Tuohivirsuista paljasjalkakenkiin.
Ennen sujautettiin tuohivirsut jalkaan ja menoks.
Se aika on historiaa ja kenkämallit nykyään aivan
toisenlaiset. Ei kuitenkaan ole niin kauan, ettenkö muistaisi tuohivirsujani.
Ensin bali-baleihin ja jeesussandaaleiden tottuneet jalkani vierastivat
virsuja, mutta tottuivat nopeasti niiden keveyteen ja kenkäheiniin.
Ahkerassa käytössä virsut kuluivat kesässä. Onneksi
seuraavana kesänä sain uudet, eivätkä nekään jääneet museotavaraksi.
Tuohivirsujen aika ei tule takaisin. Entä olisiko aika
kypsä paljasjalkakengille? Katselin mainoksia ja luin artikkelin uutuuskenkien
hyödyistä jalkojen lihaksille ja vartalon ryhdille. Ne lupaavat kävelijälle
tehokasta jalkavoimistelua.
Paljasjalkakengät ovat kuitenkin kengät,
nahkaiset, pitkä- tai lyhytvartiset, melko ohuella pohjalla varustetut.
Ei voi tietää, ennen kuin on kokeillut.
😉
Krapu 18, Caralta vihjekuva alla, jonka innoittamana tämänkertainen krapu. SusuPetalin blogissa lisää.