Muurahaisen iso ego

 

Muurahaisen iso ego

 Pihalle sammaloituneen aurinkokellon päälle on unohtunut matopurkki.

Kannen raosta kastemadot pyrkivät karkuun, mutta vapauteen päästyään joutuvat muurahaisten saaliiksi.

 Muurahaisten ego on niin iso, etteivät ne pelkää mitään. Ei ihmisen paljaita varpaita, eikä tietysti karkuun kiemurtelevia matojakaan, vaan iskevät leukansa lihaan kuin lihaan purrakseen.

 Ihmisen iholta murkku saa äkkilennon sinne, mistä tulikin, mutta murkkujen vangiksi joutuneella kastemadolla on suuri hätä.

Tosin madollakin on itsesuojelukeinonsa. Sen selkäpuolelle leukansa iskevä muurahainen saa samalla annoksen hermoston lamauttajaa. Kohta muurahaisen tuntosarvet ja eturaajat sätkivät ilmaa ja se käpertyy kippuraan. Se pyörtyy.

Virotessaan hetken tajuttomuudestaan muurahainen pakenee. Sen ego lienee saanut kovan kolauksen.

💬

 Krapu 41/22, sanat: kello, ihminen muurahainen

Krapu on sadansanan tarina otsakkeensa kanssa. Vihjesanat saa tarvitessaan taivuttaa. Krapuilusta enemmän SusuPetalin blogissa.