maanantai 1. helmikuuta 2021

Reppu selän alla

                                                                                                           kuva, hr

Reppu selän alla

 Amaalia tupsahtaa selälleen hiihtäessään ojan yli ja uppoaa syvälle pehmeään lumeen suksen kärjet taivasta kohti.

Kömpelönä hän ei ylety avaamaan siteitä. Kiukku kasvaa ja lämpöasteet samassa suhteessa toppahaalarin sisällä.

 Pahimmasta paniikista selvittyään Amaalia nyhjää itsensä parempaan asentoon. Vetää pipon silmiltään ja jää ihailemaan sinistä taivasta. Ei pilvenhattaraakaan missään.

Pahus, että reppu on selän alla! Nyt maistuisi mukaan otetut eväät, termarikahvi ja paahtoleivät.

 Amaalia ei saa reppuaan auki ja kesken yritysten ilmaa halkoo korvia viiltävä jylinä. Armeijan hävittäjät ovat harjoituslennoilla ja taivaalle leviää ristiin rastiin suihkukoneiden piirtämiä valkoisia pilvivanoja.

Metelin suivaannuttamana Amaalian adrenaliinitasot nousevat ja nainen rämpii suksilleen.

 
Krapu 5, sanat:  haalari, suihku, paahtoleipä. Krapu = sadansanan tarina otsikko mukaan lukien. SusuPetalin blogissa lisää asiasta.

53 kommenttia:

  1. Hauska krapu ja niin mainio kuva Amaaliasta hangessa! Horneteista sentään joku hyöty!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, hornetit pitää hirveän äänen, kun lentävät niin matalalta, että äänivalli rikkoutuu. Joskus käy näin, melkein tuntuu silloin, että sota on syttynyt. Saattoi Amaaliakin laittaa äkkiä kädet korvilleen. Pääsipä ansastaan kuitenkin.

      Poista
  2. Hah hah Hauska kuva !! Kiva nähdä nauttivan lumesta hih hih

    Meillä on 20 miinusta ihana! .. Jopa varis on makannut lumen alla! Mukava kuulla sinusta pohjoiseen! Ystävällisin terveisin Anita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heh, heh, Amaalialle kävi surkeasti. Putosi syvälle ojaan, mutta ei ollut pahoillaan.
      Meillä ei ollut tänään noin paljon pakkasta, vain -15 ja aurinkoista. Näin kun orava hyppäsi kuusenoksalta, mutta putosi hankeen ja upposi kokonaan! LInnuille mukavaa löytää unisuoja hangesta.

      Poista
  3. Voi, että mikä stoori! Onneksi Amaalia ei sattunut muuta kuin ihanan pehmeä lumihanki alle.
    Hauska pläjäys!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt menee stoori toden puolelle hyvin pitkälti.
      Lumi on pehmeää ja niin upottavaa, ettei neitseellisessä hangessa pääse mitenkään liikkumaan.
      Amaalian mielestä oli kuin untuvaan olisi uponnut!

      Poista
  4. Minä olen myös kaatunut pehmeään lumeen suksilla enkä meinannut päästä ylös. Hauska krapu :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et meinannut päästä, mutta pääsit lopulta ihan ite?
      Kyllähän sitä nuorena ja notkeana pääsi helposti ylös, vaikka miten olisi hangessa, vaan nyt ikääntyneempänä se on mutkikkaampi juttu.

      Poista
  5. Nauratti tämä juttu, itsekin olen lentänyt suksilla enemmän kuin hiihtänyt. Mukavaa hiihtelyä Amaalialle ja muistaa kaatua seuraavankin kerran pehmeään lumihankeen eikä laskuvauhdissa havuille:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kerrotaan Amaalialle viestisi. Kyllä hän varovainen on, joskin hieman hätikkö. Menee ensin vaan ja ajattelee perästä päin.
      Lentäminen suksilla on jo vaarallisempaa, jospa siirtyisit hiihtämiseen.

      Poista
  6. Voi tuota kuvaa!

    Onneksi koneet saivat Amaalian liikkeelle ja kahvikupposen makuun :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, tuo kuva. Lainaan sitä Amaalian hiihtoretkeen, sillä näin Amaaliakin pyllähti.
      Itse ehdin hiihtää vasta liiterin taakse, kun oja yllätti. Polvia myöten upposin hiihtäessäni.
      Hiihtisurakan jälkeen kahvi maistu Amaalialle, että minulle.

      Poista
  7. Ha ha, that was a nice picture and a great story :))

    VastaaPoista
  8. Ihana kuva hauskan tarinan kera.
    Suuttumus saa adrenaliinin virtaamaan.
    Ensin luulin, että Amaaliaa etsitään jo, mutta että suihkukoneella. Se olisi ollut jo paksua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä suuttuminen nostaa sykkeen ja tehoja tulee lisää. Tässä tehot olivat tarpeeseen.
      Eihän Amaalialla hätää ollut. Aivan kotinurkilla kokeili ojan ylitystä ja näin kävi.

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Sinullakin on nyt lunta. Oletko milloin kokeillut hiihtämistä hauskutteluna?

      Poista
    2. Niin on. Pari talvea on mennyt hiihtämättä, mutta aion kyllä hiihtää tänä talvena. Pelkään mäkiä, joten valitsen tasaisen ladun. Paras odottaa sellaista päivää, jolloin lämpötila on ihanteellinen ja aurinko paistaa, niin saan hyvän mielen ja löydän taas hiihtämisen ilon. Minulla on sellaiset pohjat suksissa, että ne liikkuvat parhaiten nollan tietämillä, parista plusasteesta muutamaan miinusasteeseen, ei saa olla liikaa pakkasta.

      Poista
    3. Lapsenlaspi, 4v, tykkää pyöriä lumessa kuin koiranpentu. Välistä hän liikkuu hyppimällä kuin pupu ponnistaen kahdella jalalla yhtä aikaa ja sitten kurkkaa taakseen, tuliko oikeannäköiset jäljet.
      Hänestä oppia nyt kun meilläkin vihdoin on kivasti pehmeää lunta!

      Poista
  10. Mainio kuva, vaikka tuntemukset varmaan kiukkuiset. Paksussa lumessa onkin hankala päästä ylös sukset jalassa.

    Kiukun voimalla onneksi selvisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt ihan oikeasti kuvan saamiseksi Amaalian hiihtoretkeen, niin kokeilin itse ojan yli hiihtoa. Näin kävi minulle. Minut autettiin, Amaalia rämpi kiukun voimalla montusta ylös.

      Poista
  11. Ettei ihan kirjoittaja itse ole kuukahtanut ojan pohjalle ? :) Tukalastakin tilanteesta löytyy jotain positiivista, sininen taivas ja rauha... kunnes...!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin pääsi käymään. Pyysin kuvaajan paikalle, jotta tehtäisiin yhdessä kuvitus Amaalian tarinalle.
      Hauskaa oli. Aina kun yritin ponnistaa ylöspäin, vajosin saman verran syvemmälle.

      Poista
  12. Amaaliaalle aina sattuu ja tapahtuu. Onneksi kaikki sentään iloksi muuttuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amaalia on näemmä niitä naisia, jotka kokeilee kaikenlaista, eikä aina mene ihan putkeen. Juu, yleensä on kuitenkin kivaa.

      Poista
  13. 🤣Minuakin alkoi lapsettamaan ja taidanpa kokeilla lumipyllähdystä omassa pihassa, jossa lunta on yli puoli metriä, tuiskupaikoilla enemmänkin. Ja jos sattuu kuvaaja paikalle niin julkaisen kuvan blogissani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilman muuta lähde pitämään hauskaa pihallesi. Aina saa lapsettaa, että innostuu nauttimaan lumesta, silloin kun sitä on.
      Varmasti käyn kurkkaamassa blogissasi, miten innostuit.

      Poista
  14. Sitkeä on Amalia hiihtoreissuillansa! Mainio kuva :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Amaalia on ikätäti ja samalla heittäytyy ihan lapselliseksi, kun siltä tuntuu. Nytkin hän tiesi, ettei leveähköä ojaa ylitetä suoraan, mutta rupesi kokeilemaan sittenkin. Tarkoituksenakin juuri pyllähtää ojan pohjalle kuvan saamiseksi, heh, heh.

      Poista
  15. Hävittäjät on pilanneet monta hyvää hetkeä! Kuvitus ja krapu kohillaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on. Kyllä kädet on laitettava korvien päälle, hävittäjien melu on raakaa. Pitihän minun saada todistetta Amaalian hiihtoretkestä.

      Poista
  16. Vastaukset
    1. Niinkö? Todistin vain kuvalla, miten Amaaliakin rypi hangessa ja oli vaikeuksissa päästä suksilleen.

      Poista
  17. Hupsista! Mainio postaus jälleen.
    Helmikuu alkoi ja pehmeää lunta on riittämiin♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin voi sanoa, että lunta on riittämiin. On se kylläkin untuvan pehmeää. Katoilta kertaalleen on pudotettu.
      Helmikuu on alkanut lumisateen ja pakkasten merkeissä, sekä niin aurinkoisena.

      Poista
  18. Sait kuvallasi aikaan aamun eka hekotuksen, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No hyvä, päiväsi alkoi leppoisasti. Minullakin oli eilen naurussa pitelemistä, kun yritin kiemurrella lumihangesta pois. Ei ollut ihan helppo nakki.

      Poista
  19. Ai että!Eipä saisi nauraa Amaalialle,mutta kyllä tämä niin hauska tarina oli!
    Samalla lailla kävi yhdelle kreikkapoika ystävälle joskus 1980 luvulla kun vietiin hänet ensimmäisen kerran suksimaan maalla pellolle.Me muut hiihdimme ojan yli kahdella leveällä laudalla,joidenka päällä latu oli.Vieras ei ymmärtänyt nousta niiltä vauhdilla penkan toiselle laidalle,vaan lähti liukumaan takaisinpäin ja tippui ojaan juuri samalla lailla.
    Uskon,että Amaalialla on ollut tekemisen paikka tuolta nousta!
    Hävittäjä taas pelästytti minut totaalisesti pari kesää sitten mustaviinimarjapensaissa,luulin,että vieressä räjähti ja isosti kun jyrähti ylitse!
    Kuva on aivan mahtava Ja hauska krapu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Luulen, että Amaalia nauraa hekotteli itsekin. Saa nauraa lukijakin. Minä naureskelin kerran sisäänpäin, kun japanilaiset yrittivät nousta pientä mäen nyppylää ylös. Ilmeisesti eivät olleet koskaan hiihtäneet. Rankaksi heille kävi, enempi tulivat takaisin päin, mitä eteen.
      Äkillinen hävittäjien ylilento on ikävää korville. Usein yöllisistä harjoituslennoista ilmoitetaankin, päivällä joskus lentää kolmekin konetta mutkitellen ja matalalla.

      Poista
  20. Mainio kuva ja teksti! Ihanaa, kun aikuinen löytää itsestään leikkimielen. Ja nuo hornetit, jo yhdstäkin lähtee kamala ääni. Malmin lentokentällä olen joskus saanut ihailla lentonäytöksiä ja sitä hornettia aina odotettiin innolla. Kyllä yhden vielä hyvin kestää, mutta monta, huh! Oikein hyvän mielen Krapu sinulla <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tottahan leikkiä pitää vaikka vanhakin olisi. Se on omiaan nuorentamaan, jos ei muuten, niin mieltä ainakin virkistää.
      Edellisessä vastauksessani Mirjam-Matildalle kerroin, miten täällä seudulla hornetit lentää. Tottahan niiden on harjoiteltava, mutta korviin käy se meteli, mikä matalalla lentävät koneet saa aikaan

      Poista
  21. The description is scary at first but the development is very good. I like the description of the desire for hot coffee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oh, no reason to be afraid. Amaalia is a brisk woman who is used to surviving. She knows how to take the situation right and of course coffee would help in a tight spot ...

      Poista
  22. Kyllä! Olen ollut tuossa tilanteessa, ei ollut helppoa päästä ylös. Ja se reppu, tietysti siellä alimmaisena.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttuja on nämä tilanteet talvella paksussa lumessa liikkujalle. Varsinkin vielä jos sattuu kaatumaan rinteessä pehmeään lumeen selälleen pää alaspäin rinnettä. Hikinen juttu.

      Poista
  23. Voi hupsistakeikkaa Amalia, onneksi on pehmeä hanki vastassa.

    Meikä jos noin kepshtaisi niin siihen jäisi ilman hiiappia, heko,heko.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattoi Amaalia haukkoa hetken henkeään hupsahdettua lumeen. Se on vaan niin pehmeää.
      Tiukkaa taisi ylöspääsy tehdä Amaaliallekin.
      Aina voi, ellei itse pääse pystyy, huutaa apujoukkoja, eiks niin?

      Poista
  24. Aina innosti osallistumaan,tämä hauska talvinen tarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oikein mukavaa, että innostuit krapuilemaan. Tulenpa visiitille.

      Poista
  25. Ihana tarina! Voin kuvitella, vaikka siitä on aikaa kun viimeksi lumessa tempoilin. Paljon aikaa. Mutta äänen piti nauraa loppua, sisua löytyi.

    VastaaPoista