Syysmuisto
Olin aloittanut opiskelun syksyllä.
Siksi kai tähän aikaan muistan yhden mieleenpainuvimman
hetken ensimmäiseltä harjoitteluajaltani.
Kesä oli silloinkin jo vaihtanut värinsä ja ikkunan takana
tuuli kieputteli vinhasti värikkäitä syyslehtiä. Yllätyin, kun autistinen vanha nainen tarttuu käteeni. Tavallisesti
hän ärisi kaikille. Nyt hän taluttaa minut viereensä seurusteluhuoneen sohvalle
ja rupeaa ääneti käärimään sanomalehtisätkiä. Ojentaa toisen minulle. Tupakkaa
sätkissä ei ole, eikä hän saa tultakaan.
Hiljaisuuden jälkeen tyhjä ilme katseessaan nainen alkaa hyräillä
”Vanhan vaahteran laulua”. Kyyneleet alkavat valua valtoimenaan kasvojen uurteilla.
Laulun loputtua hän tarttuu käteeni vieden sen poskelleen.
Hänen surunsa oli niin koskettavaa, että jokin syksyssä tuo
hänet mieleeni yhä.
♥
Krapu 38/22, sanat: ärinä, sohva, vaihtaa
Krapuilua emännöi SusuPetal ja lisää asiasta löytyykin hänen blogistaan.
Hieno muisto sinulla!
VastaaPoistaTuossa laulussa oli varmasti paljon nostalgiaa ja nainen itki ikäväänsä, surullista.
Kiitos. Usein tosiaan ja juuri syksyisin tuo kokemani hetki tulee mieleen. Kuvittelin hänen kaipaavan valtavasti jotakin, jonka oli menettänyt.
PoistaKävin kuuntelemassa tuon laulun ja autismi-liiton sivulta nappasin tämän: "Autismikirjoon kuuluu joukko erilaisia ihmisiä. On puhumattomia, paljon puhuvia, sosiaalisia, yksin viihtyviä, pilkuntarkkoja, suuripiirteisiä, kujeilevia, vakavia ja siksi puhummekin kirjosta. Ei ole olemassa vain yhtä autismia, vaan sata – ainakin!" Mitä nainen muisteli? Ensi rakkauttaan? Menetettyä onnea, sodan tuomaa eroa kenties. Todella koskettava ja niin kauniisti kirjoitettu tarina vanhasta naisesta.
VastaaPoistaKiitos faktoista.
PoistaLuulen, että nainen kaipasi jotain, jota ei enää hänellä ollut syystä tai toisesta. Ikävä vain sydämessään. Koskaan hän ei kertonut. Usein hä istui ikkunaa tuijottaen.
Kuvat niin sopivat sanoihin, ja päin vastoin. Haurastuva ihminen on kuin syksy...
VastaaPoistaKiitos. Tiivistät oikein hyvin ajatukseni.
PoistaMusiikki on yksi vahvimmista tunnemuistoista tuoksujen lisäksi.'
VastaaPoistaKaunis hetki teillä, Vanhan vaahteran laulu on kaunis kappale.
Minäkin lauloin Tepalle aina siellä käydessäni, vanhoja lauluja, joista tiesin hänen pitävän.
Minulle kauan, ennen kuin aikoinaan löysin tuon laulun ja tutustuin sen sanoitukseen. Pidän siitä varsinkin Veikko Tuomen esittämänä.
PoistaOlen samaa mieltä kanssasi tunnemuistoista. Minulla varsinkin tuoksut tuovat mieleen erilaisia asioita.
Koskettava krapu! Minulla on ollut muistorikas kesä, monen ihmisen siirryttyä rajan toiselle puolen.
VastaaPoistaKiitos. Yhtä varmasti kuin synnymme, myös kuolemme joskus. Rakkaamme ja läheisemme kuoltuaan muuttavat asumaan sydämiimme. Lohdullista.
PoistaIhmisen mieli on outo labyrintti; liikuttava tapahtuma.
VastaaPoistaKiitos.
PoistaAinakin ihmismieli on yhä arvoitus, jossa on yhä paljon tutkittavaa.
Musiikki voimistaa tunteet. Musiikki on lohtu, ilo ja paljon muuta.
VastaaPoistaKaunis ruska on Koillismaalla.
Kiitos. Uskon, että krapuni nainen tunsi juuri noin.
PoistaKoillismaan ruska on tänä vuonna hurmannut minut.
Voi miten herkkä, kaunis tarina. Vaikka syksy on kaunis odotan jo kevättä!
VastaaPoistaKiitos. Meitä on moneksi. Minä nautin tästä kauniista syksystä, eikä ensilumen tulokaan pahalta tunnu.
PoistaMe encanta el otoño Aimarii. Sus ocres y dorados son fabulosos. Preciosas fotos nos dejas .
VastaaPoistaMe gusta la música nos anima y consuela en muchos momentos.
Yo no conduzco amiga, siempre voy de acompañante en el coche u en la moto como decimos por aquí de "paquete".
Buen jueves.
Un abrazo.
Gracias por sus amables palabras.
PoistaMe gusta mucho el otoño cuando es colorido y moderadamente cálido. Ha habido heladas nocturnas.
En mi historia, una vez conocí a una anciana. En ese momento, yo estaba trabajando en un hospital como estudiante. ¡Deben haber pasado más de cincuenta años desde que nos conocimos!
La mujer siempre tarareaba algo cuando estaba muy triste.
PD: tampoco conduzco nada en el tráfico.
syksy on kaunista aikaa
VastaaPoistaKyllä olen samaa mieltä. Tykkään.
PoistaEhkä syksy on luopumista,naisellekkin muistot jostakin menneestä.
VastaaPoistaEhkäpä. Krapuni naisen elämää olivat varjostaneet suuret surut. Ehkä ne sijoittuivat juuri syksyyn, kun kaipaus silloin voimakkaammin iski.
PoistaKaunis tarina <3, joka toi mieleeni paljon jo pois nukkuneita läheisiäni,
VastaaPoistaKiitos.
PoistaKiitos. Löysit oleellisemman osan tekstistäni.
VastaaPoistaKoskettava hiljainen tarina.
VastaaPoistaKiitos.
Poista