torstai 4. helmikuuta 2021

Sininen torstai

 


Pakkanen kiristää otettaan auringonnousun tienoolla, mutta onneksi maltillisesti. Ei haittaa minua, mutta varmuuden vuoksi parsin ison reiän villatumppuni peukalosta.  Edelliskerralla peukalo oli paleltua. Sitä kipotti, vaikka miten puhaltelin ja hieroin sitä.

Tänä torstaiaamuna Koillismaan kolkalla paistaa aurinko.  Sinisyys hurmaa. Taivas ja lumi ovat samoissa sävyissä, valkoisina vain kevyesti tykkyiset puut. 

Hetken seison suksineni maantieltä auratun korkean lumivallin päällä. Eteeni avautuva suomaisema saa sanattomaksi. Kitukasvuiset reppanapuut pönöttävät  tomerina asennossa, kuin vartijat ikään työmaallaan.
Raaskinko ollenkaan lähteä suolle rikkomaan ehjää hankea?


 Otan suunnan metsänlaitaa kohti. Siellä on joku toinen aikaisemmin jo hiihtänyt. Leveillä suksilla on helppo edetä, mutta ne peukalot?  Niitä pakkanen nipistelee. Sitä enemmän nipistelee, kuta useimmin vedän käsistä tumput sauvojen päähän ja alan kuvata. 

 Hetkessä on lumoa ja sen saaminen kuvaksi, edes jotenkuten, hivelisi sisintäni.

Tykky ei ole paksua, eikä piilota alleen koko puuta. Silti se maisemoi. Saa sirommat koivut nöyrästi kumartamaan  ja kynttiläkuuset näyttämään liki pilviä piirtäviltä hujopeilta.



Kierrän suon ympäri. Pistäydyn välillä syvemmälle metsään. Hento pilviharso pyrkii toisinaan auringon eteen ja heti sininen punertaa.
Palatessa en unohda kuvata mielimaisemaani, vaikka olen sen taltioinut tuhannen kertaa, ehkä vielä useammin, mutta harvemmin sinisessä sävyssä.


44 kommenttia:

  1. Lumoavat sinen sävyt ja puhda lumisuus. Ihania kuvia!
    Mikä on hiihdellessä talven kauneuden keskellä.
    Hyviä suksi kelejä Sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Sinisyys oli todella huikeaa.
      Leikin suksivani Narniaan!

      Poista
  2. Kyllä on kaunista. Tuolla suolla on tosiaan niin sinistä, valkoiset hahmot siellä täällä. Kelpaa noissa maisemissa hiihdellä jos pakkanen ei liikaa pure.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitoksia.
      Oli niin kirkas aurinkopäivä, että etsimestä ei tahtonut saada asetuksia hohilleen. Tänään näyttää olevan samanlainen päivä.
      Pakkasta oli yöllä -26, mutta taas päivällä noin -15. Ei siis kylmää hiihtää, mikäli ei ota käsiä tämän tästä lapasista pois.

      Poista
  3. Nuo tykkylumipuut, ah miten jylhän kaunista... ihokarvat nousee pystyyn.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tykkypuut ovat korkeilla paikoilla nyt kauniina, siksi tekee mieli aina sinne hiihtämään. No, hiihtäminen on kakkossijalla, tykkyjä ihailemassa olin ja liki haltioissani metsän sylissä.

      Poista
  4. Voi miten kauniit sinisen sävyt, ja nuo tykkylumiset puut, kuin joitain satuhahmoja talvisessa taikamaailmassa.
    Tuolla on helppo unohtaa koko muu maailma ja keskittyä nauttimaan luonnon kauneudesta, hiljaisuudesta ja rauhasta. Kyllä kelpaa sinun siellä sivakoida, kunhan pakkanen ei vaan liian kovaa puraise peukaloitasi.
    Kiitos näistä lumoavista kuvista ❤

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Satumaiselta tuo maailma minustakin näyttää ja myös tuntuu. Iso nautinto on liikkua tuolla, se on totta.
      Peukaloideni vointi on kiinni ihan siitä, kuvaanko vai en. Valintakysymys ja nyt valitsin kuvaamisen ja palelevat peukalot.

      Poista
  5. Upeat puremat sinulta!
    Kaunis kaunis ja mielestäni tulee onnellinen ja kevyt katsomalla niin kaunista luontoa :)
    Luulen, että jäätit hyvin nenän kärkeen ja käsiin

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, varmasti niin. Pakkanen puri peukaloitani. Ei liikaa, siitä pidän huolen. Ei -15 astetta ole oikeastaan kylmä, ellei tuule.
      Sinä tiedät, mikä nautinto on samoilla metsässä. Myös talvella.

      Poista
  6. Upeat raikkaat sävyt kuvissa. Nuo lumiset puut ovat ihan satumaisia. Kelpaa tuolla hiihdellä.
    Oletko muuten laittanut Krapujutut kansien väliin ihan oikeasti. Käyn silloin tällöin kurkkaamassa Mediapinnan uutuuksia ja siellä oli jotain tuttua....:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tuo alue on lumivarmaa ja kaupassa käydessä näen, milloin tykkypuut ovat upeimmillaan. Nyt ovat.
      Kyllä Mediapinta on tehnyt krapuni kirjaseksi. Ilmeisesti olet itsekin tehnyt niin, koskapa käyt vilkaisemassa Mediapinnan sivustoilla?

      Poista
    2. En ole saanut aikaiseksi vielä mitään kansien väliin. Käyn kansalaisopiston luovan kirjoittamisen kurssia ja sieltäkin syntyy tekstejä silloin tällöin. Saas nähdä... Oliko projekti helppo?

      Poista
    3. Olis ollut minullekin paikallaan kirjoittautua jonnekin kirjoittajakurssille, vaan ei näillä main ole, enkä ole toistaiseksi innostunut nettikursseista.
      Näitä omia juttuja tuntui vain ok ajatukselta koota kirjoiksi. Saapa jälkipoli joskus hamassa tulevaisuudessa tutustua, mitä se mummeli on touhunnut.

      Poista
  7. Ah, mitkä maisemat! Kiitos, aimarii, kun jaat näitä upeita kuvia iloksemme!
    Hyvää viikonloppua! Älähän palelluta peukaloita. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Itsekin pidän kovasti näistä maisemistani. Alueen talvi on kokemus.
      Kiitos huolehtimisesta, pidän peukaloista huolta paremmin. Otan huovutetut tumput käyttöön.
      Samoin, hyvää viikonloppua.

      Poista
  8. Kyllä noin kauniiden kuvien edestä voi peukaloa vähän kipotellakin, kunhan ei palellu! Upeat ovat sinun maisemat ja luonto tarjoaa taas parastaan tähän vuodenaikaan mitoitettuna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, olen samaa mieltä. Vähän täytyy kärsiä, jos meinaa pakkasella luonnon kauneutta kuvata.
      Koillismaan talvessa on paljon lunta ja pakkaset napakat. Tämä talvi on ollut edeltäjiään hieman miedompi, mutta vielä kerkiää.

      Poista
  9. Hienoissa maisemissa pääset hiihtelemään!

    VastaaPoista
  10. Meidän muiden eduksi kestit sen peukkujen palelemisen,kiitos!
    Harva meistä pääsee tuollaisiin maisemiin hiihtelemään.Uskon,että sielu lepää tuota hiljaista sinistä maailmaa katsellessa.
    Kipottelusta en ole kuullut,taas uusi sanatuttavuus.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, kiitos. Ei tuo peukkujen kylmyys sietämätöntä ollut. Oma vika, miksi vain napsin kuvia.
      Osut oikeaan, nautin hiljaisesta lumimaailmasta. En kiirehdi pois.
      Kipottelu. Samaa se on kuin kylmän nipistely, pistely varpaissa ja sormissa.

      Poista
  11. Kyllä nyt kelpaa talvisia lumikuvia maailmalle levittää. Hyvä sinä! Oletkos jo kokeillut niitä liukuhankikulkimia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Olen tässä harmitellut monta aikaa, kun umpinen on minulle liian upottavaa. Lumiliukukengät ovat toimineet parhaiten ja sellaisilla eilisen retkenkin tein.
      Minulla taitaa olla yritystä enempi, mitä jaksamista.

      Poista
  12. Onpa kaunista tuo lumi, ainakin katella, tänään meilläkin -15°C

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä se on kaunista hiihtäenkin ja silmä näkee kauemmaksi. parhaillaan täällä mittarissa -15.2

      Poista
  13. Siniset hetket ovat taianomaisia, niin kuin kuvasikin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Niin minustakin ja siinä toivossa niitä lähdin kuvaamaankin.

      Poista
  14. Voihan jepulis, kuinka kaunista ja sinistä siellä onkaan. Kiva, kuinka miellät, että tuo tykkylumi puissa on kevyttä. Minusta sitä on tosi paksusti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli todella upea talvipäivä. Piti nauttia täysillä.
      Vertaan tämän hetken tykkylumia meinneiden vuosien tykkymääriin, jolloin puusta ei näy mitään lumen alta.

      Poista
  15. Talven taikaa, nautitaan nyt♥

    ( toki alkaa olla liikaa pakkasta tälläisen vilukissan)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin tehdään, nautitaan täysillä.
      Tänne pakkaspäivä tulossa. Taivaalla rusottaa jo.
      Pistä vaatetta tarpeeksi, ettei vilu vippase!

      Poista
  16. Kaiken näkemän ihanuuden lisäksi, mikä ääni jängältä kuuluu, siis mikä perus ääni tulee talviluonnosta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jos on täysin tyyni, ja liikenteestä kaukana, silloin hiljaisuus on melko täydellinen. Oman hengityksensä saattaa kuulla, mikäli on liian nopeaan liikkunut.

      Poista
  17. Voi ihmettä,miten kaunista!
    Nuo tykkypuut ovatkuin jotenkin ihmisiä, kulkevat siellä, toiset pää alaspäin , toiset nuokkuvat väsyneinä ja murheiden kantamina...mutta se ero on, että tykkypuut ovat niiiin kauniita ja niitä ei murheet varmaankaan paina!
    Ihania kuvia taas sieltä!
    Toivon sulle oikein kivaa huomista sunnuntaita ja viikkoakin jo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Varsinkin hämärän hiipiessä voi nähdä todellisen satumaailman tykkymetsässä.
      Joka talvi odotan upeita tykkyisiä puita, aina ei tule. Tai siis lauha sää jatkuessaan puhdistaan lumet puiden oksilta.
      Tykyt ovat raskas paino puiden oksilla, kuvauksellinen kyllä.

      Poista
  18. Tykkynäkymät ovat jotenkin mykistävä. Välillä mietin, kuinka kasvit selviävät sen alla. Meillä on nyt mm. Juhannusruusu ihan rähmällään pisin nurmikkoa. Viime aikojen lumisade on ollut liikaa. Mies tosin oli sitä mieltä, että se voisi kerrankin reilusti leikata alas. Ehkä, mutta sitten ei kesällä kannata ruusuja odotella...

    Talvi on kuitenkin kaunis. Isoja hankia koko maassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Niin minunkin mielestäni. Rankkaa painava tykky puille on. Se katkoo pienempien puiden latvoja, varsinkin männyn taimet ovat vaarassa. Kuuset ovat lumisimmilla alueilla pilarikuusia. Niiden oksat ovat vetäytyneet ikään kuin kylkiä pitkin, eikä oksat repeydy lumen painosta.
      Säälin ruusupensastasi. En itsekään aikoinani olisi raaskinut juhannusruusupuskiani leikata.
      Talvi on nyt hieno, Komppaan sinua.

      Poista
  19. Thank you. Everything is fine, my thumb is also fine and I ski again

    VastaaPoista
  20. Uskoisin, aimarii, että sinun ei kannattaisi kirjoituskursseista haaveilla. Olet sellainen lahjakkuus ihan luonnostaan, tekstiesi lukeminen on yhtä juhlaa. Liiallinen tekstin muokkaus ja analysoiminen voisi tappaa hengen, sen herkän ja oivaltavan.
    No, mitäpä tässä hörisen, yleensä arvostan kaikkea koulutusta. :-)

    VastaaPoista