Paniikki on valmis. On pissahätä ja huoli, että linja-auto jättää.
Selvittyäni viimein vessasta ehti tapahtua se, mitä pelkäsin.
Bussi on lähtenyt, mutta näkyy pysähtyneen liikennevaloihin. Juoksen perään huitoen
käsillä vimmatusti. Jalkoihin en ehdi katsoa ja kompastun vauhdikkaasti katukivetyksen korkeaan reunaan.
Viime muistikuvaksi jäävät linja-auton loittonevat takavalot. Tajunnan palattua tunnen päässäni kipua koettaessani kömpiä istumaan, mutta määrätietoiset kädet estävät yritykseni.
-On niin vaarallisen näköinen ruhje silmäkulmassa, että se pitää paikata. Aineksia pahempaankin oli tarjolla. Toteaa ensihoitaja kiinnittäessään minua ambulanssin turvavöihin.
*
Krapu 10/24 sanat, kuva, kahvila, vaarallinen. Krapu on sadansanantarina. Annettuja sanoja voi halutessaan taivuttaaLisää krapujen kirjoittamisesta saa SusuPetalin blogista.
Voi ei. Luulin lukiessani tarinaa todeksi. Vasta lopussa tajusin asian oikean laidan. Uskottava kertomus, hyvin todentuntuinen.
VastaaPoistaKiitos, tykkään ajatuksestasi, että kirjoitin uskottavasti, mutta krapu tämä on. Alusta loppuun.
PoistaJo on ollut epäonninen pissahätä! Osaat sinä paitsi valokuvata myös asettaa sanoja mielikuvitukselliseen muotoon. Plus vielä ihastus edellisen postauksesi kässyihin.
VastaaPoistaJoskus voi käydä näin. Kaikki eivät tykkää asioida bussien vessoissa.
PoistaKiitokseni kehuista.
Voisi olla ihan hyvin tosi tarina.
VastaaPoistaNyt on niin liukasta, että lenkkeilyt odottavat jäiden sulamista. Kaaduin jo tuossa pihassa kerran. Reisi on komean mustelman koristelema. Onneksi luut pysyivät ehjänä, oli sentään piikkipohjat kengissä.
Mielessäni oli kirjoittaessa kaverini, joka kahvilta palatessaan meni väärään autoon, nukahti ja heräsi liki sadan kilometrin päästä vika paikassa.
PoistaLiukkaus on kurjaa. Hyvä ettet katkonut luitasi. Mustelmat paranee. Täällä ei ole vielä liukasta ollut, enkä sisi tarvinnut pikkipohjia kenkiin. Isot tiet sulia, pienemmät lumisia. Hiihtokelit mainiot.
Tuntui niin todelta tämä tarina, mutta nyt uskallankin kirjoittaa, että kiireellä ei tule kuin kusipäisiä lapsia.
VastaaPoistaTerveisin orvokki
Tuon vanhan sanonnan olen myös kuullut. Tässä tilanteessa toinen vaihtoehto oliis ollut jatkaa matkaa lirit housuissa.
PoistaKyllä todellisen pissahädän useampi on kokenut. kiireeksi se pistää tuolla mainitsemallasi uhallakin.
Huhhuh, todella aineksia pahempaankin!
VastaaPoistaEhdottomasti. Tällä kertaa ajattelin, että päästetään hoppuilija vähällä. Vain tarkkailussa hetki.
PoistaVetoketjun jumittuminen kankaaseen on hirvittävä tilanne!
VastaaPoistaVoi sitä sinun kaveriasi, joka meni väärään autoon tauon jälkeen!
Kiire on vihoviimeinen kyyditsijä, onneksi tämä tarina ei ollut totta sinun kohdallasi.
Joskus tuntuu, että vetoketju ihan tahallaan nyhtää kangasta sisälleen, eikä suostu antamaan sitä pois.
PoistaJuu, kaverilla oli pitkä matka palata takasin lähtöpisteeseen. No, silloin vielä linja-autoja kulki suht. tiheällä aikataululla.
Nykyään täällä ei tarvi kulkea linjurilla, kun niitä ei kulje syrjäkylille ollenkaan.
Liukkaat bussipysäkit, kun huomio ei noustessa ole enää jaloissa, ovat joskus myös vaaran paikka. (Paitsi jos liikenne reitiltä on jo loppunut ;-).
VastaaPoistaKyllä, kuten myös kaupungin katukivetykset, joka ei ole niihin tottunut. Nykyään pienemmillä paikkakunnilla ei ole enää linja-autoasemia, on vain päätepysäkkejä. Vanhat linukka-asemat kahviloinen olivat mukavia odotuspaikkoja.
PoistaJa vetskari jää jumiin just silloin kun ei pitäisi.
VastaaPoistaOnneksi ei käynyt pahemmin. Haavat paranee mutta monista jää arpia...
Joo, olen huomannut, että vetoketju reistaa just silloin, kun ei ainakaan saisi.
PoistaTässä kupsahduksessa ei käynyt kovin huonosti. Pää sai tällin ja vuotavan haavan, Vaan sitä tarina ei kerro, miten ja milloin tarinan kertoja pääsi jatkamaan matkaansa.
Vetoketjun jumi on vihoviimeinen asia kun hätä on suurin, mutta onneksi loppu hyvin kaikki hyvin ja matka jatkuuuuuu,,,
VastaaPoistaSEhän on oikeastaan karmaisevaa. Saattaa revetä vaatekin, kun oikein riuhtaisee. On itelle joskus käynyt niin. Tosin tämä juttu on tarinaa.
PoistaPissapaniikki on kamalaa. Puhumattakaan siitä, mihin se saattaa johtaa, kuten elävästi kuvasit.
VastaaPoistaSe on hirveä tilanne, ettei ennättäisi pytylle ja tulisi vanhinko. Tuntuisi, ettei kompurointi olisi mitään verrattuna märkiin housuihin.
PoistaMonen monta "onnettomuuden" ainesta kompastumisen ja pään kolhaisemisen lisäksi, joka oli se pahin: vetoketju olisi rikkonut vaatteen ja silti olisi tullut pissat housuun ja tuon onnettoman juoksun jälkeen myöhästyit siitä linjuristakin.
VastaaPoistaTodella huono päivä. Ainoa onni onnettomuudessa oli, ettei ollut vatsa sekaisin 😉😉
Niin oli. Ehkä kuitenkin pienin murhe se, että myöhästyi linukasta. Kukaan ei kuole, vaikka vetska menee jumiin ja raivokkaalla vedolla repeää käyttökelvottomaksi. Ei siihenkään, jos housut kastuu, mutta siihen voi, jos pää menee pahasti rikki.
PoistaNiin huonosti ei käynyt, eikä edes niinkään, että vatsa olis temppuillut.
Jessus sentään! Siinä varmasti ehti sitten jo peppukin jäätyä!
VastaaPoistaJessus kuitenkin hätäilyä. Housut pysyivät kuivina, joten peppukaan ei paleltunut
Poista