Ruustinnan ja rovastin
lapsenlapsi Irmeliini vietti kesiään vanhassa pappilassa. Tyttö oli yksinäinen
lapsi, jonka ystävät olivat mielikuvitusmaailmasta.
Pappilan pihapiiri, viereinen kirkko,
sekä hautausmaan kivi- ja rautaristit pysyivät lapsen mielenkiinnon kohteina
kesästä toiseen.
Eritysesti muuan ruostunut rautaristi
puhuttelee Irmeliiniä, joka pysähtyy retkillään ristin eteen keskustelemaan.
Isovanhemmat eivät moista ole säikähtäneet,
mutta Irmeliinin vanhemmat järkyttyvät, kun tyttö alkaa kertoa outoja asioita.
-Tämä mummon ja papan talo oli ennen
Aadolfin ja nyt hän toivoo, että penkit pestään verestä ja viedään etupihalle.
Isoisä rovasti kysyy varovasti. -
Miten Aadolf kuoli?
-Ammuttiin penkille. Hän oli
nimismies silloin vuonna 1888. Tiesi Irmeliini.
Korkea aika pestä penkit verestä!!
VastaaPoistaMielikuvitus on lahja, lapsellekin.
Irmeliini on saanut näkijän lahjan. Liekö perinyt isoisältä?
VastaaPoista