Kyttääjä
Outo tunne, kun tietää
olevansa yksin, mutta tuntuu, ettei
olekaan. Kuin joku kyttäisi ja
inhoväristys kulkee kropan läpi.
Kitken mansikkamaata.
Matcho
istuu vinttikaivon kannella haukkuen hurjistuneena. Hiiviskeleekö täällä kenties vaarallinen tyyppi?
Puen vikkelästi bikinien päälle hellemekon ja katselen levottomana ympäristöä.
On kesäpäivä herkimmillään ja vastaleikattu
ruoho tuoksuu. Matcho rauhoittuu makuulle, mutta idylli on rikkoutunut.
Vajan peltikatolta kuuluu
ääniä ja minuun iskee kumma epätietoisuus. Seuralaisekseni työntyy pelko, enkä nauti enää mökkeilystä.
Jätän puutarhatyöt ja lähden
hölkkäämään kotiin, Matcho ihmetellen vierellä.
Vastaantulevasta poliisiautosta
kysellään, olenko mahdollisesti havainnut outoja liikkujia?
-En havainnut, mutta
tuntenut kyllä jollakin tasolla. Onko joku
karannut ?
*
Krapu 4, sanat: karata, vaarallinen, kyttäys.
Voi tuota koiraa kuvassa <3 <3 <3
VastaaPoistaJa tuo ylempi kuva on niin perinteisen näköistä suomalaista maalaisidylliä.
Vaan inhoittava tunne tuollainen, että joku kyttää. Ja kun vielä koira haukkuu, hui. Minäkin lähtisin karkuun.
KOira oli meidän pitkäaikainen lemmikki, aivan upea kaveri, jolla paimentaminen verissä.
PoistaTuollainen tilanne on silloin tällöin itselle tuttua, kun olen yksin marjassa. Kyttääjä saattaa usein olla kylläökin eläin, mutta se tunne!
Hui!
VastaaPoistaOn se HUI, jos alkaa pelottaa.
PoistaKurja tunne, kun ei tiedä onko joku jossain pusikossa kyttäämässä.
VastaaPoistaTuo koira on niin söpö!
On niin kenkku tilanne kyllä, että mieluummin itse lähden vege. Yksinäisillä marjareissuilla sitä olen kokenut.
PoistaKoiraa on joskus ikävä, se oli hieno retkikaveri.
Joskus tuntuu että joku seuraa. Matcho on varmaan turvallista seuraa. Hieno maalaismaisema vintikaivoineen. Kiva kraputarina.
VastaaPoistaVarsinkin hämärissä yksin kulkien, saatan vilkaista välillä taakseni. Jos koira on kaverina, niin silloin ei yllätyksiä tule
PoistaIhanat kuvat kravussasi! Banneristasi näkee, että aurinkokin on siellä päin paistanut <3
VastaaPoistaJoskus yksin kotona ollessa iskee tuo häiritsevä tunne, vähintään on lukittava ovet :) Pelko voi ilmaantua jotain trilleriä lukiessa tai uutisia kuunnellessa...
Kyllä täällä aurinko on paistanut ja pakkaspäivä parhaillaankin. Tavaatttoman hieno talvisää. Harmi, ettei se jaksa levitä koko maahan. Tasaantuu kesällä, kun etelässä on aurinkoa ja lämmintä, täällä koleaa ja itikoita.
PoistaKovin arka en ole, mutta josksu yksinäisillä reissuilla tuntuu, ettei ole yksin ja aistit terästyy.
Siellä päin maailmaa eläimet ja enkelit seuraa.
VastaaPoistaEnempi tosiaan luulen, että täällä joku elän tarkkailee minua, kuin että näin syrjässä ihminen olisi kytiksellä.
PoistaTai menen ja tiedä, pimeinä iltoina joskus joku auto hidastelee ohiajaessaan kulkiessaan tietä, joka ei johda minnekään, vaan takaisin joutuu palaamaan. Tulee mieleen asuntojen tyhjentäjät?
Minun huomioni kiinnitti tuo kuva rakennuksesta ja vinttikaivosta. Se toi mieleeni ystäväni lapsuudenkodin pihapiirin:) Vietin siinä muistojeni pihapiirssä hyvin paljon aikaa lapsena. Näin taannoin untakin siitä ja piirsin kuvan siitä: https://vaaranlaella.blogspot.com/2019/12/unikuvasta-ideaa-eras-pihapiiri.html
VastaaPoistaRakennus kaivon vieressä on sauna. Tämä on Rytivaaran torpan alueelta. Googlaamalla löydät paljon asiaa Rytivaarasta. Hieno paikka se. Käyn katsomassa antamaasi linkkiä. Kiitos.
PoistaPuistatti.Tunne, että joku/jokin katselee, muttet itse näe,on tosi häiritsevä.
VastaaPoistaViime kesänä olin aamusta menossa hakemaan metsän reunasta riistakameran muistikorttia katsottavaksi.Ihan siinä muina naisina talsin aamutuimaan.Yhtäkkiä kuulin hyvin matalaa, varoittavaa murinaa,sellaista koiraeläinmaista.En nähnyt murisijaa missään, mutta katsoin parhaakseni poistua hitaasti paikalta.Oliko supikoira en tänä päivänä sitä tiedä.Jostain se minua katseli piilostaan.
Useastikin metsässä tulee tunne, että nyt joku seuraa jostain.Sisätiloissa olen saanut elämäni aikana parikin hyvin vahvaa tuntemusta, että joku muukin on läsnä, tuntenut jopa pienen ilmavirran tai hipaisun.Ja se, että koira jää valppaana tuijottamaan tyhjää on myös aika jännä tunne.
Hienot kuvat hienoon krapuun!
p.s.ja tuo bannerikuva on hyvin raikkaankaunis!<3
PoistaTodella inho tunne tuo, että tuntee jonkun tarkkailevan itseään. Joskus aistin yksin ollessani jonkun tuoksun, joka ei mitenkään todellisuudessa ole mahdollinen.
PoistaKoira tietää aina ennen kuin itse, että joku on lähellä
Kiitos bannerikuvan kehuista.♥
Minäkin ikävöin koiraani joka oli seuranani retkilläni ja pelasti minut kerran puukon kanssa perässä tulleelta mieheltä kun murisi ja nosti karvat niin mies ei uskaltanut tulla lähemmäksi mutta puhkoi raivoissaan auton renkaat. Pelkään eniten ihmisiä vaikka tunnen eläinten seuraavan kulkuani lähes päivittäin..joskus jännittynyt olo mutta harvemmin pelkoa
VastaaPoistaHui sentään mikä kauhukokemus. Onneksi selvisit vain autonrenkailla. Toistaiseksi en täällä osaa pelätä juuri mitään. Tiedän, että petoeläimiä on seudulla, mutta en ole nähnyt, kuin jälkiä.
PoistaJonkinlainen lintukoto verrattuna kuitenkin verrattuna isoon maailmaan.
Kiitos baanerikuvan kehuista, ks.tuohon hieman alemmaksi.
Erittäin kaunis tuo ..onko se banneri siis
VastaaPoistaYksin syvällä metsässä marjassa...ei enää, nuorempana juu mutta tänään en yksin menisi. Mielikuvitus näkee puunrungoissa, kivissä, pensaissa aina jotain mikä ei kuulu joukkoon...
VastaaPoistaIhana koira!
Tottahan se on, jos mielikuvituksen antaa lentää, niin pelottamaan alkaa.
PoistaItse muistan alkaneeni pelätä mustikkareissulla myöhään elokuisena iltana, jos virvatulet alkaisivat loistaa suolla. En vain ymmärrä, mitä oikeastaan pelkäsin, mutta mustikat jäi poimimatta.
Hui kauhistus! Ottaisin jalat livakasti alleni. Oli onneksi koira turvana.
VastaaPoistaNiinpä kävi kirjoittajallekin. Häipyi paikalta pois ottamatta selvää, kuka tai mikä varsinaisesti pelotti. Kaukaasialainen Matcho olisi kyllä puolustanut emäntäänsä. Ehkä liiaksikin!
PoistaOlipa jännäri! Joskus tulee tunne, että joku seuraa. Mettässä kattelen mahollisia poroja tai karhuja :)
VastaaPoistaNiin minäkin kesällä teen. Jos on poroja rauhallisesti liikkeellä tai syömässä, ei ole karhuja lähellä.
PoistaVaikka on noin urhea Matcho turvana, niin kyllä näkymätön silmäpari saa kylmät väreet menemään - jopa täällä lukijalla.
VastaaPoistaElävästi kerrottu, hieno krapu!
Juuri se lisää vielä epätietoisuutta, jos /kun koira on aistinut jotain ylimääräistä, vaikka mitään ei näy.
PoistaKiva, jos pääsit tunnelmaan, kiitos kehuista.
Thanks again. This story is full fiction. Only the dog was mine.
VastaaPoistapistitpä kihelmöivän tarinan ja mitkä kuvat. Selma oli kyl mahtava vahti ja muutenkin niin lutuinen isosta koostaan huolimatta!
VastaaPoistaSelmasta on paljon kuvia ja muutenkin paljon muistoja. Hieno koira tosiaan.
PoistaTarinassa vähän toden tynkääkin höystettynä mielikuvituksella.