keskiviikko 4. maaliskuuta 2026

Maaliskuu / Antaa tulla lunta tupaan...

....jäitä porstuaan.


Mutta kylläpä lunta satoikin eilen iltapäivästä yön ja vielä aamullakin tulee höntyä. Tästä lumimyräkästä tuli mieleen terassin lattiaa lakaistessani  -Antaa tulla lunta tupaan, jäitä porstuaan.
sekä toinen - Matinpäivään mennessä on talven lumimäärästä satanut vasta puolet.

Kyllä vanha kansa tietää ja tähän uskon. Ei nämä meidän lumimäärät minua huoleta. Aina on juhannukseen mennessä ollut maa vihreänä.

Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. Näin on pakko todeta eilisen  hiihtämisestä. Aamulla hyvin suunniteltu hiihtoretki alkoi mainiosti. Tosin paikoin täysin umpista edeten tuli nopeasti ensimmäinen hiki. 
Suksivalinta oli tällä kertaa pitkät ja leveät eräsukset, Sekin tuntui osuvan kohdalleen. Oltiin jo lähes järven  vastarannalla, kuvasta katsoen oikealta vasemmalle suoraan, kun suksen alta nousi vesi!


Tilanne oli paskamainen. Suksien alle paakkuuntui reilu 10 senttiä lunta ja oli vaikeuksia nostaa edes suksia, saati lykkiä eteenpäin. Harmittaa sekin, että minä perässähiihtäjänä en huomannut, miten miehen sukset jo upposivat märkään, kun  uveavanto oli painanut vettä lumen alle, vaan tein samat.

Siinä sitä oltiin puhtaan pyllyn kanssa!


Kamat levällään, kuin Jokisen eväät.   Sukset saatuani vihdoin jaloista irti, astuin latupohjalta viereen. Hyvä, ettei saappaani hörpännyt vettä.

Metsän reunaan oli vain viitisenkymmentä metriä, mutta ne olivat raskaat metrit. Kävellä ei voinut, eikä hiihtääkään, sillä jäätynyt lumimössö ei lähtenyt lapasella, ei sauvan avullakaan pois. Tietenkin enemmät moskalumet sai raapittua.  

Pakko jatkaa kotiin vielä loput puoli kilometriä. Kiukku antoi lisävoimaa, sillä  ei auta itku markkinoilla.

Tänään ei haluta hiihtää metriäkään. Happamia, sanoi kettu pihlajanmarjoista.


Kristiina K:n maaliskuun haaste - kuukauden sitaatti mietelause innosti tarinoimaan.


27 kommenttia:

  1. No huh, olipa hiihtoreissu! Minä olisin varmaan jäänyt hankeen ulvomaan ja odottamaan kevään tuloa sulattamaan lumet pois. Olet sitkeä!

    Täällä on satanut vettä, lumet ovat saaneet kyytiä. Plusasteita. Edelleen on tietenkin lunta, mutta jalkakäytävät ovat jo puhtaat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se. Täys yllätys, että noin kävi. Kyllä sinäkin olisit jotenkin raahautunut kotia kohti, ei jäälle kukaan olisi voinut tulla ruokkimaan sinua. Tiukan paikan tullen sisua löytyy.
      Joko teillä näyttää siltä, että kevättä olisi ilmassa?
      Meidän pihaa peittää tuhti lumikerros. Iltapäivällä oli pari +astetta, mutta yöksi pakkasta.

      Poista
  2. Vanhat sanonnat ovat viisaita, kertovat elämästä ja neuvovat.
    Niihin voi tukeutua ja niitä toistella koettelemuksissa, kirosanatkin auttanevat.
    Pisteet reippaudesta ja yritteliäisyydestä 🌲
    "Yrittänyttä ei laiteta" - en tosin tiedä mitä se tarkoittaa 😀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, vanhat sanonnat ovat erittäin osuvia. Niissä on vinha perä. Kiitos kehuista, pakko oli jaksaa, vaikka lujille otti. Hiihtoretken piti oleman helppo nakki.

      Poista
  3. No jopas oli hiihtoreissu!
    Minä hiihdin todennäköisesti viimeistä kertaa lauantaina. Koska sääennuste lupasi vesisadetta sunnuntaista alkaen, piti tietenkin hiihtää niin kovaa kuin jaksoin (monelle se ei ole kovaa lainkaan, mutta ei mennä nyt siihen). Sillä oli sellainen seuraamus, että ensin särki pohjetta, sitten reittä ja nyt selkää. Voisin laittaa tähän muutaman sananlaskun postauksestasi, mutta laitan uuden "urhelija ei tervettä päivää näe" :D

    Hyvin kirjoitettu postaus!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. OLi se. Ihan heti en unohda. Selvä se ,että pitää alussa hiihtää kovaa, kun lopussa väsyy kuitenkin. Tämän mies heittää minulle aina, kun vain voi. Sorrun liikaan alkuvauhtiin.
      Harmi, jos/kun hiihtosi loppuvat tältä talvelta, kun kerran pidät hiihtämisestä. Kiitos kehustasi ja sananlaskusta. Minä puolestani toivon kroppasi paranemista ja maaliskuullesi mukavaa menoa.

      Poista
  4. Uskomattoman upea ja hauskakin tuo ensimmäinen kuva! Hiihtoretkestänne voi todeta, että "lopussa kiitos seisoo".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Täysin en voi yhtyä toteamukseesi, ei seisonut lopussakaan kiitos. Olin sippi ja harmistunut. Suksien pohjat ovat yhä jäässä.

      Poista
  5. Melkoinen retki! Mutta sinnikkäästi selvisit.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä retki jää pitkiksi aikoja mieleen. Onneksi tosiaan selvisin, eikä tarvinnut hälyttää apua. En ole aikoihin ollut noin tiukassa paikassa.

      Poista
  6. Uuuhhh väsy tuntui ihan tänne asti kun ajattelin märkää ja raskasta lunta...ja sitä on taas tullutkin, riittäisi jo tämän talven lumiksi!
    Hienoja sananlaskuja ym... sanontoja! -D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti et ihan uupunut takiani! Kiitos hengessä mukana olemisesta.
      Olin ehtinyt aamulla suunnitella ja etsiä kauniinpia sanontoja, mutta tuo hiihtoretki muutti ne. Todella lunta on tullut ja kun katseltiin jäällä lumen pintaa, niin onhan siellä useampiakin uveavantoja, joten eipä taideta edes yrittää kevätpilkeille.

      Poista
  7. Tunsin suunnatonta myötätuntoa, kun luin noista lumipaakuista suksien pohjissa. Olen joskus kokenut saman ja hiki hatussa yrittänyt jotenkin rämpiä kotiin. Ei auttanut itku markkinoilla silloin eikä se auttanut sinullakaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän myötätunnostasi. Ei auttanut itku, mutta oli likeellä tulla.

      Poista
  8. A very difficult trip, thankfully even exhausted you managed to get home.
    Beautiful photos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. It was. It's still horrible, and I don't think I want to cross the lake again in this snow.

      Poista
  9. Huh, olen tuon keran kokenut kun jörven jäällä hiihdin ja yjt äkkia upotti ja matkaa rantaaan oli reipopoaasti. Kyllä siinä rahtoo tuo kiukku nousta veikka ei voi edes ketään syyttää ku nitse sinne meni.
    Toivon seuravasta hiihtomatkasta onnistuneempaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis sinäkin kuulut meihin lumisohjoon hiihtäneisiin. Onpa meillä kokemukset. Pitää uskoa, kaikki se mikä ei tapa, vahvistaa, mutta uutta vahvistusta en halua.

      Poista
  10. Kylläpä nauratti nuo sinun sanontasi, jotka monet ovat tuttuja minullekin 😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttujahan nämä hyvin monelle. Ovat arkielämän tokaisuja ja sopivat moneen paikkaan.

      Poista
  11. Ihanasti sait ujutettua noita mietelauseita kertomuksesi sekaan. Aika kurja reissu taisi olla, harmi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Alkujaan ajattelin aivan joitain muita mietelauseita, kauniimpia, syvällisempiä, mutta päivän tapahtuma nosti pintaan nämä tutut arkisia asioita melko suoraan kuvaavat ajatelmat. Rankka oli reissun loppuosa, suksen pohjissa yhä jäätä.

      Poista
  12. Teit kivasti sananlaskuista tarinan. Sananlaskut syntyvät elävästä elämästa ja ihmisten kokemuksista. Sen todisti tämäkin tarina.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Näin oli yritys saada ajatelmat sopiviin kohtiin tarinaani. Tuttuja varmasti melko monelle.

      Poista
  13. No tanta como ahí. Pero hoy nos volvió a nevar un poquito y ha vuelto el frío. Muy loco anda el tiempo. Bien lo dice el refrán " Marzo marzuelo, un día malo y otro bueno " . Fantásticas fotos y un buen viaje de esquí. Me gustan los ciervos de tu cabecera.
    Hyvää maaliskuuta. Buen marzo.
    Un abrazo.

    VastaaPoista
  14. jopa meillä Göteborgissa tänä talvena, ei kulkeneet ratikat eikä bussit kolmeen päivään.

    VastaaPoista
  15. Ei luistanut suksi sutjakasti tällä hiihtoreissulla - keli ei selkeästi ollut parhaimmillaan hiihtämiseen. Onneksi selvisitte hiihdosta kunnialla!

    Minulle tuli tuosta jäällä hiihdosta mieleen muisto kouluajoilta. Olimme luokan kanssa menossa Helsingin Kaupunginteatteriin katsomaan näytelmää joskus kevättalvella. En tiedä miksi lähdin mukaan sellaiseen poika/tyttöporukkaan, joka oli ehdottomasti sitä mieltä, että mennään Töölönlahden halki jäitä piti eikä kierretä turhaan rannan kautta. Tiesin jo kun olimme kävelleet vajaa 10 metriä, että oli suuri virhe lähteä ylittämään lahtea. Jää nimittäin natisi jo kenkien alla. Olimme suunnilleen puoli välissä lahtea kun kengät alkoivat kastua ja olin jo kääntymässä takaisin mutta luonto ei antanut periksi jättäytyä ryhmästä. En tiedä mistä sain sen vauhdin itseeni mutta juoksin kuin aropupu vastarannalle. No, teatterissa talvikengät olivat likomärät ja samoin sukat mutta onneksi kukaan ei pudonnut jäihin ihan kunnolla. Mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista