Mielikki
kulkee poronpolulla. Etenee ojan vartta ylöspäin tietäen kuitenkin, ettei eksy
ja huokailee ihastuneena ympäröivän luonnon kauniista syysväritystä.
Takaisin
kääntyessään Mielikki havaitsee kuusikon suojasta risumajan. Kysyy oven läpi lupaa
astua tupaan. Kun vastausta ei kuulu, hän työntyy sisäpuolelle omin luvin.
Toden
totta, risumajan perällä on vanha sohvan rötiskö, joka toimii istuimena,
että vuoteena, sekä vanerilevy pöytänä. Vaatteita lojuu sohvalla ja muutama pesemätön
kuppi pöytätasolla, joka on nokipannun jättämiä jälkiä mustanaan. Pannussa
jäljellä vanhat kahvinporot.
Mielikki hakee
ojasta vettä, pesee ja huuhtelee kupit ja pannun. Siistii pöydän.
Ripustaa vaatteet oksanaulakkoon ja lähtiessään kaivaa repustaan ison palasen Fazerin
Sinistä kupin viereen.
♥
Krapu 43/25, sanat, huuhdella, sohva, sininen. Krapu on sadansanan tarina, johon tulee sisällyttää annetut kolme sanaa. Lisää tästä löytyy SusuPetalin blogista,
Mielikki teki todella hyvän teon, vielä suklaata jätti piristykseksi. Tarinasi pisti ajattelemaan, että kuinka helppo on auttaa pienillä teoilla.
VastaaPoistaMielikkinä ajattelin itse metsän emäntää, metsänkuningas Tapion puolisoa, jolle on tärkeää kaikkien elollisten hyvinvointi metsässä. Risumajan asukaskin kuului siis hänen huolehdittaviinsa.
PoistaKiva tarina!
VastaaPoistaKiitos.
PoistaEnsin luulin että Mielikki oli lehmä; täytyi aloittaa lukeminen uudestaan. 🐄
VastaaPoistaKiva tarina, samaistun siistimiseen ja toisten auttamiseen.
Kaikilla ei ole yhteisvastuuta.
Fazerin Sininen on herttainen yksityiskohta 💙
Varmasti Mielikki on monen lehmänkin nimi, mutta tässä tarinassa hän on kuitenkinmetsän valtiatar, joka pitää huolen metsästä ja sen asukeista, myösmetsän koristelusta ja siisteydestä.
PoistaOli varmaan nykyajan Mielikki, joka tykkäsi hemmotella itseäänkin suklaalla.
Oi, Mielikkihän oli oikea hyväntekijä! Tuollaisia saisi olla enemmänkin.
VastaaPoistaTäälläkin on noita puumajoja siellä täällä. Ei siis lasten rakentamia, vaan niissä asuu asunnottomia. Kylmä talvi taas tulossa.
Niin saisi todellakin. Olen lukenut myös kodittomien hädästä. Se on ns. hyvinvointivaltion häpeäpilkku. Onkohan kaupungeissa omaa mielikkiään, joka on suojeleva siltojen ym alla asuvia, kuten metsien luonnon ja elollisten suolija mielikki.
PoistaMielikillä on suuri ja hyvä sydän ♥ nykyään kaikki vain tuijottavat omaa etuaa eivätkä pyyteettömästi anna apua sitä tarvitseville. Asunnottomuus on järkyttävä asia 2020-luvun Suomessa. Kuuntelin juuri Yle Areena (https://areena.yle.fi/1-50173452), jossa puhutaan 1960-luvun Suomen asunnottomuudesta ja paikasta nimeltään Liekkihotelli - sodasta palanneiden mutta alkoholisoitujen miesten (myös muutamien naisten) asuntolasta, joka perustettiin kun pakkasiin pääkaupungissamme kuoli 40 ihmistä talvella. Onneksi asiat ovat nykyään paremmin.
VastaaPoistaTämä kertomuksen Mielikki on nykyajan metsien valtiatar, joka huolehtii niin luonnosta kuin elollisistakin ja on siinä sivussa kaunosielu.
PoistaTotta, mitä kirjoitat ihmisten auttamishalusta. Kiitos vinkistä. Asunnottomien asuminen metsissä ja siltojen alla on häpeäälistä Suomelle, joka arvioidaan usein maailman onnellisemmaksi maaksi. Mainitsemaasi ohjelmaa en ole nähnyt. Luulen kuitenkin, että talvisin ihmisiä kuolee nykyäänkin pakkasiin.
Ihana metsän emäntä Mielikki <3. Ja ihana tarina. Voisi olla tottakin ja Mielikki olisi se auttavainen ihminen. Heitäkin on ja paljon, onneksi.
VastaaPoistaKiitos. Ei olisi yhtään huono, jos nykypäivänä olisi auttamishalua ihmisillä enemmän.
PoistaIhana Mielikki! Mukava lämminhenkinen kertomus.
VastaaPoistaKiitos.
PoistaOnpa kiva tarina. Nämä kraput ovat mielenkiintoisia. Miten ihmeessä 100 sanaa riittää kaikkeen.
VastaaPoistaKiitos. Toki tarinaa olisi voinut laveamminkin kertoa, mutta kraputarinat on tiivistettävä otsikkonsa kanssa sataan sanaan.
PoistaHauska tarina kiitos. Nokipannukuva tulenlieskoineen on kiehtova, niin todellinen!
VastaaPoistaKiitos vain kiittämästä. Kuvasin edellisviikolla retkikahvinkeittoa ja istuskelin mukavassa syysilmassa kahviveden kiehahtamista.
PoistaHyvän mielen tarina Mielikistä ja siitä miten pienillä teoilla voi auttaa muita. Alkoi tehdä mieli istahtaa alas ja juoda nokipannukahvia metsässä vailla kiireettä.
VastaaPoistaKiitos. pienikin hyvä teko on paljon enemmän, kuin ei mitään. Tosi on, että nuotiolla aika katoaa.
PoistaHienot kuvat ja kiva tarina!
VastaaPoistaKiitos!
Poista