Ruska-aikaan
Amaalian tekee mieli polulle, vaikka hänen kulkunsa on ikävästi
alkanut iän myötä vaikeutua. Joskus hän tuntee olevansa nuoremmille tien tukkona
näiden pyyhältäessä huohottaen hikipäissään ohi. Kuitenkaan Amaalian into tunturipoluille
ei ole samassa suhteessa terveyden kanssa laantunut. Lohdullista, sillä aina voi valita lyhyempiä
ja helpompia reittejä, joilla päästä helpottamaan vaeltamiskaipuuta.
Nytkään mies ei arvaa laittaa jarruja Amaalian suunnittelemalle
ruskaretkelle. Hän tietää, etteivät ne jarrut ole koskaan Amaaliaa pidätelleet. Päin vastoin, saattaisivat vain lisätä
vauhtia.
Miehen lupaus lähteä mukaan seuraksi ilahduttaa Amaaliaa,
vaikka hän tietää varsin hyvin, että ”paimeneksi” taitaa myöntyä. Mieluummin seurustelisi
kirjan kanssa sohvalla.
Rakkaus kestää niin paljon, ruskaretkeilynkin.
Krapu 38, sanat : arvata, lupaus, koskaan. Sanoja saa tauvuttaa ja kirjoitusaikaa on viikko.
Linkitä SusuPetalin blogiin oma krapusi.
Kaiken se kestää♥
VastaaPoistaTaitavat osata toisiaan melko hyvin ulkoa.
PoistaEi taieta keritä ihan ruskaretkelle kun loma alkaa vasta kahden viikon päästä. Lappiin kuitenkin suunnistetaan. Mistä löytyy noin hienot portaat tunturiin ,kannattaisko kiivetä jos sattuisi reitille.
VastaaPoistaVarmasti kahdessa viikossa lehtipuut alkavat olla jo melko paljaita, mutta maaruska loistaa vielä. Näin luulen. Parhaillaan on kauniit värit paitsi Lapissa, niin sen porstuassakin. ruskakuvat ovat Luostolta.
PoistaVoi mikä avaruus tuossa kuvassasi. Taitaa olla hyvä ruska tulollaan, vai joko se on parhaimmillaan?
VastaaPoistaRakkaus on (myös) palvelemista. Minua viehättää aina kun Martti Suosalo sanoo haastatteluissa, että hän on palvelijaluonne. Virpi suunnittelee ja Martille sopii.
Ylhäältä on kauas näkymät. Komeaa niitä on katsella. Ruska on paikoin parhaimmillaan, on vielä paljon vihreää ja osin värikylläisyys jo ohikin.
PoistaMahtaakohan myös Amaalian asiat mennä tuohon malliin.
Very good photoes!Many stairs to climb on that first photo!.I like the wild wood. Must had been a wonderful hike.Age is only some numbers, but agree..We can feel the age setting in,little signs here and there.Lets hope not to age in head.And as you say, what do we not do for love?
VastaaPoistaWish you a happy time and thank you for comment at my place.
Thank you.
PoistaThe story of Amaalia is old but loves walking in nature.
I am of the opinion that age is much more than just numbers. However, it is good to move.
We each need and want love, right?
Amaalia taitaa olla sinä :)) Ihanat kuvat. Täällä etelässä ruskavärejä ei vielä paljon näy.
VastaaPoistaSaattaa olla, että jotain yhteisiä piirteitä meiltä löytyy?
PoistaKoillismaalla on kaunista, pohjoisempana vielä värikkäämpää.
Hieno kliimaksi, tykkäsin!
VastaaPoistaKiitos, kiitos.
Poistakaunista! Saisipa omin silmin nähdä.
VastaaPoistaKyllä syksy on taiteellinen.
PoistaEikö sinun pihallasi ole vielä syysvärejä?
Tuntureilla on tilaa kaikille, kukin kulkee tahtiinsa. <3 Ja tosiaan lohdullista on, että reittejä piisaa kunkin voimavarojen mukaan. Kannattaa Amalian liikkua, pysyy keho virkeänä. Ja ihan hyvä, että mieskin joskus lähtee mukaan “paimeneksi” :)
VastaaPoistaIhastuttavat kuvat, ruskan aika alkaa!
Tuntureilla on tilaa vielä näin korona-aikanakin, jos ei aivan suosituimmille vaelluksille lähde. Olen lukenut, että niillä poluilla on paljon väkeä.
PoistaOlen Amaalian kanssa yhtä mieltä siitä, että "pyörivä kivi ei sammaloidu"
Syksyinen maasto on värikäs ja kaunis. Ruska-aika on ehkäpä just parhaimmillaan, osa koivuista jo alastomia.
Ei noihin upeisiin syksyn värikkäisiin maisemiin voi olla lähtemättä.
VastaaPoistaIän myötä vauhti hiipuu mutta astellaan polkujamme kukin siihen tahtiin kun jaksamme.
Ihana ruska!
Totta on - en voi olla minäkään lähtemättä vaaroille. Luonto antaa niin paljon virkistäviä elämyksiä.
PoistaMuistan hyvin Amalian tarinan. Melko moni osallistui kirjoittamaan. Olen varmaan kadottanut jo sen tarinan.
VastaaPoistaKraputarinoissani Amaalia jo oli kait ensi kerran talvella moottorikelkalla liikenteessä. Hän ei voi hyvin, ellei todellakin pääse retkilleen.
Huokailin näitä Amaalian maisemia, tuota ympäristön avaruuden tunnetta.
VastaaPoistaPitkään rakkaussuhteeseen kuuluu se paimentaminenkin, ja paimennettavaksi suostuminen,kun on omaksi hyödyksikin välillä.
Amaalialle on henki ja elämä liikkua vaaroilla, yksin tai kaksin. Unohtua katselemaan maisemaa ja nauttia joka vuodenajasta.
PoistaKaiketi he vuosikymmenet kahdestaan asuneena tuntevat toisiaan ja tietävät sanomattakin, milloin kaksin on parempi.
Liikunta on lääke, kaikenikäsille. Etenkin luonnossa liikkuminen (ilman hirvikärpästen seuraa). Amaalian maisemat ovat kadehdittavan kauniit. Kyllä noihin polkuihin täytyy päästä vaikka kulku ei olekaan enää huoletonta kuin nuorempana. On hyvä että on seurana "paimen"...:)
VastaaPoistaTuo on niin totta. Jos unohtaa liikkumisen, ei kohta halutessaankaan pääse liikkumaan tai ainakin se on vaikeutunutta.
PoistaAmaalian maisemissa ei ole hirvikärpäsiä ja noita vaaramaisemia riittää vaikka joka päivälle oma reittinsä.
Yksin on usein hyvä mutta on se usein yhtä lailla mukavaa "paimenenkin" kanssa.
Hieno krapu ja kauniit maisemat :) Ei näytä vielä oikein ruskan värejä, kait se kaipais pakkasyötä.
VastaaPoistaKiitos. KYllä ruska paikka paikoin helottaa oikein nätistä. Tosin taitaa lehdet tuuli nyt repiä pois, mutta jäähän maahan upeat värit.
PoistaPakkasöitä on Koillismaalla ollut jo parin kolmen viikon ajan.
Ollan oltu kiipeilemässä samoilla portailla. Nyt oli kyllä hienot säät nauttia ruskasta.
VastaaPoistaNiinkö?
PoistaRuska on ehkäpä parhaimmillaan nyt. Saattaa lehdet varista Aila-myrskyn raivotessa.
Voi mahdoton noita portaita, en suosutuisi koskaan nousemaan niitä! Hurjat!
VastaaPoistaRakkaus on palvelemista, kompromisseja, niinhän se menee. Hyvä parivaljakko kravussasi!
Moniin hienoihin näköalapaikkoihin rakkenetaan nykyään portaita helpottamaan liikkumista. Varsinkin ikäihmisiähän ne portaat auttavat.
PoistaPolviongelmaisille useamman satojen askelmien nousu ja lasku on varmasti vaikeaa.
Kiitos, saattaa olla, että tuo parivaljakko seikkailee vielä jatkossakin kraputarinoissa, mikäli annetut sanat sattuvat kohilleen.
Nuo portaat kyllä näyttävät siltä, että vaativat vähän nuoremmaltakin kuntoa, kestävyyttä! Maisemat ovat upeat!
VastaaPoistaPatikoiminen on todella mukavampaa silloin, kun peruskuntoa on sen verran, että nauttiia portaistakin. Ei se matka ja portaiden määrä niinkään, vaan vauhti läkähdyttää.
Poista"Rakkaus on palvelemista, kompromisseja", kuten SusuPetal sen sanoi, ja mitä kaikkea se näiden lisäksi onkaan!? Kaunis Krapu.
VastaaPoistaOlen samaa mieltä kanssanne. Varmasti myös Amaalia.
PoistaKiitos.
Tuo on todellista rakkautta. Kompromisseja.
VastaaPoistaLuulen, että Amaalia tietää ja tuntee myös todella olevansa rakastettu kaikesta omapäisyydestään huolimatta.
PoistaLääh, puuh, tuli hengästys pelkästä portaiden katselusta! Ei taida mun aamujumppa riittää ruskaretkeilijän kuntovaatimuksiin :)
VastaaPoistaAmaalia sen kun porskuttaa, hienoa!
Saattoi puuskuttaa Amaaliakin. KYllä pitkänkin portaiden nousun jaksaa, kun nousee maltilla.
PoistaUskon kyllä säännöllisen aamujumpan riittävät ruskaretkeilijälle. Tai no, tietysti riippuu vaatimustasosta.
Amaalialla on sisua. Ei hevin anna iän rajoittaa liikaa.
Sinulla on sana hallussa. Tekstiäsi on kiva lukea.
VastaaPoistaSiellä taitaa tuo ruska olla nyt lähes kauneimmillaan, vai.
Kiitos paljon.
PoistaNyt on ruskan aikaa. Ehkä nämä syysmyrskyt repivät jo osan kauneudesta pois, mutta maassa on soilla ja kankailla hienot värit.
Niin ihanat reitit. Juuri noilla voi jäädä ihailemaan maisemia ja räpsimään kymmeniä kuvia. Ruska on hienoa, kun kaikki värit nousee esiin. Parasta kun lehdet vielä puissa.
VastaaPoistaKyllä vaan ja reittejä on moneen makuun. Ruskan värikylläisyys on ollut paikoin tosi upeaa niin puissa, pensaissa kuin maassakin. Piakkoin tuuli riippi lehdet ja saa kävellä värikkäitä lehtimattoja pitkin.
PoistaKaunein hetki on juuri se, kun värikkäät lehdet ovat puissa. Se on syksyn parhautta.
PoistaI think this comment of yours felt me the same. My fall trip was refreshing.
VastaaPoistaIhania kuvia <3 hyvää syksyä toivotellen Suvi
VastaaPoistaKiitos ja itsellesi myös hyvää syksyä.
PoistaHei, täältäkin yksi "Amaalia" tahtoi Lapin ruskaretkelle, vaikka ikä jo jalkoja painaa. Bussi kuljetti mukavasti ja ikkunanäkymät olivat upeat. Toki pienet pyrähdykset tein tunturissa ja aika monet portaat kiipesin. Ei Amaaliat anna periksi!
VastaaPoistaKotiin tulimme Ranuan ja Pudasjärven kautta. Viittoja Syötteelle näin. Olimmeko jo lähellä sinun maitasi?
Varmasti sinulla oli upea ruskaretki. Ei tietenkään anneta periksi ajatuksella - liikkua ikä kaikki.
PoistaToden totta, melko lähellä olitte minun kotiani. Noin puolen tunnin automatkan päässä.
Kaunista maisemaa ruskan kera.
VastaaPoistaMeilläkin on täällä etelässä nyt ruskaa, ei ehkä niin runsasta kuin jokunen vuosi sitten.
Terkuin.
Minusta tuntuu, että maan eteläosan ruskaalkaa olla paljon värikkäämpi,. mitä esin Koillismaalla. Täällä esim. meidän pihalla koivut ovat jo alastomia, mutta varvikot ja suot hehkuvat värikylvyssä.
Poista