole omaa huonetta. Hän jakaa vuoteensakin kahden pienemmän sisaruksen kanssa.

Mutkan takana Liisa hidastaa. Alkanut sade kastelkoon hänet vain märäksi, niin äitikään ei huomaa itkun jälkiä.

*
Lisää krapuja, sadansanan juttuja (otsikko mukana laskuissa) löydät klikkaamalla SusuPetal ja Cara. Tällä viikolla krapu 45 ja annetut sanat, jotka pitää sisällyttää tarinaan ovat: märkä, muuttua, yökylä. Sanojen taivuttaminen sallittua.