Kaipuun kukat
Kovasti viime näkemältä laihtunut vanha mies istuu vuoden
viimeisenä iltana Asema 33 baarissa kuunnellen sitä samaa, mitä aina. Hörppää
harvakseltaan kahviaan tuijottaen tyhjin silmin ikkunan takana
leijailevia lumihiutaleita.
Miehen maailma romahti kauan sitten, kun hänen vaimonsa kadotti
eräretkeillessä suunnan ja eksyi kairalla. Tuisku peitti suksenjäljen.
Ei ollut nykytekniikkaa eksyneen löytämiseksi, eikä mies ole
saanut rauhaa sen koommin. Ikävä ja kaipaus riuduttavat. Ei hän
itsesyytöksiltäkään ole välttynyt.
Vanhan miehen silmäkulma kostuu. Hän uppoaa taas muistoihin, ei pääse irti,
josko ei haluakaan.
Jukeboks hiljenee, mies lähtee lumisateeseen. Ostaa kotimatkalla
neljäkymmentäseitsemän ruusua ja asetellessaan niitä hangelle, hän hipaisee
huulillaan jokaista kukkaa.
♥
Krapu 1, sanat: ikkuna, vanha, laihtua
Krapu on sadansanan teksti otsikko mukaanlukien ja klikatkaapa linkkejä SusuPetal ja Cara. Linkkien takaa löytyy krapuilijoiden osallistujalista.
Kirjoitusintoa vuodelle 2020 !
Olipa surullinen ja haikea tarina.
VastaaPoistaSurullisten stoorien kirjoittaminen luontuu jotenkin paremmin.
PoistaKoskettavaa tekstiä. Kiitos, aimarii ja hyvää tulevaa vuotta!
VastaaPoistaNämä santa istui mielestäni nyt tämmöiseen tarinaan.
PoistaKiitos, samoin sinulle.
Kaunis ja haikea tarina; joidenkin kohdalla rakkaus on ikuinen.
VastaaPoistaIkuisesta rakkaudesta voi näin kirjoittaa, olipa sitä sitten tai ei.
PoistaVoi miten liikuttava ja kaunis rakkaustarina <3 Niin, nykytekniikasta on paljon hyötyä, joskin haittaakin kun se addiktoi ihmisen näyttöjen ja somekanavien äärelle. Hyvää uutta vuotta aimarii sinne ihanan talven keskelle. Täällä etelässä on tuulista ja liki lumetonta.
VastaaPoistaKiitos, rakkaus on kaunista ja joskus surullisen liikuttavaakin.
PoistaKiitos, myös sinulle oivaa vuotta 2020.
Hankia on, mutta viime yön ja tämän aamun lämmin sää pudotti tykyt puista ja lumia peltikatoilta.
olipa monta kukkaa yhdellä kertaa, olisi kait pitänyt levittää useimpii vuosiin
VastaaPoistaJoka vuosi miehen kukkien määrä kasvaa yhdellä.
PoistaVoi...vanhan miehen tarina niin surullinen.
VastaaPoistaJäin miettimään neljääkymmentäseitsemää ruusua.
Surullinen juonenkäänne kiinnostaa kirjoittaa. Ens vuonna mies vie hangelle 48 kukkaa, niin luulen.
PoistaSurullinen ja haikea teksti, rakkaustarina kuitenkin.
VastaaPoistaKyllä, rakkaustarina tästä syntyi. Vähän ihmettelen itsekin, miten noista sanoista rakkauteen päädyin.
PoistaElämä koskettaa, tarina voisi olla totta. Niin pieni on ihminen luonnon voimien armoilla.
VastaaPoistaLuonnosta saa myös voimia, mutta niitä täytyisi ottaa vain sen verran kuin tarvitsee.
Hyvinkin voisi olla totta, sillä ei kovin kauan, kun erämaahan eksyneet jäivät sinne. Luonnosta on moneksi, kunpa vain osaittaisiin (olisi tarpeeksi halua) pitää siitä tarpeeksi huolta.
PoistaHieno, koskettava tarina!
VastaaPoistaMeillä ei ole kuin yksi luonto - siitä täytyy pitää huolta muuten...
Kiitos.
PoistaNiinpä niin, kyllä luonnosta on huolta kannettava jokainen osaltaan voimiensa mukaan.
Haikean kaunis kertomus. Hyvää Uutta-Vuotta ja Kiitos tästä vuodesta!
VastaaPoistaKiitos, hyvää tätä alkanutta vuotta itsellesi myös.
PoistaHaikea kertomus. Ruusujen määrä kertoo välittämisen suuruudesta.
VastaaPoistaKun on itsekin vähän pessimistisen luonteen omaava, murehtija, niin jotenkin luonnostaan teksi vääntyy haikeuden puolelle. Ne kumpuaa syvemmältä.
PoistaSurullisen kaunis, upea kertomus. Kyynel pyrkii silmänurkkaan ajatellessa mitä vastaava tapahtuma tekee ihmismielelle.
VastaaPoistaRakkaus jää ja ikuinen kaipaus.
Oikein hyvää alkavaa vuotta sinulle Aimarii
Kiitos. Kyllä tämmöinen tapahtuma tottakin voisi olla. Retkeilijöitä eksyy joskus, pahastikin. Ei kauan kuin Itäkairassa kuoli mies eksyessään.Tämä on hatusta temmattua, raaskiiko joku ostaa puolensataa ruusua ja kylvää ne hangelle?? Kiitos - sinulle myös.
PoistaMukaansa tempaava teksti. Syvän surullinen jälkeen jääneelle.
VastaaPoistaKiitos. Se on jälkeen jäävän osa.
PoistaSurun pisara kostuttaa silmäni lukiessani tekstiäsi, vaikka minun suruni kohde eksyi kesällä ja nukkui ikiuneen mustikanvapujen päällä leväten
VastaaPoistaAina riipaisee, kun menettää rakkaan, ystävän tai lemmikin. Surun siitä saa ja ikävän.
PoistaIkävää, että olet kokenut kipeän menetyksen.
Thank you. Wish this new year brings for you lots of joy, happiness and good health.
VastaaPoistaKauniin haikea tarina.
VastaaPoistaMukavaa alkanutta vuotta!
Kiitoksia. Usein juuri minun krapuilu lipsuu haikean ja surullisen puolelle.
PoistaSinulle myös mukavaa tätä jo vauhdissa olevaa vuotta.
Kaunis satu rakkaudesta. Varmaan niitä on tosielämässäkin, uskotaan niin.
VastaaPoistaEhkä suurta rakkautta on vielä olemassa. Ehkä.
PoistaIhana kirjoitus rakkaudesta ja kaupuusta♥
VastaaPoistasiis...kaipuusta.
VastaaPoistaKiitos paljon. Joku on runoillut joskus, ihmisen ikävä toisen luo ja rakasta ihmistä kaipaa varmaan kauan.
PoistaThank you very much.
VastaaPoistaKaunis mutta haikea tarina. ♥
VastaaPoistaKiitos. Näinkin se voi mennä.
Poistayritin vikkelään hypätä viimeisimmän krapusi yli, josko tällä viikolla pääsisin taas mukaan krapuiluihin!
VastaaPoistakoskettavasti kirjoitettu tarina kaipuusta ja yksinäisyydestä rakkaan ihmisen kuoltua. tulkitsin jokaisen ruusun vastaavan yhtä vuotta avioliitosta, parilla siis takana pitkä liitto ennen vaimon eksymistä kairaan...