Retkelijä tuntee nipistyksiä vatsanpohjassaan. Hänen on pakko poiketa ensimmäisen taukopaikan puuseehen. Kuitenkin hän kääntyy jo ovelta. Hyi sentään, mikä siivo!
Muutaman
kilometrin retkeilijä sinnittelee kakkahädässään, mikä tekee matkan etenemisestä kiusallista. Vasta ilmeisen katastrofin uhatessa hänen on pakko poiketa polulta
syrjään.
Kyykkypaikan
löytyessä retkeilijä nyhtää hätäisin ottein selkärepunsa. Kiskoo sitten housun
vetoketjua, mikä iskee vastaan ja jumittuu. Se aukeaa kuitenkin riuhtaisulla,
mutta rikkoontuu.
Viimein
retkeilijä kyyköttää ähisten paljaan pyllyn kanssa sammalikossa ja tarkastelee
arkaillen ympäristöään.
Vessapaperin
puute ei tunnu tässä tilanteessa lainkaan ongelmalta. Rahkasammal hoitaa sen
asian. Helpottuneena retkeilijä suhtautuu itseensä hyvin empaattisesti.
Onhan hän selvinnyt
puhtain housuin kiperästä tilanteesta.
*
Krapu 35/25, sanat, empaattinen, sammal, tarkastella
Sadansanan novelliin pitä sijoittaa annetut sanat, joita voi tarvitessa taivuttaa. Lisää asiasta SusuPetalin blogissa.
Paniikkitilanne 😅
VastaaPoistaKyllä! Tuollaisessa on vitsit vähissä.
PoistaKurja tilanne, vaan hyvinhän se päättyi. Muistan joskus vastaavanlaisen kun olimme sieniretkellä mieheni kanssa. Sen jälkeen muistin aina sieniretkille ottaa taskuun vessapaperia :)
VastaaPoistaTämä päättyi hyvin tai oli pakotettu kirjoittamaan niin, sillä empaattisuus tuotti minulle päänvaivaa.
PoistaOlen itsekin kokenut krapuni kaltaista ahdistusta ja varsinkin hiihtoretkellä tilanne on ollut kinkkinen.
Hui mikä ahdistus - ja mikä helpotus ☘️
VastaaPoistaEi ollut emojeissa rahkasammalta mutta laitoin tuohon apilan kuvan.
Hui, karmea hätätilanne! No, hätä ei katso aikaa eikä paikkaa, eikä sitä, onko vessapaperia matkassa mukana.
VastaaPoistaOnneksi loppu hyvin ja kaikki hyvin ja vieläpä puhtainen housuin!
Voi retkeilijäraukkaa. Varmaan seuraavalla retkellä on omat vessapaperit repussa.
VastaaPoista