Polku petollisen kaunis, siellä helposti kompastelee ja liukastelee. Mutta värikkäät kumisaappaat kuuluvat ehdottomasti syksyyn, minun on suorastaan niitä väripilkkuja ikävä.
Kaunis syksyinen polku... Paljon on puista lehdet jo pudonneet, punaisia, keltaisia ja vihreitäkin vielä ovat pudonneet kauniit lehdet olleet. Ja ne kumisaappaat taas tulevat tutuiksi kyllä, mutta toi Kuukkeli pitäisi ihan itse nähdä, niin kaunis se on!
Puut alkaa olla täällä melko alastomia, värit ovat vähissä muuttuakseen piakkoin valkeaksi. Kuukkeli on jätkän lintu, kaunis kuin mikä todellakin ja seurallinen. Ehkä joskus vielä kohtaatte kuukkelin kanssa.
Syysrunosi täydentää somasti kuvien tuomaa tunnelmaa. Kuukkelia, Lapin lintua en ole koskaan nähnyt kuin vain kuvissa. Kivasti sillä on siivissään pihlajan sävyjä.
Pitähän sitä joskus vähän runoilla, taitaa syksy inspiroida minua ja vissiin on osansa kuukkelillakin. Toivon, että snä myös joku kerta näet kuukkelin.
Komeita ruska lehtiä polullasi ja kuukkeli kaiken kruununa,miten saitkin sen kuvaan,minulle ei vielä ole kuukkeli muistikorttiin tarttunut joka vuosi nähnyt kyllä olen...Hyvää syksyn jatkoa sinulle ja metsänemännälle.
Kaunis ja houkutteleva polku, mutta ei aivan helppoa kävellä. Helposti saappaan kärki kopsahtaa juureen tai pohja liukastuu lehtiin. Taidan katsella ja ihailla vain!
Kuukkelin on minullekkin "sielun lintu"- siinä on jotain mystistä, ja tarinoitahan linnusta on paljonkin.. En vain ole myöskään onnistunut kohtaamaan sitä luonnossa..... Hieno kuva!!
Kuukkeli on tarinoiden lintu. Tosiaan sykähdyttää, kun sen vienon ääneen kuulee ja sitten näkee linnun lehahtavan lähelle. Kuukkeeita ei taidaolla aivan eteiäisessä, eikä lounaisessa osin maata.
Polku on niin symbolinen juttu. Aina miettii polun päätä. Missä mahtaa olla värikkään syyspolun pää, minne se johtaa kulkijansa. Polku, joka on jostakin kotoisin ja menossa jonnekin, vähän niin kuin elämäkin.
Kiitos. Jalkoihin piti kävellessä katsoa ja pysähtyä aika ajoin maisemia ihailemaan. Ei voinut antaa katseen viipyä kaukaisuudessa astellessa. Olisi äkkiä suurella varmuudella syleillyt juurakoita.
Varmasti kerron, kunhan seuraavan kerran kohdataan, sitten minulla on sille jotain tarjottavaakin. Nyt harmitti, kun olin tyhjin käsin ja selvästikin kuukkeli odotti saavansa jotain murua rinnan alle. Kalaonnea tässä on kaivattukin.
Ihastuttavia ovat kuvakirjeesi pohjoisesta. Katsoin monta postausta kerralla ja taas kipeästi tunsin, että olisi päästävä luontoon. Viihdyn kaupungissa, mutta sen vastapainoksi tarvitsisin kyllä riittävän annoksen luontoa.
Syystunnelmaan virittäytymiseen riittää kaksi kuva ja yhdeksän riviä runoa.
Ottavin syysjalkine on kumisaapas. Sinulla punaiset, minulla taivaansiniset. Täällä etelässä ruska alkoi tämän viikon maanantaina, Tiistainen sade riipi hieman lehtiä puista, mutta kyllä luonto vielä on kullankeltainen.
Olen vain kerran tavannut kuukkelin. Se tapahtui Livojärvellä kauan sitten. Lintu tuli pyytämään ruokaa, muttei meillä ollut antaa mitään.
MInäkin olin pahoillani, ettei ollut kuukkelille mitään tarjota, mutta seuraavalla kerralla osaan varautua paremmin. Talvi tekee kovasti tuloaan, tänään satoi lunta ja tosi kylmää. syysruska on muistoja vain. Etelässä saatte nauttia vielä hetken lämpimistä päivistä ja väreistä.
Syksy parhaimmillaan. Kuinka kuukkeli onkin osannut pukeutua ympäristön väreihin : ) Lehdetkin ovat kauniita kunhan eivät ole omalla pihalla. Erämaat ja vanhat metsät vastaavat sielunmaisemaani.
Onko kuukkeli rakkauden tuojakin? Bannerikuvan otin eilen, kun lädin kuvauskierrokselle . Kuviin tuli jo hyvin talviset tunnelmat ja jään paksuus yllätti. Kiitos kehuistasi, lämmittävät mieltäni.
Kuukkelin värit sointuvat niin hienosti syksyn väreihin. Kaunis polku houkuttaa menemään syvemmälle...
VastaaPoistaKiitos, näin on. Polku houkutti ja napakka polku olikin.
PoistaPolku petollisen kaunis, siellä helposti kompastelee ja liukastelee. Mutta värikkäät kumisaappaat kuuluvat ehdottomasti syksyyn, minun on suorastaan niitä väripilkkuja ikävä.
VastaaPoistaPolku nousi paikoin jyrkästi, kyllä hiki pintaan kirposi.
PoistaSaappaat oli hyvä valinta tuolle kelille.
Kaunis syksyinen polku...
VastaaPoistaPaljon on puista lehdet jo pudonneet, punaisia, keltaisia ja vihreitäkin vielä ovat pudonneet kauniit lehdet olleet.
Ja ne kumisaappaat taas tulevat tutuiksi kyllä, mutta toi Kuukkeli pitäisi ihan itse nähdä, niin kaunis se on!
Puut alkaa olla täällä melko alastomia, värit ovat vähissä muuttuakseen piakkoin valkeaksi. Kuukkeli on jätkän lintu, kaunis kuin mikä todellakin ja seurallinen. Ehkä joskus vielä kohtaatte kuukkelin kanssa.
PoistaIhana kuukkeli kauniissa luonnossa.
VastaaPoistaKuukkeli on kuin piste luontoretken päälle. Sen näkeminen sykähdyttää.
PoistaSyysrunosi täydentää somasti kuvien tuomaa tunnelmaa. Kuukkelia, Lapin lintua en ole koskaan nähnyt kuin vain kuvissa. Kivasti sillä on siivissään pihlajan sävyjä.
VastaaPoistaPitähän sitä joskus vähän runoilla, taitaa syksy inspiroida minua ja vissiin on osansa kuukkelillakin. Toivon, että snä myös joku kerta näet kuukkelin.
PoistaNäkisinpä joskus kuukkelin!
VastaaPoistaToivon toiveesi toteutuvan. On se niin kiva seuralainen poluilla.
PoistaPolullasi ei kompurajalkainen pärjää, siksi paljon on juurakoita.. :)
VastaaPoistaIhanat syksyiset kuvat.
Totta. Juuret tahtoi kiusata matkantekoa, varovainen sai olla.
PoistaVielä jaksaa pihlaja loistaa syysväreissään. Ja kuukkeli, onnenlintu, siinä sävy sävyyn pihlajan kanssa.
VastaaPoistaTaitaa olla täällä viimesiä väriläiskiä nuo pihlajan punalehdet, kohta saa kuukkeli yksin edustaa väripuolta.
PoistaKuukkelin sait bongattua ja vielä muistikortille tallennettua. Hienoa!
VastaaPoistaTällä kertaa onnisti, ei ihan nappitarkkaa kuvaa tullut, vaan on tyytyminen. Iloinen olin kuukkeleista, niitä oli kaikkiaan kolme.
PoistaTähän on taasen tultu, värikkääseen syksyyn. Vähemmälläkin se laittaa sen kauneutta ihastelemaan, niin kuvin, kuin sanoin :)
VastaaPoistaNiinpäs on. Kohta on kyllä värit jo huvenneet ja saadaan ootella valkoisuutta. Nättiä sekin on.
PoistaKaunis matto on polullasi. Mukavaa syksyn jatkoa sinulle.
VastaaPoistaKyllä, kyllä, kiitos. Toivotan inspiroivaa syksyä sinulle.
PoistaKomeita ruska lehtiä polullasi ja kuukkeli kaiken kruununa,miten saitkin sen kuvaan,minulle ei vielä ole kuukkeli muistikorttiin tarttunut joka vuosi nähnyt kyllä olen...Hyvää syksyn jatkoa sinulle ja metsänemännälle.
VastaaPoistaKuukkelin saaminen kuvaan oli kyllä kruunu hikisen patikoinnin. Uskon, että myös sinun muistikortillesi se joku kerta lehahtaa.
PoistaIhanaa kaunista hyvän mielen syystynnelmaa :) Tervehdyksiä täältä eteläisemmiltä syyspoluilta!
VastaaPoistaMielenvirkistysreissu tämä oli, viiden kilsan hikinen urakka ja huikeat näkymät, vaikka hieman sumuilikin.
PoistaVai etelän puolen polkuja olet tallonut.
Kuukkeli on salaperäinen pohjoisen asukas, sitä on sanottu 'sielulinnuksi'. Näin ainakin kirjoitti perinteentutkija, professori Martti Haavio...
VastaaPoistaHienoja kuvia pohjoisesta, kiitos aimarii:)
♥
Kiitos myös upeasta runosta:))
Poista♥
Kiitos, kiitos. ♥
PoistaKaunis ja houkutteleva polku, mutta ei aivan helppoa kävellä. Helposti saappaan kärki kopsahtaa juureen tai pohja liukastuu lehtiin. Taidan katsella ja ihailla vain!
VastaaPoistaVarovainen piti tosiaankin olla, katsoa tarkkaan, mihin jalkansa lykkäsi, joskus piti alamäkeen tulla takaperin. Mukava reissu kumminkin.
PoistaKuukkelin on minullekkin "sielun lintu"- siinä on jotain mystistä, ja tarinoitahan linnusta on paljonkin..
VastaaPoistaEn vain ole myöskään onnistunut kohtaamaan sitä luonnossa.....
Hieno kuva!!
Kuukkeli on tarinoiden lintu. Tosiaan sykähdyttää, kun sen vienon ääneen kuulee ja sitten näkee linnun lehahtavan lähelle. Kuukkeeita ei taidaolla aivan eteiäisessä, eikä lounaisessa osin maata.
PoistaPolku on niin symbolinen juttu. Aina miettii polun päätä. Missä mahtaa olla värikkään syyspolun pää, minne se johtaa kulkijansa. Polku, joka on jostakin kotoisin ja menossa jonnekin, vähän niin kuin elämäkin.
VastaaPoistaNiin miettii, eikä koskaan näe mutkan taakse, ei tiedä, mitä siellä on. Polut ottavat kulkijan otteeseensa, ne kiehtovat.
PoistaKaunis syksyn tunnelmainen on polku, jota runo hienosti kyydittää.
VastaaPoistaTuolla polulla kannattee katsoa jalkoihinsa, ettei kompastu juuriin.:)
Kiitos.
PoistaJalkoihin piti kävellessä katsoa ja pysähtyä aika ajoin maisemia ihailemaan. Ei voinut antaa katseen viipyä kaukaisuudessa astellessa. Olisi äkkiä suurella varmuudella syleillyt juurakoita.
Nättiä!
VastaaPoistaKiitti. Verrattoman nättiä itsestäkin.
PoistaVoi, kerrohan terveiset somalle kuukkeli-kaverille. Tuokoon se kalastusonnea sinulle ja punaisille kumppareille:)
VastaaPoistaVarmasti kerron, kunhan seuraavan kerran kohdataan, sitten minulla on sille jotain tarjottavaakin. Nyt harmitti, kun olin tyhjin käsin ja selvästikin kuukkeli odotti saavansa jotain murua rinnan alle.
PoistaKalaonnea tässä on kaivattukin.
Taiteellinen kuvaus juurakkoisesta polusta, hieno kuva kulma houkuttelee kulkemaan.
VastaaPoistaYlämäkeen mennessä nappasin kuvan, kun vähän vedin henkeä.
PoistaIhastuttavia ovat kuvakirjeesi pohjoisesta. Katsoin monta postausta kerralla ja taas kipeästi tunsin, että olisi päästävä luontoon. Viihdyn kaupungissa, mutta sen vastapainoksi tarvitsisin kyllä riittävän annoksen luontoa.
VastaaPoistaToivottavasti piipahdat toistekin. Luonto on minulle näin syrjässä isosta maailmasta asuessa hyvin tärkeä. Poluilla elpyy nuutuneinkin olotila.
PoistaIhanat syyskuvat. Polku on muhkurainen, sateella liukas ja ihanana värikäs, minne sitten viekin :)
VastaaPoistaPolkuni oli tuota kaikkea. Eka kerran sillä tallustelin ja se vei Pyhitykselle 422 metrin korkeuteen.
PoistaSyksyn kaunis kattaus polullasi!
VastaaPoistaVielä hetken kaunis, mutta jää pian lumien alle.
PoistaSyystunnelmaan virittäytymiseen riittää kaksi kuva ja yhdeksän riviä runoa.
VastaaPoistaOttavin syysjalkine on kumisaapas. Sinulla punaiset, minulla taivaansiniset. Täällä etelässä ruska alkoi tämän viikon maanantaina, Tiistainen sade riipi hieman lehtiä puista, mutta kyllä luonto vielä on kullankeltainen.
Olen vain kerran tavannut kuukkelin. Se tapahtui Livojärvellä kauan sitten. Lintu tuli pyytämään ruokaa, muttei meillä ollut antaa mitään.
MInäkin olin pahoillani, ettei ollut kuukkelille mitään tarjota, mutta seuraavalla kerralla osaan varautua paremmin.
PoistaTalvi tekee kovasti tuloaan, tänään satoi lunta ja tosi kylmää. syysruska on muistoja vain. Etelässä saatte nauttia vielä hetken lämpimistä päivistä ja väreistä.
Syksy parhaimmillaan. Kuinka kuukkeli onkin osannut pukeutua ympäristön väreihin : ) Lehdetkin ovat kauniita kunhan eivät ole omalla pihalla.
VastaaPoistaErämaat ja vanhat metsät vastaavat sielunmaisemaani.
Syksy oli kaunis, mutta muuttui äkkiä talveksi. Nyt on jo lumi maassa ja pikku pakkaset.
PoistaErämaisemat ovat myös minun sielunmaisemiani.
Erittäin kauniita kuvia ja runoja.
VastaaPoistaMinä kiitän sanostasi. Kiva, kun tykkäät.
PoistaOnpa todella kaunis kuva kuukkelista, toisikohan tuo rakkautta jos sen näkisi:) Uusittu bannerisi on varsin huikea. On aina ilo piipahtaa täällä.
VastaaPoistaOnko kuukkeli rakkauden tuojakin?
PoistaBannerikuvan otin eilen, kun lädin kuvauskierrokselle . Kuviin tuli jo hyvin talviset tunnelmat ja jään paksuus yllätti.
Kiitos kehuistasi, lämmittävät mieltäni.
Kuukkelin nähdessäni, en saata unohtaa miten se istui kädelläni ja reppuni päällä syöden eväitäni. Tikkalaavun ihme.
VastaaPoistaIhku kuukkeli ♥
VastaaPoista