Isosisko
Maalaistalon tuvassa alkaa kastejuhla. Juhlaväkenä on vain lähisuku
ja kastepappi.
Isosisko on kiukutellut koko PÄIVÄn. Hän ei ymmärrä mokomaa
tohinaa vauvan ympärillä. Ei varsinkaan valkoista pitsimekkoa, joka itkuiikalle aiotaan pukea? Sehän voi vaikka kakata sen!
Isosisko mököttää ja yrittää pukea mekoa itselleen. Harmi, se ei mahdu!
Äiti pelastaa tilanteen patistamalla esikoisensa vieraiden
seuraan.
Isosiskon harmitus paisuu.
Hän käy etusormellaan sipaisemassa ristiäiskakun päältä salaa kermavaahtoa ja uittaa kermat nuolaistuaan sormensa kastemaljassa.
Kun pappi valelee vauvan päätä vedellä, saa vauva nimekseen LUMI.
Saa vielä lahjojakin!
Nyt riittää, tuumaa esikoinen, jonka mitta täyttyy. Hän tokaisee topakkana papille.
– Sun olis kyllä AIKA
lähteä
♥
Krapu on sadan sanan kirjoitus, otsikko mukaan luettuna.
Uuden krapuhaasteen löytää joka viikko joko SusuPetalin tai Caran blogista.
Tämän viikon 6 krapuhaasteeen annetut sanat ovat: lumi, päivä, aika. Annettujen sanojen ei tarvitse olla
perusmuodossa, taivuttele siis vapaasti Uuden krapuhaasteen löytää joka viikko joko SusuPetalin tai Caran blogista.
Esikoisella on asennetta, heh, nauratti tuo kermaisen sormen huuhteleminen kastemaljassa :D
VastaaPoistaKivaa, kun lähdit mukaan krapuilemaan!
Totta kai lähden tällaisiin juttuihin mukaan. Virkistävää kirjoittaa muutaman sanan ympärille.
PoistaKyllä tässä tarinassa on vähän todenkin tynkää. Ja juuri esikoisen asenne!
VastaaPoistaJännittävää ja pelottavaakin voi olla isolla siskolla kun pikku sisar syntyy.
Siinä tulee kepposetkin mieleen.
Hauska kertomus.
Kilpailijahan se uusi tulokas tavallaan on ja vähänkös sisaruksilla on jotain kahnauksia.
PoistaLoppukaneetti on superhyvä! Niin todellinen ja hauska juttu.
VastaaPoistaSaattoi olla hymyä huulessa kastevierailla, tuskin niin vanhemmilla.
PoistaNäin niin silmissäni tuon maalaistalon tuvan ja isosiskon, joka ei voi käsittää, mikä siinä "pienessä rääpäleessä" nyt niin kummallista on, että sitä pitää juhlia. Ja pappikin vielä, kaikkea kanssa :D
VastaaPoistaIhana tarina - tämä sai AM:nkin hymyilemään ja loppukaneetti naurahtamaan :)
Aiemmin kastejuhlaa vietettiin useammin kodissa. Olen ollut melko monessa nimenantojuhlassa perheen omassa kodissa.
PoistaKaikenlaista voi sattua.
Aivan mainio!
VastaaPoistaKerran yhdessä toisessa maalaistalon tuvassa yksi toinen kolmivuotias isosisko tunsi samoja tuntoja pikkusiskon ristiäisissä.Kovaan ääneen hoilotti "jumana, jumana ja yritti kalastella vieraiden huomiota tanssimalla letkajenkkaa. ;)
Kiitos, Lapsenlapseni ristiäisissä oli vähän sama juttu, isoveli ei tykännyt, kun lahjat eivät olleetkaan hänelle, vaikka häntäkin kyllä muistettiin. Pisti menon niin vauhdikkaaksi, että sai lopulta kaatuessaan penkin kulmaan ison patin otsaansa.
PoistaIhana!
VastaaPoistaKiitos.
PoistaMainio isosisko!
VastaaPoistaIsosiskot on!
PoistaJopa oli hauska kertomus mahdutettuna sataan sanaan. Taitavasti ja kiehtovasti sorvaeltu tarina meille iloksi. Kiitos! <3
VastaaPoistaSadan sana tarina ei ihan heittämällä onnistu, ei minulta ainakaan, mutta nautinto onkin siinä, että sa tavallaan leikkiä kielen kanssa.
Poistatuosta päivästä onkin aikaa, kiehtovan tarinan rustasit päivän tapahtumista.
VastaaPoistamulle tuli mieleeni miten Allella oli taipuksia myös työntää sormensa täytekakun kermavaahtoon...
Kyllä vaan ja tavallaan samalla muistellut pariakin kastejuhlaa yhdistellen ne ja kuva lopulta kolmansista ristiäisistä. Siis sillisalaatti.
PoistaLiekö Alle sukuunsa tullut?
Kerrassaan viehko kraputarina! Hmmm... ensi sulla oli raapaleita, nyt krapuja. :)
VastaaPoistaKiitos. Raapaleitahan minä yleensä kirjoittelen. Nyt on meneoss akrapuhaastekirjoitus, johon tällä osallistuin.
PoistaOijoi, olipa tutun kuuloinen tarina (vanhempi tytär tokaisi nuoremman ensi kertaa nähdessään, että "vie se HETI takasin sinne mistä hajit").... ja hauska näkökulma haastesanoihin!
VastaaPoistaTerävä kannanotto tulokkaaseen!
PoistaAnnetut sanat auttoivat valitsemaan kirjoituksen suuntaviivat.
Hyvin kirjoitettu, hauska tarina :)
VastaaPoistaKiitos.
PoistaOlipa mukava tarina!
VastaaPoistaTuli mieleeni eräs kastetilaisuus: Isoveli, 2v pyykkäsi kastemaljassa kasteliinan ennen seremoniaa.
Ja paikka paikoin vieläpä tosi.
PoistaTomeraa toimintaa on esittänyt isovelikin, kyllä kasteliinan pitää olla puhdas!
No olipas paljon kiukkua mielessä ja ihmekkös tuo kun itkuista vauvaa vaan hellitään, olen itsekkin isosisko ja tiedän miten väärin nuo jutut menee..minun syy kaikki mitä pienemmät teki..lapsuuden muistoja joita edes aika ei kultaa
VastaaPoistaKyllä kai harmittaa, kun pikkuinen käärö saa kaiken huomion lahjapaketteja myöten.
PoistaOlen nminä myös isosisko ja kokenut velvotteita vanhempien taholta nuorempien suhteen.
Hieno! Tarkoin valitut sanat. Nautinto lukea ja tunnelma tulee hyvin esiin.
VastaaPoistaPitäisiköhän, mutta kun on yksi juttu vielä kesken...
Kiitos.
PoistaNo, ilman muuta semmoinen rasti tulee, että yhden kravun kirjoittelet.
Ihanan elämänmakuinen tuokiokuva!
VastaaPoistaKiitos.
PoistaTarinasta olisi aihetta ihan elokuvaksi asti. Tekstin jatko olisi kiintoisaa luettavaa. Hassua miten jo luettaessa tekstiäsi niin tapahtumat muuttuvat kuviksi päässäni. Näen vanhan hämyisen tuvan mustavalkoisena kuvana aivan kuten vanhoissa kotimaisissa elokuvissa. Leveät vanhat lattialankut. Pidin näkemästäni.
VastaaPoistaSitä mainiommin vanha kotitalo sopii perhejuhlien viettoon, mitä selkeämmin talolla on oma henkensä, siis tunnelma, joka on syntynyt vuosien saatossa.
PoistaKiitos ajatuksistasi.
Isosiskon harmitus päättyi villiin menoon ja pää pahki penkin kulmaan, seurauksena isi patti ja suuri parku. Sitten vaan iltapäiväunille ja herätessä murheet olivat haihtuneet.
Oijoi ... voin kuvitella tilanteen. Vanhoilla taloilla on todellakin sellainen oma henki. On hyvin vaikuttavaa vierailla sellaisissa paikoissa.
PoistaTarina meni ihon alle - olen esikoinen ja isosisko!
VastaaPoistaSamat täällä. Olen isosisko ja esikoinen!
PoistaIhan on kuin elävästä elämäs.
VastaaPoistaElettyä tämä tama tarina onkin!
PoistaSaariston lapsien tarinaa tuli mieleen.
VastaaPoistaMikä tarina se on? Joku kirja?
PoistaKyllä sinun kelpaa, kun osaat kolmen irtonaisen sanan ympärille koota noin hienon tarinan!
VastaaPoistaKuulehan Nummentonkija - sinun kynäsi on hyvin taitava, joten tarina myös sinulta syntyisi ihan varmasti, vaikkapa juuri sadasta sanasta. Haastan sinut mukaan!
PoistaVoi tuota sisarkateutta, joka myöhemmin muuttunee rakkaudeksi <3
VastaaPoistaSemmoistahan se.
PoistaKävin tämän lukemassa kommentteineen jo ennen omani kirjoittamista. Puhelimella kommentoidessa jostain syystä viestit eivät silti aina saavu perille Huoh,,
VastaaPoistaTykkäsin kovin tästä tarinasta. Isosiskon temput huvittavat ja lapsen suoruudella papille annettu poistumiskehoitus, kertoo kuinka kyllästynyt hän jo on. Tuskin hän vauvaa inhosi, mutta huomion jakaminen opetteluttaa. Taitavasti kirjoitettuja tarinoitasi on ilo lukea
Harmi oli varmaan siinä, että pikku kääröä huomioitiin paljon ja isosisko tunsi jäävänsä tiiron osalle. Ei kaikkea voi sulattaa.
PoistaKiitos.
Ja löysit kuvan kastejulastakin!
VastaaPoistaMukava kertomus - voisi olla tosi, ainakin lähes tuollaista on tapahtunut oikeasti töissäni.
Tässä tarinassa on paljon totta. Kastemekossaan on meidän poikamme liki 45 vuotta sitten kummisetänsä sylissä.
PoistaMuuten roolituksia vähän vaihtelin.