Palautus
Istun hiihtohissiin ja vedän tottuneesti turvakaaren alas.
Tunnen nykäisyn ja nousu on alkanut. Rinnekartan mukaan pääsen
hissillä tunturin puoliväliin, reilusti pilvien yläpuolelle. Siitä on mahdollisuus
jatkaa toisella hissille huipulle. Kaikkiaan yli kilometrin hissinousu.
Rentoudun.
Sitten kartta putoaa, käsi veltostuu ja näkökenttä kapenee. Jotain tapahtuu.
Yks kaks kaikki hissituolit ovat tyhjiä ja minä kiidän
ilmassa. Päätepysäkkiä ei näy.
Ajatuksenjuoksussa ei ole tolkkua, mutta erotan sanat.
-Marraskuun tilastopäivityksenä nainen.
Seuraa syvä hiljaisuus.
-Juu, nainen tää on! Mitä?
Mieskö piti olla?
Hetken kuluttua hissiin ilmestyy vanha mies elottomin silmin
ja sama ääni kailottaa.
-Tilastomuutos ja palautus.
Makaan vielä hangella, ambulanssi on tulossa.
☺
Viikon 7 krapu, haastesanoina hissi, marraskuu,
kilometri. Annettuja sanoja saa taivuttaa. Krapu = otsikko + teksti yhteensä sadan sanan pituinen kirjoitus.
Oikein jännitin, että miten käy. Huh. Hieno kirjoitus.
VastaaPoistaTais karata lapanen, mutta joskus tälleenkin.
PoistaErittäinkin järisyttävä näkökulma, ihan sci.fiä!!<3
VastaaPoistaTuossa ylempä jo arvelin, että läks lapanen karkuteille, mutta ei kait haittaa?
PoistaOh, kyllä nyt oli tipalla! Onneksi tuli palautus ja vaikka ei ehkä omaelämäkerrallista olekaan, niin varoiksi sanon, että hyvä että palauttivat, jotta saamme tämänkin kirjoituksen lukea. Ei ollut aika, ei.
VastaaPoistaDramaattinen, vaikuttava kirjoitus!
Niin, niin, mutta tipallaolosta ei oteta!
PoistaEhkä siellä "yläkerrasskin" pidetään jonkinmoista tilastoa. Tarkoitus ei ole säikytellä.
Jännittävä...onneksi palautettiin elämään!
VastaaPoistaHavittelin hieman jännitystä, vaan sadalla sanalla ei ihan irtoa, jos sitten muutenkaan.
PoistaEi ollut vielä aika lähteä, onneksi. Hyytävä tunnelma lopun ilosta huolimatta.
VastaaPoistaEi niin ja uskosin, että tuo hangella makaaja sai hyvän ensiavun.
PoistaIhan oikeasti olen joskus noissa hissivempaimissa killuessani ajatellut, mitä jos saisi sydärin tai pääkopassa pimenisi.
Kaikkihan on mahdollista.
Hui!Vaikuttavan hieno kirjoitus ja oivallus taas!
VastaaPoistaÖhöm, näistä kommenteista päätellen taitaa olla vähän karmea.
PoistaHienosti rakennettu hetki. Inhoan hiihtohissejä entistä enemmän. Kiitos vaan.
VastaaPoistaNo mutta? Eihän tämä ole mitenkään hiihtohissin vika! Oliskohan kohtalon oikku tai pikemminkin minun kirjoittamieni sanojen vaikutus?
PoistaSinulla jos kellä on sana hallussa!
VastaaPoistaOnneksi ei tarvitse enää koskaan mennä hiihtohissiin :D
Ks. edellisestä kommenttivastauksesta, mitä kirjoitin hiihtohissistä. Ei ollut tarkoitus sanoillani ja niiden vaikutuksella pelotella ketään.
PoistaVoi Aimarii,ethän sinä pelotellut etkä aiheuttanut mitään kammoa :D En ole koskaan tykännyt hiihtohisseistä, mutta enää en voi lasketella nivelrikon takia, joten eipä tarvitse enää hiihtohissejäkään käyttää :)
PoistaNoo, en kait ihan oikeasti uskonutkaan sinun saaneet tarinastani kammoa. Toki tiedän, että monikin laskettelija on hiukan hissikammoinen, varsinkin kun on sattunut jotain kömmähdyksiä hissiinmenon kanssa. En ole itsekään niiltä välttynyt, olen räpeltänyt aikanaan ihan tarpeeksi.
PoistaVissiin vanhuuden jäykkyyden takia minun laskettelut on jääneet, halua kyllä olisi vieläkin.
Ikävää, että sinulla nivelrikko on kiusana.
Hui pelottavaa, kuulosti niin todelta.. tai minun uniltani.. jopa kirveenkin kanssa.. pitäsikö tehdä siitä juttu.. Aihan mahtava tarina..lisää ---
VastaaPoistaEi ollut totta, ei untakaan, ihan vaan näpyteltyä sanoja aivojen lokerosta.
PoistaKirjoita krapujuttu ilman muuta! Tutustu annettuihin sanoihin joko caran tai SusuPetalin blogissa.
Kaikille voi sattua kaikkea,kiva kirjoitus!
VastaaPoistaElämä on just sellaista.
PoistaPelottavia vempaimia nuo hiihtohissit. En ole koskaan ollut. Elävästi kuvasit.
VastaaPoistaEi vempain ollut mihinkään syypää. Hiihtohissi pelitti mainiosti, laskettelija sen sijaan ei.
PoistaEnsiksi ajattelin sinun oikeasti olevan hississä matkalla, mutta sitten kilometri pelitti ulos todellisuudesta.
VastaaPoistaKiva kertomus.
Ja talvinen hissikuva
Kyllä tämä on lähes silkkaa keksittyä. Tosin olen aikoinaan paljonkin noussut hiihtohisseillä. Näitä krapujuttujahan tämä on.
Poistajännitystä koko sadan sanan edestä! mielikuvituksesi laukkasi tosiaan taas kerran, hyvä!
VastaaPoistaKokeilin saada krapuuni hieman jännitystä. Olin myöhään liikkeellä, ja pyrin löytämään erilaista näkökulmaa lähinnä hissiin valitsemalla juttuuni hiihtohissin.Siitä se lähti, kun lämpesi.
PoistaHyvä kirjoitus, vaikutti niin todelta. Hiihtohissit eivät ole lempipaikkojana. Mukavaa alkavaa viikonloppua!
VastaaPoistaEipä ollut kovinkaan totta, vain se, että joskus laskettelin paljonkin ja nousin hiihtohisseillä rinteisiin. Mukavia muistoja minulle.
PoistaHui, kun säikähdin! Onneksi ei ollut totta!
VastaaPoistaEipä hätää mitään. Tarinaa vain kirjoittelin.
PoistaKauhun paikka olisi jollei hissi pysähtyisi.
VastaaPoistaJännittävä tarina.
Muistan kauan sitten Rukalla kun bussillinen eläkeläisiä jäi hisseihin jumiin kun hissit lopetti toimimasta. Oli syksyä ja illat jo melko kylmiä, ehti palella ennen kuin pelastuslaitoksen pojat pitkine tikapuine saivat matkaajat maanpinnalle.
Kyllä olisi. Ei kauan, kun luin jostain lehdestä, että hiihtohissi oli seonnut ja paiskoi ihmisiä. Siitä oli ollut leikki kaukana.
PoistaOmalla kohdalla vain omia mokailuja.
Tuohan oli selkee painajainen,hyvä tarina siis!
VastaaPoistaTarinat on tarinoita. Tässä sen verran totta, että lasketellut olen ja hiihtohissit tuttuja juttuja.
PoistaThank you.
VastaaPoistaHui, tarina voisi olla ihan tottakin.
VastaaPoistaNiin, ainakin niiltä osin, että varmaan hiihtohississä on joku joskus saanut kohtauksen, kenties kuollutkin.
Poistatämä kirjoitukseni on kuitenkin tarinaa.