maanantai 24. toukokuuta 2021

Maakrapu

 


Maakrapu

Pieni poika roikottaa sammakkoa kädessään ja kiljuu portaikossa.

-Äitiii! Avaa ovi, mulla on maakrapu ja sen munia.

 Äiti kiirehtii kesken sämpylätaikinan teon ovelle ja pudistaa päätään ihmetellen taas kerran vekaran touhuja. Viimeksi nuo ”maakravun” munat olivat kirjahyllyssä jäätelörasiassa ja huonetta siivotessa rasia sattui putoamaan ja sisältö levisi pitkin lattiaa. 

Hyi! Sammakonkutua elättinä! Kivat oli kaukana.

 -Onks tää maakrapu? poika esittelee ovenraossa sammakkoaan, joka hoksaa hetkensä tulleen ja loikkaa pitkälle porraskäytävään.

 -Ei ole maakrapu! Sammakko on ja sammakkona pysyy. Äiti toteaa harmistuneena. -Etsi ja vie se ulos. Munat myös! Missä ne muuten ovat tällä kertaa?

 Viiveellä ulko-ovelta kuuluu uhmakkaasti.

-TASKUSSA!

     ♥

Krapu 21, sanat; ihmetellä, kiva, krapu.

Nyt Krapu lähtee kesälomailemaan. Tapaamisiin syksymmällä. Kiitos paljon  SusuPetalille, joka tätä krapuajuttua emännöi. Kiitos myös kanssakrapuilijoille innostuneesta mukanaolosta ja kaikille hyvää kesää.


lauantai 22. toukokuuta 2021

Kun käki kukkuu hankeen

Kun käki hankeen kukkuu, niin hallaa se kukkuu - sanoo vanha kansa.

Kaksi päivää sitten kuulin ensi kerran käen kuk-kuu, kuk-kuu. Kehtasi kukkua minulle vain kaksi kertaa, kun lopetti. Lunta oli näkyvissä ja paikoin on laikkuja vieläkin. Ei paljon, mutta kuitenkin ja muistin heti vanhan sanonnan. 

Käki saattaa hyvinkin osua oikeaan, sillä säätiedotus lupailee viikonlopun jälkeen muutaman hallayön. Tuskin se sentään näin nopealla aikavälillä osaa ennustaa. Ehkä saa vain yskän? Ehkä hankeen kukkuminen tarkoittaa vain koleaa kesää??  Ehkä luultavammin ei mitään.


Kevään edistyminen on kuitenkin jumissa.  Ei hangenpalokaan saanut isoja aikaseksi. Oli vain näyttävän näköistä. Kylmää ja sateista on ollut toista viikkoa, eikä parempaa luvassa.

Jäät kuitenkin lähteneet. Vene rannassa ja katiskat vedessä. Sataa ropisee ja kesä tulee.





 

sunnuntai 16. toukokuuta 2021

Täydellisen hillaretken loppu



Täydellisen hillaretken loppu

 Amaalia riisuu suossa rämmittyään mutaiset vaatteensa. Levittää ne vaivaiskoivujen päälle kuivumaan ja rupeaa puolipukeissaan päivänokosille.

Aurinko lämmittää ja erilaisten lintujen äänimaailma saattaa Amaalian nopeasti uneen. Sielunsa silmin hän näkee itsensä vajoamassa suohon. Syvemmälle ja syvemmälle, aina viimeistä hiustupsua myöten.

Amaalia havahtuu raottamaan silmiään vasta, kun hänen vatsansa päällä liikkuu jotain. Katse osuu kyykäärmeen punaisiin silmiin ja mustista pystypupilleista on heijastuvinaan takaisin kauhistunut nainen.

 Amaaliaa puistattaa. Käärme reagoi välittömästi ja matelu pysähtyy. Kaksihaarainen kieli lipoo ahnaasti ilmaa, mutta sitä näkyä Amaalia ei kestä, vaan ponkaisee pystyyn. Kyy puree pudotessaan ja katoaa ryteikköön.

 Nipin napin Amaalia selviää hengissä hillaretkeltään.

 Krapu 20, sanat; viimeinen, ryteikkö, vaatteet. Lisää krapuilusta SusuPetalin blogissa.

perjantai 14. toukokuuta 2021

Oi aamut toukokuun


Tänä aamuna on kevät.  
Oli jo eilen ja sitä edellisenäkin.
On pilvetön taivas ja aurinko helottamassa varhain. Lämmin, juuri ja juuri tuntuva tuuli hipaisee kasvoja ja paljaita käsivarsiani, kun  seison portaalla tervehtimässä uutta aamua.

Lunta on vielä. 
Vain harppaus portaalta, niin seison lumihangessa, mutta en viitsi tehdä sitä paljain jaloin. Hanget ovat viime päivinä madaltuneet huomattavasti ja vastaavasti vettä liikkeellä.  Katolta lähtevät ilmeisesti tänään viimeiset lumirippeet.


Tuoksu on keväinen. 
Siinä on sopiva sekoitus metsän, kostean maan ja suon tuoksuja. Tuoksujakin voimallisemmin voi kuulla kevään. Lintujen soolot ja yhteiskonsertit ovat hurmaavaa kuunneltavaa.   Upeinta sooloa on esittänyt mustarastas ensi kertaa lähimaastossa. 


Joutsen huutelee  pihassa töllistelijöille suunnitelmistaan käväistä lähilammella, olisiko jo sulaa. Tyhjä reissu se vieläkin on, mutta en osaa huutaa sille joutsenen kielellä, että paras pysyä vielä joella.
Tiedän järven jäätilanteen. Eilen hiihdin ottamassa selvää, joko saa veneen vesille. Tyhjä reissu.



Toukokuun aamuilla on monta ilmettä.  
Viime päivien  kesäisen lämpimät aamut ovat omiaan virittämään Karsikonperälläkin kevään tunnelmiin. Minkäänlaista viherrystä, eikä kukkaa luonnossa vielä näe, mutta parin viikon sisällä tilanne on toinen.

Varsin lämmin sää, lumet peltoaukeilla, soilla ja teiden varsilla, nostatti pari aamua sitten vesihöyryä, joka maanpinnan lähellä tiivistyi usvaksi. Kehittyi hangenpalo- ilmiö tai sanotaan sitä lumenpaloksikin.
Se peitti paikoin näkyvyyden lähes kokonaan, mutta päivän edetessä ja pienen tuulenvireen tullessa hangenpalo "sammuu", usva leijui nopeasti pois.  




Ehkä hangenpalokaan ei ollut tarpeeksi tehokas lumensulattaja, joten lisäksi oma apu.

 

maanantai 10. toukokuuta 2021

Hillaretki



Hillaretki

Amaalia on harmistunut, kun palaa suolta taas tyhjin toimin. Hevin hän ei luovuta, koska hillaa ei ole lähisoilla, niin ehkäpä erämaasoilla.

 Myöhemmin Amaalia huomaamattaan harppoo suota niin pitkälle, että metsänreunan kiintopisteenä oleva talo on häipynyt näkyvistä.  Nainen kuvittelee ylittävänsä suon tuosta noin vain, mutta pian seisookin neuvottomana pikkiriikkisellä tuppaalla. Ympärillä on rimpisuo, vetelä, kuin ripulipaska.

 Suolla rämpiminen on käynyt voimille. Harmittava mättäältä horjahtaminen on rypemistä mutavellissä ja suo saa imevän otteen Amaaliasta.

-Uimaan tässä joutui! puuskahtaa nainen keskittyessään hamuamaan jostakin tuppaasta pitävää otetta. Hän onnistuu nyhtämään itsensä ylös.  Heittäytyy sitten voipuneena selälleen kanervikkoon, katselee pilviä ja hymähtää.

-Täydellinen hillaretki.

♥♥

 Krapu 19, sanat; imeä, täydellinen, talo. Sanoja saa taivuttaa. Lisää krapukirjoittamisesta SusuPetalin blogissa.

 

maanantai 3. toukokuuta 2021

Törmäys

 


Törmäys

Tyttö juoksee koulubussin edestä suoraan ohitukseen lähteneen auton kylkeen.  Jarrut kirskahtavat ja tyttö makaa maantiellä.

Hän nousee istumaan ja hamuaa tokkuraisena pääkipuaan helpottamaan tienpenkalta kourallisen lunta, jolla painaa päätään. Hän irvistää, sillä kirvelee.

Tytön silmät ovat auki, mutta hän ei näe mitään, sillä naamalle on valunut jotain. Paikalle ehtinyt ambulanssin ensihoitaja kertoo, mitä on tapahtunut.  

-Hiuksesi olivat takertuneet johonkin törmätessäsi autoon ja vetivät päänahan irti. Ilman muuta se ommellaan takaisin.

Saatuaan tytön rauhoittumaan hoitaja kääntää retkottavan nahan paikalleen ja laittaa kevyen painesiteen ruhjealueen päälle. Hiekat saavat tässä vaiheessa jäädä kallon ja päänahan väliin. Ne ovat leikkaukseen valmistavan hoitajan päänsärky.  

 ♥

Krapu 18, sanat; päänahka, irvistää, ilman. Lisää krapuilusta SusuPetalin blogissa.


Meillä pajunkissat vasta nyt nätteinä.