torstai 25. huhtikuuta 2019

Rentoutumista



Rentoutuminen

Moira vetää pihassa saappaan kärjellä uraa lätäköstä toiseen. 
Se rentouttaa.

Ajatukset lipsahtavat viimekesäiseen ystäväiltaan, josta tuli fiasko. Että hänen pitikin hukata piilolinssinsä ja mennä noin vain piruuttaan suutelemaan ”väärää” tyyppiä ja käyttäytymään muutenkin hölmösti. Sitä päähänpistoa Moira ei osaa selittää itselleen, saati muille.  
Kuulemma siitä oli tullut pahansuopaa keskustelua.

Ihmeesti kärpäsestä tulee härkänen, jos joku asia jää vaivaamaan, vaikkei olisi kummoistakaan syytä.
Moira päättää menneen jauhamisen mielessään nyt.

Hän rentoutuu istahtamalla pihatuoliin ajattelemaan kauniita ajatuksia, kuuntelemaan pihapuiden huminaa ja lintujen kevätriemua.  Raottaa silloin tällöin silmiään ja näkee kevään vihonviimeiset valkoiset hanget, vaikka piha on paikoin muuttunut rapakkoiseksi kevään kiirehtiessä.


Krapu 17, sanat: valkoinen, keskustelu, piha, joita saa taivutella halutessaan. Lissä kravuista ja krapukirjoitukset SusuPetal ja Cara

Itse olen rentoutunut keväthangilla ja koiravaljakkoajelulla. Ruokkimalla pihajänistä ja pesemällä ikkunat!


Pikku lisäys 26.4 klo 13.15  kävin ottamassa pihasta kuvan. Vielä on valkoista.


36 kommenttia:

  1. Koiravaljakkoajeluita ja ikkunanpesuja, sekä krapukirjoituksia! Sinä se osaat kaikkea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Enhän minä sentään kaikkea osaa, tuskin puoliakaan, mutta monensorttista yritän!

      Poista
  2. Tuttu tunne tuo, kun pikkujutut alkavat vaivata mieltä. Hyvin kuvasit sitä.
    Sinulla ihania seikkailuja taas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä itse vissiin kuulun niihin, joita pikkujututkin vaivaavat, kunnes asia tulee hoidetuksi.
      Seikkailu piristää päivää.

      Poista
  3. Löysin heti krapusi alusta omankin intohimoni - rakastan tehdä saappaalla ojia, niin että vedet virtaavat pois. Rentouttavaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä tunnustaudun myös tuohon samaan, siis vetelemään kengän kärjellä uria pitkin pihaa valumissuuntaan.
      Se on näitä kevään hommia.

      Poista
  4. Parasta keväässä on rakentaa pieniä puroja, niitä tehtiin lapsena ja edelleen aikuisena. Aina yhtä kiehtovaa. Sen sijaan menneitä töppäyksiä miettiminen on aika kuluttavaa ja ajan haaskausta koska asialle ei enää mitään. Mutta kummalllisesti ne vaan sieltä mieleen pulpahtaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Töppäyksiensä vatvominen on todella tyhjänpäiväistä, mutta tahtoo joskus kiusata minua.
      Näiden kevätpurosten vetely on tosiaan hupia.

      Poista
  5. Täällä myös yksi intohimoinen ojantekijä!

    Pienet asiat, etenkin omasta mielestä mokat, jäävät vaivaamaan joskus liiankin pitkäksi ajaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meitä ojureita onkin jo monta!
      Nautinto se on, kun saa pihan vesinoroja menemään haluamaansa suuntaan ja piha kuivaa.

      Poista
  6. Lätäkköojat olivat minunkin suosiossa lapsena, nyt ei enää. Harmeja voi tulla jos linssit katoavat. Usein hölmöilyllä on seurauksensa, välillä voi tulla kärpäsestä härkänen. Hienoa kuitenkin ihailla kevään viimeisiä valkoisia hankia. Hauska krapu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, miksi sinä olet näin halvan hyvin unhottanut?
      Niinpä niin, olipa se hukkaamansa tavara mitä tahansa, niin harmittaa se.
      Lunta piisaa vielä vappunakin, mutta nähtäväksi jää, kestääkö hanki hiihtäjää tai kävelijää.

      Poista
  7. Asioiden turha pyörittely on hyvä osata pysäyttää, opittavissa oleva taito ettei kuula sekoa tyystin kaikenmaailman tuumien tunkiessa päähän.

    Oih, koiruusvaljakointia, tahtootahtootahtoo, hauhauhau!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsin hyvä taito, jättää joutava märehtimättä. Itse en ole hyvä siinä.
      Sen sijaan koiravaljakkokuskina olen parempi.

      Poista
  8. Kumpa osaisinkin olla märehtimättä kaikkea turhaa päässäni, vaikea pysäyttää ajatukset jotka lähtevät kiertämään niin usein. Toiveiden listalle meneekin koiravaljakko juttu lumisessa maisemassa..haluun minäkin..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonnolleen ei ihminen kai voi tyäsin mitään.
      Koiravaljakolla ajelu on täysin mahdollisuuksien rajoissa. Se on haluamisen arvoinen kokemus.

      Poista
  9. Jälleen kerran mielenkiintoinen teksti. Ja on teillä vielä paljon lunta! Meillä on enää rippeet jäljellä. Ihmeen nopeasti lumikerros on sulanut.
    Aurinkoista viikonvaihdetta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.
      Taitaa lumi vielä hetken pysyäkin, sillä kylmää on tulossa ja sulaminen hidastuu. näillä näkymin vappuna hiihdellään.

      Poista
  10. Voih miten hauska krapu! Nuorempana tuli usin märehdittyä noita kärpäsestä härkäsiksi muuttuneita omia mokia:)

    Ihanat koirat - hyvää kevättä sinne pohjoiseen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos.
      Minä taidan edelleenkin pohtia juttuja, jotka ovat oikeastaan mitättömiä, mutta paisuneet.
      Nämä lähikoiratarhan hyskyt ovat lempeitä, hellyydenkipeitä kaikki. Saavat myös paljon haleja ja rapsutuksia. Tavattoman innokkaita myös valjakon edessä ja vauhtia piisaa, kyllä kuski saa jarrua painaa.

      Poista
  11. niinpä, omassa mielessä kärpäsestä saa helpostikin härkäsen, jos ei suitsi ajatuksen lentoaan;) rentoutuminen on hyvästä, tääl ei pahemmin ole päässyt kevätpuroja pihamaalle vetelemään, kun on nyt jo niin kuivaa. mukavia muistoja jäi vierailusta koiratarhalle, kiitos niistä aimarii:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Justiin niin. Vaan helposti noita härkäsiä siunaantuu.
      Muutamana päivänä pystyi nyt pihssa todella relaamaan, kun pisti silmät kiinni ja kuunteli. Kaikki kevään äänet tuli korviin.
      Vielä voi intohimoonsa vetää pihassa uria, vaikka kuvunut se on jo kovasti.
      Lankalauantai oli viimeinen koiravaljakkopäivä, sitten rata pehmeni liikaa.

      Poista
  12. Rentoutumista
    A mythical post as always.
    And a great title.
    Warmest greetings my friend.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thanks.
      The relaxation is the best and very important.

      Poista
  13. Hienosti olet taas loihtinut krapun. On ollut mukava seurata eri blogeissa teitä sanataitureita.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia.
      Näitä lyhyitä tarinoita on mukava kirjoitella. Oiein odotan uusia sanoja joka sunnuntai.
      Milloin sinä innostut mukaan?

      Poista
  14. On näitä sinun krapujasi niin kiva lukea!
    Kärpäsestä tulee niin helposti härkänen,jos ei anna asian mennä menojaan.
    Keinukuva tukee krapuakin hienosti.
    Koiravaljakko ajelulle olisi joskus hienoa päästä viilettelemään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän. Mahtavaa, että aina tekstille löytyy lukija. Joskus annetuista sanoista löytää helposti hyvän vinkin tarinaan, joskus ei.
      Koiravaljakkoajelua voin todella suositella sinulle. Hulvattoman hauskaa se on.

      Poista
  15. Kertomuksesi on mukavan novellimainen. Tykkään siitä.Ja etenkin tuota taitavasta lopusta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia, kun olen mielestäni onnistunut.
      Näiden annettujan sanojen kanssa itselläni oli pähkäilemistä. Ote ei meinannut löytyä.

      Poista
    2. Olet sinä ihmetaituri! Muutamasta sanasta luot kivan tarinan. Eikö se ole vaikea keksiä, kun sen pitää olla niin lyhytkin?
      Saisi ne lumet teiltäkin jo sulaa. Täällä on kevät pitkällä jo. Kylvötyöt pelloilla käynnissä ja pihalla jo paljon kukkia. Ilma nyt viileni ja taitaa olla hyväkin,kun vasta toukokuu alkoi. Tulee halloja tännekin vielä ja se on paha liian hätäisille. Iloista vappua ja sitten pikaista kevään tuloa!

      Poista
    3. Kiitos paljon Nummentonkija. Nämä satasanaiset opettavat tiivistämään sanottavansa. Ihan helppoa se ei ole, mikäli haluaa lopputuloksesta sujuvan ja hyvin etenevän. sanotaan kuitenkin, että harjoitus tekee mestarin.
      Kovasti sulavat lumet, mutta vielä voi hiihtämäänkin lähteä. Minä tykkään myös, ettei kevät ole aikainen, sillä silloin hallayöt vievät tasan taatusti hillan- ja mustikankukat.

      Poista
  16. Teillä on vielä paljon lunta. Meillä täällä Pohjois-Karjalassa on jo tiet sulat ja lunta pihallani on vain pohjoisen puoleisella seinustalla ja muutenkin varjopaikoissa. Kesärenkailla olen ajanut jo kaksi viikkoa.
    Ihania ja vahvan oloisia nuo rekikoirat. Mukavia keväthankia sinne. Tosin itsekkin kävin juuri tänä aamuna viimeisillä hangenrippeillä kävelyllä koiruuksien kanssa.

    Tarinasta: Ikävät asiat kannattaakin pureskella ajatuksissa ja sitten sylkäistä ulos keväthangille, sinne ne sulaa. Mitä sitä murheita mukanaan kantamaan. On paljon mukavempaa kantaa harteilla iloisia asioita ja niitä naururyppyjä on mukava muistella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä lunta yhä on kohtalaisen paljon, vaikka hupenee päivä päivältä.
      Parasta olisi, kuten mainitset, sylkäistä vaan pahat sisältää hangille! Hieman syyllistyn pessimismiin ja murheita mielessäni vatvomaan, vaikkei se mitään hyödytä.
      No, onneksipa on naamalla jo paljon naurunryppyjäkin vastapainoksi.

      Poista
  17. Tuo tarina oli aivan kuin tosi elämästä.
    Olet kirjailija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Kyllä tällä kertaa tarinassa onkin hiven oikeasti tapahtunutta.

      Poista