sunnuntai 12. kesäkuuta 2022

Hilla kukkii



 Hillan kukinta on sellainen juttu, joka jättää harvan kylmäksi. Koillismaalla se on todennäköisesti tämän hetken ykköspuheenaihe.

 Olen itsekin kulkenut ahkeraan soilla saadakseni käsityksen tulevasta hillakaudesta. Kukinta on ainakin tajuttoman upeaa.  Moni suo näyttää yhtä hurmaavalta, kuin valkopilkullinen kesämekko.

Askeliaan saa varoa, ettei turhan päiten tallaa herkkiä hillan kukintoja ja hillafanina toivon hartaasti hallan pysyvän soilta kaukana, eikä rankkasateistakaan olisi väliä.

Kenties tulossa on hyvä hillasato kolmantena kesänä peräkkäin. Laiskan hommaa suolla rämpiminen ei missään nimessä ole, mutta poimija saa rehkimisestään hyvän mielen ja marjaa pakastimeensakin.

Kaikille hilla ei maistu, kuten ei mansikatkaan. Tässäkin mielipiteet jakaantuvat  ja makuasioista on tuhmaa kiistellä.

                             


       BLOGitsen ideoma kesäraapale 2, jossa voi käyttää sanoja tajuton, laiska, ahkera, tuhma


31 kommenttia:

  1. Miten onkaan hilla jäänyt minulle niin vieraaksi. Ainoa metsiemme marja jota en ole koskaan poiminut ja lapsuusmaisemissani niitä ei ollutkaan. Täällä nykyisillä asuinsijoilla on, mutta ei tässä lähistöllä joten en ole täälläkään pääsyt niihin kunnolla tutustumaan. Kaunis, arvokas marja se on. Toivon hallatonta aikaa että kukinto pääsee onnistumaan. Oikein hyvää hillakesää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hilla on niin soiden ja rämeiden marja, ettei kuivemmilla mailla viihdy. Myös hyvin säille arka, paleltuu helposti, rankkasateet ja rakeet tuhoavat nopeasti hillan kukat, mutta hyvää kannattaa etsiä ja poimia, silloin kun kenellä siihen on mahdollisuus. Itselläni avautuu hillamaasto suoraan pihasta.
      Kiitos toivotuksistasi, hyvää kesää myös sinulle itsellesi.

      Poista
  2. Vähän on tullut hillasoita rämmittyä, nyky vuosina ei ollenkaan. Makea, vitamiinirikas ja arvokas marjahan se on.
    Josko tulis hyvä hillakesä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hillatoiveita ravisteli tämänpäiväinen rankkasade rakeineen, mutta kaipa jonnekin korven koloon on säästynyt kukintoja. Joka vuosi ei todellakaan ole hillavuosi.
      Kyllä minä vielä yritän kesällä suolle, mikäli hillaa tulee. Näillä seuduin se on hyvä lisä mustikan ja puolukan lisäksi.

      Poista
  3. Onpa suo kaunis valkoisine kukkineen. En ole hilloja koskaan poiminut, paitsi suoraan suuhun joskus Lapin reissulla. Ei oikein ole minun makuuni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tänäänkin katselin ihaillen aamupäivällä valkeana täplittyvää suota. Sitten tuli sateet ja rakeet. saattoi käydä paikoin kukille huonosti.
      Kaikkein parhain onkin täysin kypsä hilla suolta suoraan suuhun, mutta pakasteestakin tulee itsellä syötyä kerran viikossa vähintään.

      Poista
  4. Nam! Hilla, minä sanon sitä lakaksi, on herkkua mutta harvoin. Skidinä olen viimeksi suolla käynyt poimimassa. En muista koska olisin ostanut. Nostan hattua kaikille, jotka niitä poimivat ja varsinkin ämpäritolkulla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. "Hilla, lakka, muurain, valokki, lintti, rahkamarja: rakkaalla lapsella on monta nimeä! Ja omat nimensä voi olla vielä erikseen kypsille ja raaoille marjoille." Näin kertoo kielikello.
      Täällä päin suojuslehtien sisässä oleva raakile on tuppi ja kypsymätön, kova marja raakile. Itse kasvia lehtineen, juurineen minä sanon suomuuraimeksi, mutta menen hillaan, kun lähden poimimaan tätä herkkua.
      Tätä herkkua ei poimija saa kovin helposti. Paljon saa kävellä.

      Poista
  5. Oih... en edes tiennyt, että hillalla (minäkin sanon lakaksi) on valkoinen kukka - aina oppii siis uutta, jopa raapaloimalla!! Kerran olen lakkoja ollut poimimassa- vettä kengässä meiningillä, mutta makoisia oli ja tosi raa'atkin poimittiin, kummasti ne kypsyi sitten kotosalla. Jalo marja - maistuu varsinkin Kainuun juustoleivän kera, mut muutoinkin!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, heh, raapaloimalla oppii! Hillan poimija saa usein vettä kenkiinsä, mutta kastuu myös hellepäivinä paidan selkämys ja väsyy jalat.
      Hillasuo on kukkiessaan kaunis, mutta kaunis myös silloin kun marjat ovat punaisia raakileita ja herkullisen houkuttelevia kypsiä marjoja. MInä nappaan suuhuni myös usein komean raakileen.
      Olen samaa mieltä, että hilla on herkullista leipäjuuston kanssa. ( minulle se on leipäjuusto, ei juustoleipä)

      Poista

  6. Ευχαριστώ.
    Ναι, και εδώ είναι καλοκαίρι και λουλούδια.
    Όλα είναι στα πιο όμορφα τους αυτή τη στιγμή.
    Ο αέρας είναι ζεστός και πήγα να κολυμπήσω στη λίμνη.

    Ο σύνδεσμος (διεύθυνση) στο τέλος της ανάρτησης βρίσκεται σε άλλο ιστολόγιο, όχι δικό μου, αλλά θα σας πω εκεί ότι έγραψα τη δική μου ιστορία 100 λέξεων (drabble).
    Ο σύνδεσμος περιλαμβάνει όλους τους άλλους συγγραφείς με τις ιστορίες τους.

    VastaaPoista
  7. Kukkiva hillasuo on varmasti upea omin silmin nähtynä. Etelän kasvattina sitä näkymää en ole koskaan nähnyt enkä ole niitä poiminutkaan. Lakaksi minäkin hillaa sanon ja lakkahillo on taivaallisen hyvää. Ai että se on ihanaa jäätelön kanssa!

    Ihanaa kesää sinulle Aimarii.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä. Tänäänkin minun piti käydä tarkastamassa hillakukintoja eilisen rankkasateen jäljiltä. Tosin tänäänkin tuli vettä kuin aisaa. Paljon on kukkia hajonnut.
      Minun herkkuani hilla ja jäätelö ovat myös. Usein myös leipäjuuston päällä.
      Kiitos, itsellesi myös!

      Poista
  8. Vaikea kuvitella, että joku ei tykkäisi hillasta. Niin aromikas herkku se on. Toivotaan parasta sadon suhteen. Olisihan se hienoa jos kolmas kesä peräkkäin tulisi hyvä hillavuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedän moniakin, joille hilla ei maistu. Sen siementen takia. Minä tykkään, syön jo poimiessa. Nyt oli hyvä hillakesä.

      Poista
  9. Päätalon kirjoista tulee mieleeni, kun Riitu joutui tuomaan miniälleen töpeksimislautasen hillan kiviä varten.Tästä Riitu ei yhtään tykännyt ja ilmoitti, että kivet männöö persieeseen eikä tukkeuta suolta.
    Muistan itsekin nuorempana ajatelleen, että hillan kivi voisi tulehduttaa umpisuolen mutta eipähän ole enää siitä pelkoa, kun se on poistettu. Kyllä hilla on herkullista, kun sitä jostakin vaan löytäisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, heh. Ajattelen samoin kuin Riitu. Persieeseen ne hillan kivet menee.

      Poista
  10. Hei Aymari. Kenttä on kaunis, niin paljon kukkia. Kukka on erittäin kaunis.
    Kävin katsomassa, mikä sen nimi on, ja hän kertoi minulle, että se on Rubus chamaemorus, jota kutsutaan yleisesti karhunvatukkaksi tai karhunvatukkaksi. En tiedä tiedätkö tämän linkin:

    https://identify.plantnet.org/es

    Es muy utíl. Le metes la foto y reconoce todas las plantas. Precioso campo y flor.
    Harás ricas mermeladas.
    Buena semana.
    Un abrazo.

    VastaaPoista
  11. Hola Aimari. Ese campo está esplédido y preciosa también la flor.
    No se si conoces este enlace :

    https://identify.plantnet.org/es

    Es muy utíl, le metes la foto y reconoce la planta dice que es Rubus chamaemorus, llamada también mora o zarzamora de los pantanos.
    Harás ricas y dulces mermeladas.
    Te deseo una buena semana.
    Un abrazo.

    VastaaPoista
  12. Hilla tai lakka, tunnen kummatkin nimet, mutta lakka on 100 % käytetympi (siis minulla). Sanoit että on makuasia, tykkääkö vai ei. Itse en niin välitä. Mutta uutta oli, että mainitset, että joku ei voi tykätä mansikoista. Tässä näkee kuin rajoittunut on ihmismieli.
    Terkut "orvokilta". (edelleenkään en pääse nimelläni kommentoimaan, en ole kyllä tehnyt / tutkinut asian tiimoilta mitään).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta on, ettei joku pidä mansikoista. Saa ihottumaa ja suuhun kirvelyä. Minä tykkään kaikista marjoista, vähiten osaan käyttää karpaloa. Joskus jouluksi teen karpalohyytelön, jos olen kerännyt syksyllä karpaloita.

      Poista
  13. Kyllä lakka maistuu minullekkin ja viimeinkin pääsin tänne Lappiin niitä poimimaan, oikein hyvää kesän jatkoa sinulle

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että pääsit itse suolta marjasi poimimaan! Onnittelen.

      Poista
  14. En voi ymmärtää, miksi en vielä(kään) ole osunut paikalle, jossa Hilla kukkii ja marjat ovat aikanaan poimintakypsiä. Se olisi kokemisen arvoista, joten ehkä joskus. P.S. Miehen äiti on nimeltään Hilla ❤️

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä joskus osut oikeaan aikaan oikeaan paikkaan joko hillan kukinnan aikaan tai sitten pääset poimimaan kypsää hillaa. Ajattele, seisot aurinkoisella suolla ja näet edessäsi kullankeltaisen marjameren, jossa on paha kulkea tallaamatta marjoja.

      Poista
  15. Runotorstait alkaa taas!! To 25.8. ilmaantuu blogiini viikon aihe ja viikko siis aikaa sitä väsätä ja laittaa kommenttilootaan linkki. Pidän sivuillani listaa julkaistuista runoista. Mitään tasovaateita ei ole, keväällä Pöllö ja Repolainen intoutuivat kirjoittelemaan ihan pystymetsästä runoja ja hyviä tuli!! Eli jos runojen kirjoittaminen/lukeminen kiinnostaa niin ei kun Sujeksen sivuille;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllähän kirjoittaminen kiinnostaa, mutta olen niin ruosteessa pitkän blogitauon jälkeen, ettei synny oikein mitään. Osan ajasta en päässyt salasanojen unohduksen takia edes koneelleni ja blogiin. Edelleenkään en saa linkitettyä uusia blogeja lukulistalleni. Syytä en keksi. Täytyy vain käydä aika ajoin vilkuilemassa, josko joku on päivittänyt blogiaan.
      Kiitos kutsusta Runotorstaihin!

      Poista
  16. Voi että, kun lakat ovat niiin hyviä jäätelön kanssa.
    Mutta ainoastaan kaksi eri kertaa olen lakkasuolla ollut niitä keräämässä.
    Täälläpäin ei tiedossa ole hyviä lakkapaikkoja, tai mä en niitä tunne.
    Suot ovat outoja paikkoja meille, ei uskalleta sinne lähteä samoileen, enkä tällä hetkellä polveni kanssa sinne uskaltautuisikaan.
    Mutta saat siellä varmaan hyviä lakkoja paljon, nami!
    Hyvää syksyn alkua sinne!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri sitä ne ovat. Nyt oli niin hyvä hillakesä. Muutaman kerran kävin suolla. Enemmän jaksoin mustikoita poimia.
      Kiitos ja hyvää syksymeininkiä sinulle itsellesi myös.

      Poista
  17. Kiitos paljon. Toivotan sinulle ihanaa syksyn aikaa.

    VastaaPoista