Loikoilen pihakeinussa jalat nostettuina koukkuun istuimelle. Tunnelmoin ja sallin aamun hemmottella itseäni mielin määrin. Vedän lippiksen lippaa alemmaksi suojaten silmiäni sen pistävän räikeiltä säteiltä. Selälläni maaten kuvaan pihapuiden latvuksia sinistä kesätaivasta vasten
On elokuun ensimmäisen päivän aamu ja kesä jatkuu kuumana.
Eilen iltapäivällä oli Oulussa lämmintä 32.6, Karsikonperälläkin 30.2 varjossa ja tänään on hyvää vauhtia tulossa yhtä lämmintä.
Paljaita sääriä alkaa nopeasti kuumottaa. Parasta etsiä suosiolla varjoa.
Itikat eivät paahteella lentele, mutta monen sortin paarmat surffailevat niiden edestä. Tuppaavat iholle, mutta katoavat nopeasti, kun sudenkorennot aloittavat saalistuksen. Joku on keksinyt tehdä paarmapelotteen rakentamalla piipunrassista vartalon ja ohuesta metallilangasta siihen parin näyttäviä tuntosarvia, niin jopa paarmat katoavat peläten joutuvansa surman suuhun. Kai siivetkin voisi taitella jostain läpikuultavasta.
En ole kokeillut, mutta eivät ampiaisetkaan mielellään pesää rupea rakentamaan, kun lähellä on harmaasta villalangasta virkattu tekopesä. Kunnioittavat toisten reviiriä.
En pysty pitkään jatkamaan aamuani keinussa. Oikeastaan havahdun, kun korppi liihottelee matalalentoa pihan yli ja raakkuu. Vastaan sille, sillä olen ymmärtävinäni, että se moittii, kun evästä ei ole pitkään aikaan ilmestynyt sen ruokapaikalle. Melko säännöllisesti se tekee kierroksensa ja jos vain ollaan pihassa, niin tervehtii.
Taivas on sininen. Aikani seuraan muutaman valkoisen pilvihattaran leijailemista, sitten kyllästyn. Välillä täytyy tankata kylmää juotavaa, vettä ja kivennäisvettä. Lounaaksi maistui musta kahvi ja pakasteesta pengottu voipulla, sekä pieni jäätelötötterö. Ehkä vasta illalla jotain tukevampaa.
Jo viikon on tehnyt mieli mustikkapiirakkaa. Tietysti sitä saa, kun tekee itse, mutta on siitä vaivaa.Ensin haettava mustikat, joita on harvakseltaan, mutta puoli litraa piisaisi!
Vedän saappaat jalkaan ja otan pikku sangon ja harppaan portaalta metsän puolelle. Lähes tunnin poimin ja nipin napin puoli litraa on astian pohjalla, mutta kyllä niistä piirakan voi leipoa.
Ensin toki uimaan ja sitten perkaaman marjasaalis.
Rattoisa aamu sinulla, ensin keinussa ja sitten ahersit mustikoita. Maistan piirakan jo suussani .
VastaaPoistaTuo tuulikello on kaunis. Voin kuvitella sen lempeät kilahdukset kesätuulessa.
Minäkin näin TV:ssä kun joku oli tehnyt niitä paarman karkottimia, oli propeli päässä :)
Kesä jatkuu mutta tuskastuttava kuumuuskin jatkuu ja jatkuu..
VastaaPoistaRentoa elokuun jatkoa sinulle!
Leppoisan kuuloinen ja näköinen aamu sinulla.
VastaaPoistaSe suopursun tuoksu melkein tuli nyt tänne meillekin, kun suljin silmäni ja istahdin viereesi keinuun. Yritin olla ihan hiljaa ja pieni, vaikka se onkin kyllä aika mahdotonta 😉 Olisin siivonnut ne sinun poimimasi mustikat ja auttanut piirakan leipomisessa, jos ihan pienen pienen siivun olisin siitä saanut maistaa.
Olisin toki poiminutkin niitä mustikoita, mutta... arvaat varmaan.
Mutta sitten alkoi täällä Pöllönkulmalla jyristä ukkonen, minä kiiruhdin kotiin kuuntelemaan jyrinää ja pauketta, salamat räiskyivät tuolla nurkan takana, niitä en nähnyt. Vettä satoi, mutta lämmin säilyi 😄
Saittepa syödä koko piirakan itse, minä söin mustikka-raejuustoa, jonka Mursu toi kaupungista.
Mustikkapiirakka kyllä maistuisi!
VastaaPoistaSinulla on ollut paarmoja lukuunottamatta ihanan idyllinen aamu pihakeinussa. Meillä näkyy hyvin harvoin sudenkorentoja joten ehkä pitää rakentaa "oma paarman karkoittaja korento". Muutamia vuosi sitten parvekkeelle tosin lensi sudenkorento, joka minusta oli hyvin erikoista - upealta näytti. Nyt alkoi tehdä mieli mustikkapiirakkaa ja vaniljakastiketta!
VastaaPoistaSiliä hivelevän kaunis kuva mustikanvarvuista 💙
VastaaPoistaja niin mukavasti kuvaillut kesätunnelmat että voi eläytyä.
Meillä sataa kun aamun hetkinä luen blogeja ☔️ Fantastista!