Maalaisidylliä on nykyään nähdä lehmikarja laitumella.
Kiltisti ammut pysyvät sähköpaimenlangan sallitulla puolella. En minäkään kuvatessani liian liki lankaa mennyt.
Laiturin uimatelineet ovat nuorison ahkerassa käytössä. Vanhempi väki ei niinkään käytä hyppytelineitä, eikä ponnahduslautaa, siirtyy vain uimaan muutamia kierroksia. Aikansa kutakin.
Teltan pystytys ei aina ole noin vain läpi-huuto-juttu. Ei varsinkaan, jos ei ohjeita ole luettu ja pystytys pitäisi tehdä eka kertaa. Kesästäkin se aika, jolloin hyttyset, paarmat, polttiaiset, mäkäräiset pyörivät ympärillä pyrkien silmistä, korvista ja suusta sisälle, jos eivät puremaan pääse.
Kaikesta huolimatta telttailu oli niin hauskaa. Nyt hauskuus ja into on vähentymään päin, ei vain jaksa rinkassa kantaa kaikkea retkellä tarvitsemaansa.
Kesäfiilistelyjä teille, hyvät ystävät!
Hauska heinäkuinen bingorivi 💚
VastaaPoistaLehmät toivoisivat varmaan pidempää kesää.
Minäpä olen kerran jos toisenkin saanut kunnon tällit sähköpaimenesta. Auts.
VastaaPoistaTelttailu on todellakin jäänyt, samoin uimahypyt! Ikä tekee tehtävänsä ja tulee mukavuudenhaluiseksi.
VastaaPoistaTuo on niin totta, että aikansa kutakin... uimahypyt jääneet (tämä mummo enää vain kuvailee lapsenlasten loikkimisia) - mutta telttailu innostaa yhä ja maalaisidylliin en toivottavasti kyllästy koskaan! Kiitos tunnelmallisesta bingosta - niin täynnä kesää!
VastaaPoistaTeltassa olen nukkunut viimeksi 80-luvulla. Lehmiäkin näkee harvoin, melkein pysähdyn katsomaan.
VastaaPoistaUimahyppyjä rakastin ja tykkäisin tehdä vieläkin. Vaan meidän uimarannalla ei ole telineitä. Ja ehkä on viisainta muutenkin ne hypyt jättää nuoremmille :D
Ammuu äpylit siellä laitumella! 🌿🌿
VastaaPoista