sunnuntai 20. lokakuuta 2024

Varoitus


Tapahtumasta on aikaa, mutta vuosittain kesällä muistan sen seisoessani Myllyojan partaalla tammukkaongen kanssa.

Silloin tein jo paluuta ojanvarsipolun jyrkänteellä, kun päätin vielä kokeilla kalasonneani. Leveäoksainen kuusi esti sen siiman takerruttua koukusta puuhun. Harmissani olin nykäistä vapaa voimalla.

En ehtinyt, kun tunsin vasemmassa hartiassani koputuksen. Vilkaisin taakseni, ei siellä ketään ollut.  Käännyin nähdäkseni paremmin, mikä herätti huomioni.

Ei mikään. Vain iltatuulen huminaa korvissani ja valkoinen poro tuijottamassa ojan toiselta puolen.

Valpastuin. 

Jos nykäisyn voimasta siima olisi katkennut yllättäen, olisin samalla pudonnut selin törmältä toista metriä veteen. Olisi sattunut kipeästi.

Mielessäni olen taipuvainen uskomaan, että äideillä on valta huolehtia lapsistaan tuonpuoleisestakin.


                         

 

Krapu 43/24, sanat; koputtaa, vuosi, valta. Krapu on sadansanan tarina, johon tulee sisällyttää annetut kolme sanaa. Lisää asiasta löytyy Susupetalin blogista.  Hän on vetänyt tätä juttua jo helmikuusta 2019 lähtien. Hänelle ♥  kiitos. 

30 kommenttia:

  1. Se oli erikoinen kokemus ja varmasti jäi mieleen. Komea kala!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on käynyt. Kiitos. Tuon tammukan sain tuosta ojasta.

      Poista
  2. Olipahan kokemus, jota ei hevillä unohda! Suojelus oli sinulla mukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei todella unohdu. Ei ollut tarkoitus sillä kertaa, että loukkaisin itseäni. Olin todella vähällä joutua räpiköimään.

      Poista
  3. Hieno tarina! Monesti tulee ensin tehtyä ja sitten vasta mietittyä, vaikka hyvin tietää, että ensin kannattaisi harkita. Näin joskus vuosia sitten unta, että edesmennyt äitini neuvoi minua vaikean asian ratkaisemisessa. Aamulla oli levollinen olo. Tuntui kuin äiti olisi käynyt unessa auttamassa minua.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kuullut, että minulle juuri tyypillistä tehdä ensin ja ajatella sitten.
      Olen myös kokenut tuota samaa, mistä kerroit. Näin myös äitini kuoltua silloin tällöin unia, joitka oli tarkoitettu avukseni. Kiitos sinulle kertomastasi kokemuksesta.

      Poista
  4. Itse olin aikoinani jäämässä hurjaa vauhtia kiitävän auton alle. Mies ajoi väärää kaistaa, olin juuri astumassa suojatielle enkä edes älynnyt katsoa kuin siihen suuntaa josta autojen olisi pitänyt ajaa liikenneympyrässä, kun minut tönäistiin takaisin. Auto ajoi melkein varpaitteni edestä. Ketään ei näkynyt lähimaillakaan. Minäpä lähetin äänettömän kiitoksen suojelusenkelille :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hui, miten läheltä piti tilanteeseen olit joutunut. Sinun suojelusenkelisi oli täysin valppaana. Kiitos kertomastasi.
      Olen monesti näitä asioita miettinyt, mikä on se varjelus, joka estää näin onnettomuuden. Vai onko tarkoitus ehkä, ettei avun saamista havaittaisikaan.

      Poista
  5. ihana varjelus! Ei olisi ollut kivaa räpigöidä tuolla ojassa jos askel sinne olisi sinut vienyt. Tuo kala on kaunis!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin voin sanoa. Ilman havahtumista koputukseen, olisin astunut taaksepäin askeleen harhaan ja pudonnut.
      Tammukka eli täällä päin tonko on todella kaunis kala, ja onhan se lohikala.

      Poista
  6. Tammukkaa en taida olla nähnyt ikinä livenä =O

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tammukkaa sanotaan tällä toko-nimellä. Kyllä minäkin menen tonkoja pyytämään. Kovin isoiksi nämä ojien tammukat eivät kasva.

      Poista
  7. Tammukan nykäisystä ei ole kokemusta, lukenut olen paljonkin asiasta. Mutta hyvä, ettet suistunut puroon! Minä olen kalareissulla suo-ojan yli hypätessäni rojahtanut sinne, oli melkoinen mutakylpy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä tammukan tarraaminen onkeen on kokemus. Tulinen otti se yleensä on tai jopa sellainen, ettei huomaa kalan olevan ollenkaan kiinni. Tämä tammukkaojatkin on just sellaisia, ettei aian tiedä, missä on kova ranta, missä vielä upottavaa suota. Toivottavasti et loukannut itseäsi, kastuminen ja mutakylpy kesällä vain virkistää.

      Poista
  8. Mieluummin ehjänä ilman tammukkaa! Kaikkeen ei löydy järkiselitystä, vaikka kuinka haluaisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Selvä se. Moninverroin mieluummin kokonaisena ilman kalaa reissusta kotiin, vaikka kalatta. Ei löydy selitystä, enkä enää niin yritä sitä miettiäkään.

      Poista
  9. Tottahan toki äidit valvovat lapsiaan aina ja loputtomiin.

    VastaaPoista
  10. Kiitos tiedosta että Susu vetänyt krapua jo nooooin kauan?! Aika suoritus ja toivottavasti hän jaksaa vielä mooonta vuotta.
    Sinä olet aikas monitaitoinen eränkävijä ja tuosta elämäntavasta täytyy nauttia ja näistä tarinoista voin lukea että nautitkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin on, että krapu sata sanaa plus otsikko alkoi helmikuun alkupuolella SusuPetalin ja Caran toimesta.
      Eka krapuni olen kirjoittanut helmikuun 5.s -19. Sitä ennen kirjoitin Raapaleita, jotka ovat likimain sama juttu, mutta tässä sadan sanan lisänä saa muutaman sanan vielä otsikkoon.
      Enpä tiiä tuota eränkävinäjä oloa, mutta totta, että tykkään eräillä, siis liikkua metsissä, kulkea poluilla, aiemmin yöpyäkin. Kalastan mato-ongella ja joskus virvelöin.Sopivaa rentoutumista kirjoittamisen välillä.

      Poista
  11. Varjelus oli myötä ja sait noin kauniin tammukan. Sen oon kuullut tammukan onkimisesta, että on oltava hipihiljaa, se on arka kala.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tammukka taisi olla pussissa jo ennen, kun ahneus oli iskeä ja aina tulee komein saalis kuvattuakin. Kyllä kai se totta on, ettei kovin kannata metelöidä tammukoita kalastaessaan. Täällä on vaan niin ryteikköistä, etti hiipiminen lähelle vettä onnistu.

      Poista
  12. Jo edesmennyt äitini kertoi samantapaisesta etiäisestä. Hän oli kävelemässä ajotien vartta, kun jostakin tuli ehdoton ilmoitus: Pysähdy! Äitini totteli ja heti takaa tuli kovaa vauhtia auto, joka suistui ojaan juuri siihen kohtaan, missä äitini olisi ollut ilman seisahtumista. Elämän varjeluksia!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hienoa, että kerroit äitisi vahvan kokemuksen varjeluksesta. Kiitos. Mnun on kyllä uskottava johonkin isoon, joka pitää huolen, ettei vahinkoa/onnettomuutta pääse tapahtumaan, vaikka kaiken järjen mukaan niin oli käymässä. Kun ei ole aika, niin ei ole aika ja läheltä piti ei oteta.

      Poista
  13. An inspiring and interesting story.
    Mothers do indeed take care of their children forever and their memory soothes our worries.
    A fantastic fish 👏

    VastaaPoista
    Vastaukset

    1. Thanks.
      Maybe the mother is the helper of the guardian angel after all.

      Poista
  14. Kiitos mielenkiintoisesta postauksestasi aimarii.

    VastaaPoista
  15. Mitkä värit tammukassa - eihän sitä raskisi edes perata ja maun kuvittelu saa huulet jo kostumaan - olet sinä sellaisten vesien äärellä, että...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tammukka on kaunein kaloista minun mielestäni ja kiinnostavin pyydettävä. Totta, asun mainiossa paikassa, juuri ulkoilmaihmisen toivepaikassa, syrjässä kaikesta, mutta se on positiivinen juttu.

      Poista