Kylällä on seurat ja suuri tupa täyttyy seuraväestä. Puhujaksi oli tulossa kiihkeä maallikkosaarnaaja mukanaan joomiehet.
Puhuja tunnetaan. Tiedetään etukäteen, ettei sananjulistus olisi laimeaa.
Uhkailu synnin kiroista on varsin mahtipontista. Nyrkkiä
puimalla ja sormea heristämällä saarnaaja suoltaa sanottavaansa yhdelle, jos toiselle.
Kiihkeä julistus varoittaa saatanan pahuudesta ja helvetin kauhuista.
Puhujan ääni kovenee, nousee falsettiin. Hän joutuu ryyppäämään väliin vettä suunsa kostukkeeksi.
Auta armias, miten saarnaaja innostuu, kun joku kuulijoista tulee synnintuntoon ja nousee hurmostilassa penkiltään julkiseen synnintunnustukseen. Tällaisesta puhuja saa lisää vettä myllyynsä. Voimakas elehtiminen kaataa lopulta vesilasin ja loput helvetin kauhut takertuvat saarnaajan rutikuivaan kurkkuun.
Joomiehetkin vaikenevat.
♥
Krapu 44/23, sanat; rutikuiva, pahuus, laimea.
Krapu on sadansanan tarina, johon sisältyy annetut kolme vihjesanaa. Niitä saa taivuttaakin.
Lisää krapuilusta löytyy SusuPetalin blogista.
Tehokkaita nuo saarnat ovat, kun saavat ihmiset hurmokseen. Nyt taisi käydä saarnaajalle huonosti.
VastaaPoistaHyvät puhujan lahjat omaava pystyy tämmöiseen.Tarinassa teki liian innokas sanansuolto tepposet.
PoistaVai sinne ne helvetin kauhut tarttuivat!
VastaaPoistaTelkkarista olen nähnyt noita saarnasmiehiä ja yleisön hurmosta. Tulee mieleen rokkkikonsertit, samanlaista huumaa.
Kitalakeen juuttuivat, kun yritti liian kiivaasti puhua.
PoistaMinä olen ollut kerran ruisrokissa ja kerran seuroissa. Hurmosta molemmissa, mutta itselle ne jäivät ainoiksi kerroiksi.
Upeita hirsiseiniä ihailin... niihin on kaiverrettu muistojakin... mekin joskus nuorena johonkin Pärnänkämppään vaelluksellamme... oi niitä aikoja!!
VastaaPoistaMukavaa lukea sinun Krapuja... rokkikonserttiin minäkin tuota "huumaa" vertaisin... jotenkin näin vihreöt pulleat hihat heilumassa lavalla ja kielen valuvan ulos suusta....
Hirsiseinillä olisi paljon tarinoita, jos voisivat kertoa ja tavallaan voivatkin, jos herkkä ihminen on vain kuulolla.
PoistaKiitos, kun pidät krapujutuistani. Kivaa näitä on kirjoittaa ainakin.
Kai Käärijän aikaansaama hurmos on vastaava, mitä seuroissa saarnaajankin.
Kammoksun kaikkea saarnaamista, tulee se sitten saarnaukkojen suusta tai muilta, yleensä toisten elämää ahneesti tarkkailevilta ihmisiltä. Minä vältän puuttumasta muiden elämään (paitsi jos näen oikeaa hätää!), kun en osaa tätä omaanikaan kait ihan "oikein" elää... ;)
VastaaPoistaEi minulla omakohtaisia kokemuksia seuroista ole kuin yksi, mutta pelottavana sen koin. Kesken lähdin pois.
PoistaElämä on todellinen taitolaji.
Hyvin kuvailet tuollaisen hurmostilan. Kuin urheilukatsomoissa tai jo mainituissa konserteissa. Ihan samanlaista hurmosta on ilmassa.
VastaaPoistaEn kaipaa tuollaista hurmosta. Joukkopsykoosi ei sovi minulle. :)
Kiitos. Jep, kyllä näitä hyvin verrata voi. Ääntä on paljon ja monenlaista. Väkijoukkoja minäkin vältän, Ruuhka-aikana en voi edes käydä ostoksilla. Pelottaa ihan joulunalusmeininki.
PoistaSen verran on kirkollista virkaa hoitaessa näitä nähnyt, onneksi harvoin, että tunnen asian. Joukkopsykoositilanteissa en ole ollut, ne ovat ahdistavia.
VastaaPoistaMinullekin asiasta ovat kertoneet monet, jotka ovat itse lapsina seuroihin viety. Melkeinpä traumoja jotkut saaneet seuratilaisuuden hurmiomenosta.
PoistaKauniita ajan patinoimia rakennuksia! Olen varmaan käynyt useimmissakin seuroissa, yksi vain on jäänyt mieleen. Helluntalaiset pystyttivät telttansa pellolle, siellä ei ollut hurmostiloja, ihan rauhallista Sanan julistusta.
VastaaPoistaKiitos. Kuvaan aina löytäessäni näitä vanhoja hirsirakennuksia. Helluntailaisten ja vanhoillislestadiolaisten seuroilla on eroja. Kauan sitten kokemani seuratilaisuuden takia kiinnostuin muutamia vuosia sitten käymään suviseuroissa. Se kerta ei ollut niin mullistava, muistutti mitä tahansa iso "festaria"
PoistaSentään vähän huumoriakin tilaisuudessa, kun vesilasi kaatui. Mutta uskalsiko kukaan nauraa?
VastaaPoistaOlis varmasti päässyt puhutteluun, jos olisi nauranut. Näissä seuroissa vanhaan aikaan naamat oli peruslukemilla.
PoistaKuvia minäkin ensin ihailin - ja sitten tuli mieleen saarnasta ja hurmoksesta kun silloin tällöin ovat eduskunnan kyselytunnilla oikein intoutuneet paasaamaan ja toistensa suuhun huutamaan!
VastaaPoistaKiitos. Todellakin loistava sanankäyttäjä saa yleisössään liikehdintää.
PoistaΚαταρχάς, ευχαριστώ για το feedback.
VastaaPoistaΤο εκτιμώ πολύ.
Σε έψαχνα στη μπλογκόσφαιρα, αλλά έχεις εξαφανιστεί. Μου λείπουν το blog σου και τα όμορφα ποιήματά σου.
Στις ειδήσεις, παρακολούθησα τις καλοκαιρινές φωτιές στην Ελλάδα. Λυπημένος.
Είναι χειμώνας εδώ, που ήρθε νωρίς φέτος, το φθινόπωρο ήταν σύντομο.
Εδώ βέβαια είναι θέμα συζήτησης η σύγκρουση με τη γειτονική χώρα.
Καλή φθινοπωρινή συνέχεια
Kiihkeä puhuja, toivon, että se ei ollut vain tyhjiä sanoja ja hän teki aina hyvää tekemättä syntiä.
VastaaPoistaLuova tarina ja kauniit kuvat.
Kiitoksia. Puhuja oli kiihkopuhuja, joka sanottavallaan sai kuulijat hurmostilaan, mutta kovin jumalista ei ollut syyttävä sävy.
PoistaVaya, el predicador sabía como llevar a la gente a su terreno con su buena oratoria. Las casas abandonadas siempre llaman la atención.
VastaaPoistaBuena semana.
Un abrazo.
PoistaEntonces. El predicador tenía una habilidad especial para manipular a sus oyentes.
Los edificios antiguos tienen su historia, es interesante.
Feliz fin de semana.