maanantai 16. joulukuuta 2019

Epäonnen kalaverkot



Epäonnen kalaverkot

Järvi jäätyi. 
Tietysti illalla lasketut verkotkin jämähtivät napakasti yläpauloistaan jäähän kiinni! Ne pyytäisivät koko talven, jos jäisivät järveen!

Pois ne oli saatava keinolla millä hyvänsä, mutta ongelmana vain, ettei jää kestä ihmisen painoa. Ainoa konsti on vene, joka raahataan rämeikön yli järvelle. Sitten alkaa veneestä käsin kirveellä jään särkeminen.

Työ etenee vaivaloisesti, eikä tuumaustauollakaan ihailla pakkasen taiteilemia jääruusuja, ei muitakaan jääkukkia. 

Päivä tuhraantuu hikoillessa, kunnes verkot lojuvat veneen pohjalla sen tuhannessa mytyssä. Mukana on muutama ahven ja haukikin, mutta ei niistä pannulle ole.

Kun toistamiseen sattuu näin, katoaa urheilumieli. Ei yhtään huvita tutustua tämän syvemmin talvella koko verkkokalastukseen.





Krapu 51, sanat: vene, ruusu, tutustua. Sanoja voi taivuttaa.  Krapu on sadansanan juttu, otsikko mukaanlukien.
Lisää krapuja löytyy klikkaamalla SusuPetal ja Cara

28 kommenttia:

  1. Onmpa ollut urakkaa verkkjen kanssa. Se on harmi jos jää jäiden alle, meidän edesmenneelle isännälle kerran kävi niin eikä niistä kyllä mitään jäljellä ollut sitten kun ne pois sieltä sai.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kamala tilanne se on, jos verkot jää talveksi kalastamaan. Tiukka paikka. Miten kävi kalojen silloin aikaaan miehen verkoissa? Meiltä tuhoutuivat verkot täysin.

      Poista
  2. Voihan harmi, mutta luonto yllättää. Vesi jäätyy hyvin nopeasti kun ilma kylmenee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luonto on arvoituksellinen. Toinen kerta oli mulle riittävä, jatkossa tuli katsottua tarkkaan, ettei yöpakkanen yllätä.

      Poista
  3. Jääruusuja, viehkosti löystit ruusullekin paikan tarinassasi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo ruusun saaaminen tarinaan olikin vaikein pointti. Mietin, lähteäkö kuljettamaan tarinaa ruusu pääosassa, vaiko vene.

      Poista
  4. Niin talvi yllättää autoilijan kuin kalastajankin. Kova on ollut urakka jään särkemisessä muistelelee nimimerkillä: jään alle unohtunut kalasumppu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin käy, vaikka me tidetään, että joka syksy tulee talvi ja lumet, myös vesiin jäät. Tässä verkkojutussa ei osattu lokakuun 5:s päivä aavistaa, että tulevana yönä järvi jäätyy kokonaan. Sääennustekaan ei moista ennustanut. Haplaan mentiin.

      Poista
  5. Voihan jäinen verkkokalastus!

    Hirveä urakka, mutta visuaalisesti aika hauska tapahtuma (kun ei itse joutunut rehkimään!).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuon keikan jälkeen ei todellakaan huvittanut enää laskea verkkoja enää enää edes syyskuun loppupuolella.
      Näin vuosien jälkeen jo homma naurattaa, vaan ei silloin. Oli vitsit vähissä.

      Poista
  6. Olipa hurja urakka, kyllä siinä hiki virtasi ja varmaan ärräpäitäkin kuului :) Mainio tarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ärräpäät lipsahti siinä vaiheessa raskaimmin, kun aamulla tajusi, mitä oli tapahtunut ja mikä tuli olemaan päivän aktiviteetti.

      Poista
  7. Kuinka elävästi sainkaan kertomasi myötä tämän työlään toimen mieleeni.
    Melkeinpä kuulin puuskutuksen ja kirveen kalkkeen.
    Välillä ei auta,vaikka kaikkeen muuhun kuin kyseenomaiseen hommaan olisi tahto.Onneksi saatiin verkot kuitenkin sieltä koko talvea pyytämästä!
    Hieno krapu taas jälleen.Kuinka sataan sanaan saatkin eläväisen ja värikkään tarinan mahdutettua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ainakin sata metriä hakaksin kirveellä jäätä rikki, että veneellä pääsi eteenpäin. Ensin verkkojatan luo ja sitten verkon vierestä, ja toinen nyhti verkkoa ja yritti saada venettä sopivasti etenemään.
      Paluu takaisin kotirantaa sujui jo helposti. Tämä krapu vaati pohtimista, minkä sanan laittaa pääosaan ja lähtee tarinaa kuljettamaan.

      Poista
  8. Mikä hiki ja tuska tuli lukiessa - olipa urakka.
    Ei auta kuin avoimia vesiä odotella...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eläydyit noin kovin minun, siis meidän harrastelijakalastajien ajattelemattomuuteen. Sen tietää, kun kesällä verkot viskaa pyytämään, niin ei ne ainakaan jäädy.

      Poista
  9. Oikein hymyilyttää. Tätä samaa meilläkin harrastetaan lähes jokaisena syksynä. Se on kumma, ettei sitä edes viisastu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai sitä innoissaan ei vaan tule ajatelleeksi, miten nopeasti syksyn sää voi muuttua.
      Ehkä jotain on täällä jäänyt muistiin, kun kolmeen edelliseen syksyyn ei ole verkkoja tarvinnut repiä jäistä.

      Poista
  10. No jopas, arvaamattomat ovat syyssäät ja vedenpinnat. Kiinnostava krapu ja tuo kuva on aivan ihana - mustavalkoisuus tuo siihen omanlaisensa tunnelman!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä pitäisi jo näillä vuosilla tietää, että syyssäät ailahtelee reippaasti, mutkun ei. Krapuuni tuli tällä kertaa faktaa, kuvakin säilynyt muistutuksena.

      Poista
  11. Olipa tosi harmi, kun jäätyi järvi noin, että teidän jäi verkot veteen!
    Mietin, että on siinä työtä, kun verkot saa taas siihen kuntoon solmuistaan, että veteen uudelleen voi heittää.
    Meillekkin kävi kurja moka, kun venettämme emme tarpeeksi ylös nostaneet syksyllä,...ja nyt vesi on noussut tosi paljon...Tänään käytiin venettä katsomassa ja ajatuksemme oli, että vedämme sitä vielä vähän ylemmäksi vedestä...Mutta miten siinä nyt näin kävikään?
    Siellä vene olikin veden voimasta kääntynyt ja oli vettä täynnä!
    Vesi olikin noussut siellä todella korkealle, emme päässeet lähellekkään venettä.
    Mutta onneksi kuitenkin se on puussa lukolla kiinni, jos nyt sitten vene muuten kestää.
    Mutta nyt ei auta, kuin ootella veden laskua ja käydä sitten vetämässä se sieltä veden läheltä pois.
    Onneksi oli kuitenkin puussa lukolla kiinni.
    Mies nyt pelkää vaan, että vene kärsii, jos vaikka jäät tulevat myös äkkiä, eikä ehdi venettä sieltä saada pois.
    Mutta oli niin syvää, ettei ne saappaat olisi auttaneet..senyt vaan on niin!

    Mutta tulin toivotteleman teille sinne oikein hyvää joulun aikaa ja uuuttavuotta 2020!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaan eipä näitä jäistärevittyjä verkkoja enää voinut käyttää, niin risaksi menivät.
      Siellähän on tulvat! Kovin ikävä asia tähän aikaan vuodesta tai oikeammin tulva on aina paha, aina se jotain tuhoaa.
      Uskon, että vesi laskee edes sen verran, että veneen pääsette tyhjentämään ja vetämään turvaan.
      Kiitos paljon jouluisista toivotuksistasi. Myös sinulle ja perheellesi lämminhenkistä joulua ja hyvää tulevaa vuotta.

      Poista
  12. Oho ompas hurja homma..kerrot niin elävästi

    VastaaPoista