.JPG)
Kannen raosta kastemadot pyrkivät karkuun, mutta vapauteen päästyään joutuvat muurahaisten saaliiksi.
Tosin madollakin on itsesuojelukeinonsa. Sen selkäpuolelle
leukansa iskevä muurahainen saa samalla annoksen hermoston lamauttajaa. Kohta muurahaisen
tuntosarvet ja eturaajat sätkivät ilmaa ja se käpertyy kippuraan. Se pyörtyy.
Virotessaan hetken tajuttomuudestaan muurahainen pakenee. Sen ego lienee saanut kovan kolauksen.
💬
Krapu on sadansanan tarina otsakkeensa kanssa. Vihjesanat saa tarvitessaan taivuttaa. Krapuilusta enemmän SusuPetalin blogissa.
.jpg)
Hermoston lamauttaminen on ihan oikein muurahaiselle. Antaisi madon olla rauhassa.
VastaaPoistaToisaalta luonnossa vahvempi aina syö heikomman, niin se vaan menee.
Ravintoa muurahainen oli hakemassa ja kohdalle osui mato. Syötävältä se muurahaisesta vaikutti.
PoistaLuonnon lait toimivat!
VastaaPoistaTuntuu kuitenkin, etteivät luonnon lait ole ollenkaan kohtuulliset.
PoistaJoo, toisinaan on todellakin sellainen tunne :(
PoistaEhkä kuvan pionin nuppu on ystävällisempi kuin mato!
VastaaPoistaNiin, ja tuskinpa muurahainen vain huvikseen kiipesi nupulle.
PoistaMuurahainen yritti haukata liian ison palan, ottikohan opikseen :)
VastaaPoistaJos murkulla on muisti, niin varmasti varoo vastedes matoon kajoamista.
PoistaNäin tarinan elokuvana. Hampaat iskee, hermomyrkky toimii, huh! :)
VastaaPoistaMinulle on jäänyt myös mieleen se luontodokumentti, jossa tutkittiin ja kuvattiin muurahaisten pyörtymistä.
PoistaJa kun vielä mokomat osaavat kiusata kirvoja niin, että erittävät jotain makeaa niille. Söisivät ne edes.
VastaaPoistaMuurahaisilla ja kirvoilla on jonkunlainen symbioosikuvio. Auttavat toinen toisiaan. Ei murkkukaan lypsylehmäänsä syö.
PoistaPieni tiedepläjäys <3. Hieno Krapu todellisesta elämästä ja luonnon laeista.
VastaaPoistaKiitos. Tässä kirjoitin ihan tutkitusta luonnossa tapahtuvasta kummallisuudesta. Varmasti kokeilen ensi kesänä. Nyt ei löytynyt kumpiakaan, ei muurahaisia, eikä kastematojakaan.
PoistaHieno tulokulma aiheeseen, yllätit! Egonsa olikin legoista koottu... , nyt nuo ego-lego sanat riivaa mua.. .
VastaaPoistaKiitos. Kyllä muurahaisen egoa on ihmeteltävä. Paljon muurahaisesta on satujakin, joskaan aina se ei ole voittaja. Esim, satu korpista ja muurahaisesta.
PoistaLa hormiga habrá aprendido la lección. La próxima vez se pensará atacar a los gusanos. Bien pillada la hormiga en la foto.
VastaaPoistaHyvä viikonloppu.
Un abrazo.
Salí por anónimo :(. Soy Laura.
Poista
PoistaGracias por darle me gusta a mi foto de hormiga.
Es cierto, si las hormigas tienen memoria, al menos esta ya no tocó al gusano.
¡Feliz nueva semana!
Kiva juttu, mutta tota muurahaisen pyörtymistä en oikein ymmärrä, kun minulla on ihan eri käsitys. Pihallani on keko ja muurahaisia kulkee pitkin pihaa. Kun tongin kasvimaatani, niin muurahaiset oikein kyttäävät ja käyvät heti kiinni kastematoihin. Ei ne pyörry, mutta matoparka lakkaa kiemurtelemasta. Mulla on kova kiire peittää mato mullan alle, enkä tahdo ehtiäkään. Ehkä ne luottavat joukkovoimaansa siinäkin. Jos yksinäinen soturi pökertyisikin!
VastaaPoistaKiitos pohdinnastasi. Minunkin pihassani on muurahaispesä, oikeastaan kaksi. Kuitenkaan en ole itse tarkkailut muurahaisen pyörtymistä kastematoa haukatessaan. Katsoin kylläkin luonto-ohjelman, jossa näin kävi. Selityskin löytyi, kastemadoilla on selkäpuolella pieniä reikiä, joista juuri siihen kohtaan muurahaisen leuat osuessaan saa jotain tajunnan vievää ainetta. Siksi toinen muurahainen pökertyy, vieressä oleva jatkaa puremistaan, kun sen onnistui puraista matoa turvallisemmasta kohtaa.
PoistaMielenkiintoista. Tuollaisesta puolustautumisesta en tiennyt. Kiitos tiedosta.
VastaaPoistaOle hyvä.
PoistaEn minäkään tiennyt, ennen kuin viikon krapukirjoituksen takia luin muurahaisista. Ensi kesänä pitää tutkia muurahaisia tarkemmin.
muurahaiset kivoja, enimmäkseen korjaa roskia
VastaaPoistaKyllä pesäkeko isolta neulaskasalta näyttää.
Poista
VastaaPoistaΕυχαριστώ. Εκτιμώ πολύ που αφιερώσατε χρόνο για να διαβάσετε τα διηγήματά μου, τα οποία είναι συχνά υπέροχα. Μερικές φορές αλήθεια.