Lammaspaimen
Nainen seisoo rinkkoineen polun päässä.
Hän on menossa autiotuvalle lammaspaimeneksi.
Viikko maksaa neljäsataa euroa, mutta nainen uskoo
viettävänsä ikimuistoisemman kesälomaviikon yksin luonnossa, mitä ikinä hotellin
ihmisvilinässä.
Alku vaikuttaa huonolle. Kävelymatkasta tulee niin tuskainen,
ettei itku ole kaukana. On armoton helle, rinkka painaa. Janottaa.
Itikat kiusaavat ja kantapäät hiertyvät rakoille.
Perillä lampaat tervehtivät uutta hoitajaansa määkimällä.
Se
ilahduttaa.
Asetuttuaan taloksi nainen nauttii autiotuvan portailla tervetulokahvit.
Sitten alkavat työt, sähköpaimenaidan tarkastus, lampaiden laskeminen, niille
veden kantaminen. Itsestäkin tulee huolehtia.
Elokuun yön tähtitaivas hurmaa lammaspaimenen ja hän tuntee
itsensä onnelliseksi tässä tuhansien tähtien hotellissa.
Hän ei kohdannut
tyhjyyttä, vaan sai tasapainoa elämäänsä.
♥
Krapu 15, sanat: hotelli, yksin, itku
Hiki, itikoita ja rakkuloita, huh. Sisukas nainen, itse olisin varmaan jo antanut periksi matkan aikana.
VastaaPoistaSiellä perillä vaikuttaa kuitenkin mukavalta, lampaat ovat sympaattisia.
Hassua, että pitää maksaa, jotta pääsee lammanpaimeneksi!
Tuhansien tähtien hotelli, kaunista <3
Tavaroiden kanssa neljän kilometrin maastopolku saa hien pintaan. Selvä se. Ei kai voi pakkeja ottaa, kun on viikosta etukäteen maksanut.
PoistaMetsähallituksen lammaspaimeniksi on todella tunkua, arvalla valitaan paimenet.
Tämä autiotupa on ns. vuoratupa, jolla on oma historiansa. Lammaspaimenille tuhansien tähtien hotelli, mikäli on kirkas loppukesän yö.
Varmasti rentouttava viikko, vaikka minusta ei olisi lammaspaimeneksi. Hassua tosiaan, ettei saa palkkaa, vaan täytyy maksaa.
VastaaPoistaTyötä lampaiden paimentamisessa on. Niistä pitää myös huolehtia, etteivät pedot käy raatelemassa.
PoistaJuu, maksaa täytyy, mutta saa myös koko autiotuvan viikoksi käyttöönsä. Jos tuntuu yksinäiseltä, voi pyytää kavereitakin samaan hintaan.
Mainio kesätyö, vaikka minäkin ihmettelen sen hintaa. Palkkaa tuosta pitäisi saada.
VastaaPoistaNiin sitä luulisi, mutta autiotuvasta joutuu maksamaan. Metsähallitus ilmeisesti paimenten maksamalla rahalla huoltaa/korjaa autiotupia.
PoistaUskoisin, että hinnasta huolimatta tämä työ on kiinnostava, sillä hakijoita on runsaasti.
Hieno kirjoitus ja kuva! Eikös nämä lammaspaimenen tehtävät ole hyvin suosittuja lomanviettotapoja!
VastaaPoistaKiitos. Tosiaan, nämä lammaspaimennustyöt - ja nykyään saattaa olla paimennettavina myös lehmiä ja hevosiakin ovat isossa suosiossa. Mikäs siinä, saa viettää luonnon helmassa viikon, voi retkeillä siinä ohessa, myös marjastaa, kunhan huolehtii elukoista.
PoistaHotellissa asuminen maksaa varsinkin tuhansien tähtien hotellissa. Varmaan ikimuistoinen loma. Kuva tukee kertomusta mainiosti.
VastaaPoistaEihän oikeasti monen tähden hotellissa 400-500 eurolla viikkoa majoituta. Tosin, mitään palvelujakaan ei näissä Metsähallituksen "tähtihotelleissa"
PoistaKuva on Rytivaaran Kruununmetsätorpan pihapiiristä, missä lampaita kesäisin paimennetaan. Myös lampaat ovat töissä, pitämässä nurmikkoa leikattuna.
Voi miten ihana tarina <3 Tuhansien tähtien hotelli ei olekaan jokatytön ulottuvilla!
VastaaPoistaKiitos, kiitos.
PoistaEhkei ihan joka tytön ulottuvilla, tosin hinnan puolesta kylläkin, mutta muutenkin se viikko vaatii.
Rytivaarassa ei ole sähköä, kaasuhella kuitenkin, vesi on haettava suht kaukaa. Sauna on. Puut halottava ja paimenhommina laskea elukat aamua iltaa, huolehtia niiden terveystilasta, pitää huoli raikkaasta vedesstä eläimille ja vaihtaa uudelle ruohoalueelle entisen tultua kalutuksi.
Minä en ole ollut paimenena, mutta käynyt paikan päällä ja jutelut paimenten kanssa tunnelmista.
Hellyttävä ja koskettava tarina. <3
VastaaPoistaMinäkin viihtyisin mieluummin autiotuvassa kuin ihmisvilinässä.
Kiitos.
PoistaNo juu, kyllä minäkin vallan hyvin voisin viettää viikon lammaspaimenena. Vaan mitä turhaa maksamaan, kun saatan käydä paikalla muutenkin ja silloin kun lampaita ei ole, niin vuokratuvan hinta on yö/persoona/12 €
Lampaat ja autiotupa ♥. Ihana tarina. Tupa lienee hyvin varustettu, kun lampaiden hoidosta joutuu maksamaan.
VastaaPoistaKiitos.
PoistaTupaa ei ole varustettu, sähköä ei, ainoastaan kaasuliesi siellä on. Makuulavereilla patjat. Vesi tulee ja menee, kun itse tuo ja vie, samoin puut, jotka pitää halkoa.
Luonnonrauhasta saa maksaa.
400 ekeä Tuhannen tähden hotellista pikkusumma ja meneehän maksu hyvään tarkoitukseen;)
VastaaPoistatuossa pihapiirissä olen itsekin astellut nurmettuneita pihapolkuja, en kuitenkaan lammaspaimenena.
Niin, kyllä raha menee autiotupien ja polkujen huoltohommiin.(näin arvelen, en ole kuitenkaan tarkistanut asiaa mistään) Ei mikään pysy kunnossa hoitamatta ja huolto taas kysyy rahaa.
PoistaMuistan, että olet käynyt Rytivaarassa. Hyvä reissu. Toissa kesänä minä tapasin Rytivaaran ensimmäisten asukkaiden jälkeläisiä, kun Rytivaarassa vietettiin perinnepäivää.
Kiitos. Minä itse en ole ollut paimenena. Toki käynyt paikan päällä useinkin, milloin kiinnostaa lähteä patikoimaan neljän kilometrin polku Rytivaaraan.
VastaaPoistaOlisipa ihana kokemus.
VastaaPoistaEipä muuta kuin kokeilemaan arpaonnea ens vuoden alussa, kun on paimeneksi hakuaika.
PoistaLuulen,että maksaisin sentin kappaleelta mielelläni niistä tuhansista tähtösistä,Jos minulla ei olisi omaa paikkaa niitä ihastella!Hyvä,että järjestävät nykyihmisille erä/aidon luontokokemuksen,vaikka sitten näin.
VastaaPoistaTunnelmallinen krapu.
Sama mulla, vaan siltikin jossain vaiheessa kiehtoi ajatus yrittää saada paimenviikko. Tais kuitenkin hintaan se innostus kuivua.
PoistaOlen sen verran seurannut, että nämä paimenviikot ovat hirmu suosittuja.
Ihana kuva ja kiehtova tarina, itsestäni ei taitaisi olla paimeneksi..:)
VastaaPoistaKiitos. En minäkään tuolla paimenena ollut. Tämä kirjoitus on vain, mitä kuulin paimenilta ja näin paikan päällä käydessäni.
PoistaTästä tulee kaksi asiaa mieleen, elokuva Brokeback Mountain, jossa toisiinsa rakastuvat miehet ovat lammaspaimenina vuorilla ja oman lapsuudenkotini lammaslauma.
VastaaPoistaMinä rakastin ja rakastan lampaita. Lapsena nuuhkin lampaitten villan tuoksua ja kävin katsomassa niitä karsinassa. Isoäitini keritsi kesällä lampaat sylissään ja hän sekä äitini karstasivat ja kehräsivät niiden villasta lankaa.
Erikoista on se, että meidän lampaat kulkivat päivän vapaina metsissä ilman paimenta. Ne päästettiin aaamulla kulkemaan ja illalla huudeltiin karsinaan. Niillä oli johtajanaan uuhi, jolla oli kello kaulassa. Emme silti ihan korvessa asuneet, lähin naapuri oli kilometrin päässä ja talon edestä meni tie, jolla kulki postiauto ja maitoauto kaksi kertaa päivässä. Muutoin ei kovin paljon moottoriajoneuvoja likkunut. Joskus laumaa piti vähän etsiä, mutta yleensä ne tulivat kuin kello. Minä rakastin noita lampaita ja pidän voimaeläimenäni lammasta ja vuorikaurista.
Kyllä pikkutyttönä ollessani kotona oli muutama lammas ja muista miten surkeilta ne aina näyttivät keritsemisen jälkeen.
PoistaItse opettelin keritsemistä uudelleen reilu puolenkymmentä vuotta sitten. Kyllä se sujui.
Tällä alueella on lampaiden ja porojen uhkana pedot, ainakin ahma ja ilves käyvät verottamassa, joskus susi myös. Nämä uhat ovat myös lammaspaimenten huomioitava.
Varmaan osaat arvatakin, että poro on minun voimaeläimeni
No nyt on erilainen loma, määä-ääää en kyllä maksaisi mutta muuten voisi olla kiva kokemus.
VastaaPoistaUskon kyllä, että lampaiden kanssa viihtyy, kun ympärillä on hyvät marjamaastot ja lenkkipolut. Tuo Metsähallituksen hinnoittelu on kyllä napakka.
PoistaTuossa kiteytyy se miksi niin moni hakee lammaspaimeneksi. Kokemaan jotain uutta ja erilaista.
VastaaPoistaTähän tyylin minäkin olen lammaspaimeniksi hakijoita pohtinut. Vastuullinen työ, mutta myös vapautta ja luonto ympärillä. Onhan se eri kuin hotelliviikko.
PoistaUudenalainen työ ja rauhan majassa vain lampaiden kanssa. Vaikka on kuuma ja hyttysiä niin varmaan kiva kokemus. Kahvi tietenkin maistui hyvälle. Kannatti maksaa viikosta, eikö niin :)
VastaaPoistaJossain paikoin paimennettavat ovat juuri lampaita, jossain hevosia ja myös lehmiä voi olla. Uskon, että paimenviikko on noiden satasten väärtti ja varmaan juuri lontoihmiset näitä pestejä yrittävät saada.
PoistaMinä itse en ole ollut tämmöisillä paimenviikoilla, tiedän vain, että niitä on.
en tiedä jos kaipaan tuollaista yksinäisyyttä
VastaaPoistaEihän me kaivata samalanlaisia asioita.joku viihtyy yksin, joku toinen enempi seurassa.
PoistaKyllä saattaisin viihtyä lampaiden seurassa viikon ihan helposti, meneekin uudeksi unelmaksi ..
VastaaPoistaEi minulle itellenikään tekisi viikko tenää paimentaa lampaita. Eräihmisille hyvä homma.
PoistaTuttuja tuntoja, rakkulat ja itikan puremat.
VastaaPoistaTäytyyhän jotain vähemmän mukavaakin olla, ettei elo käy liian auvoiseksi.
Tykkäisin olla lampaita paimentamassa.:)
Mukavia muistoja on lapsuudesta kun meillä oli lampaita.
Kyllä retkeilijä kokee itikat, polttiaiset, mäkärät, rakot jaloissa, silti maastoretket ovat ihan ykköstä.
PoistaPaimenhomma sopisi myös minulle, mutten ole halukas maksamaan, kun voin samalla alueella retkeillä ilman velvotteitakin ja käydä rapsuttelemassa lampaita.
Ihania tarinoita,ja vielä komeampia kuvia.Hyvää kesän odotusta sinne Karsikon perälle.
VastaaPoistaKiitoksia vaan. Samaten sinulle oikein hupaisaa kevään jatkoa ja sen muuttumista kesän puolelle.
PoistaBom dia, a imagem e a bela historia estão em sintonia, a partilha é excelente.
VastaaPoistaAG
Thank you.
PoistaVoi juku, viikko lammaspaimenena olisikin hieno juttu!
VastaaPoistaMutta hienosti taas kirjoitit, elävästi!
Olen niin vähän ollut blogissa nykyään, että oikein pitää anteeksi pyytää..huono on omatunto koko ajan tästä.
Hyvää Pääsiäisen aikaa sinne teille!
Mitäs turhia murehdit. Meillä yhdellä jos toisella on omat blogiaikamme. Kuten huomaat, minulla myös venyy kommentteihin vastaamiset ja uusien juttujen päivitykset. Tulee aina paljon muuta, joka siirtää blogittelut tuonnemmaksi.
Poistalammaspaimenia kävin jututtamassa ja kovasti tykkäsivät pestistään.
Sinä toivotit mulle pääsiäistä, nyt minä puolestani sinulle hyviä wappuja!
Thank you very much.
VastaaPoista