Otan itsekkäästi oman hetken ja livahdan retriittiini. Omaan tuttuun maisemaan, vielä kesän lämmön hyväilemään, mutta aavistuksen jo syksyn sävyttämään.
Teen mielenmatkaa jonnekin. On sama, minne. Hurjaa joka tapauksessa tämä ajan kiihkeä vauhti, jota vastaan tuloksetta koetan pyristellä. Vain kuukausi siitä, kun tähän, osin hajonneeseen ja lahoon hirsiseinään nojatessani ajatukset olivat taivaalla. Siellä, missä haarapääskyset sukkuloivat ja visertelivät. Silloin ajatukset olivat sinisessä vapaudessaan. Nyt sydänalaa kaihertaa ripaus haikeutta.
Nojaan pitkän tovin seinähirsiin. Silitän nöyhtääntyneen harmaan puun pintaa. Ihaillen nurkkasalvosten taidokkuutta ja olen herkällä kuulolla, josko hirret kertoisivat menneestä. Varmasti rakennuksella on kiinnostava historiansa. Minulta se kuitenkin pysyy salassa.
Seuraan hetken keltaisen koivunlehden leijailemista maahan. Matka syksyyn on aluillaan, vaikkei kesä olekaan mennyt pois. Illat ovat hämärtyneet, suon tuoksu on muuttunut sitten hilla-ajan ja tuuli, vaikka hentokin vire on saanut viileähkön vivahteen. Ei ole suvituuli enää, on kirpeämpi ja saa helposti hytisemään.
En jää sen kummemmin syksyajatusta märehtimään, minähän rakastan kaamosta! Istun mättäälle ja haron suuhuni varvikosta kypsiä mustikoita. Saan sormet ja suun äkkiä mustikkaisiksi.
Halla kävi muutamana yönä, mutta säästi mustikat. Ne vähät, joita sentään paikka paikoin hieman oli.
Kaunis on oma hetkesi, vaikka siihen sekoittuukin haikeutta kesän lipuessa syksyksi.
VastaaPoistaHgissä ei vielä hytistä, lämmintä on riittänyt. Lainakoiran kanssa olemme etsineet varjoisia teitä kulkea, metsässä on hyvä.
Minä nappaan näitä omia hetkiä nykyään tuhka tiheään. Tekee mieli tuulettaa päätä, vaikka toisaalta, jospa sieltä karkaa loputkin, mitä ei pitäisi taivaan tuuliin. Syksy ja sen mukanaan tuoma kaamosaika on ihan itselleni odottu, mutta kuitenkin kesä tuntui olleen liian lyhyt.
PoistaKivaa, että että Lainakoiran kanssa jälleen ulkoilutatte toisianne.
A very nice real-time story from you! Autumn is beautiful like all seasons. It is time for reflection on what has been and what will come. The old timber hut is beautiful with its age. Think about what it has experienced and the people who built it to have a place to rest and for protection. Here the smoke probably rose from the chimney on cold days. It's a pity it rots. It's sad with everything that dies. But it must be for life to be. I wonder where your thoughts go in the world? Gone away or far and near ? I hope you are fine.I love your pictures and that reindeer is beautiful white as snow.A legendary animal.
VastaaPoistaHope the blueberries tasted good! A Smile to you!
Thank you I may well. You found the feeling I meant well in my text.
PoistaI walk a lot alone along the wilderness. I feel the need for such my own time. Admittedly, a reindeer or reindeer appear in the company. The raven screams. Teal, wood grouse, willow grouse might sometimes scare me.
I live a little south of the Arctic Circle, next to a national park.
Thank you for the answer!It must be very nice to live there!I think solitude is a good thing..(for me it isand a need).It was interesting to read about The Big Bird and the Grouse you met! Yes I think they can give us a chill , when the birds come up from their snow caves.Or fly from a snowy branch!Brown teal we had alot of before, but this year they did not come to my lake.You probably use snowshoeing or skiing on a trip in the winter?
PoistaWhat an experience to see and hear bears and wolves so close! A littebit scary too!! I quess they take some animals from the farms if they are out in summer .Wolf howls at night are just taken from one adventure.At least for us city people. I find them interesting.The wolf family.How they live and act.
I bet you are used to them but for us city people it is a WOW!
I have never seen reindeer only on television from Sápmi, Cap of the North is a wonderful place. You are lucky to be born and live there!
Wishing you a nice evening!
Again along note.Sorry about that!
PoistaYes, quite true.
I myself am not a bear, I have not seen a wolf here free, but I know there are. Hunters have said.
In winter I ski, but I also snowshoe. There is always a lot of snow, last winter over 120 cents.
Hello!Thank you for nice comment at my place.I have seen through your blog.Very interesting for me.It is like a good book.I read on comments, you think you have a white reindeer as a inner force/Kraftdyr)I thought you could not see your own power animal according to the Norse Saga..
PoistaI think you have a very good blog and I am glad I found it.Your little dog looks so cute as well.Just like one I love(familydog) .Ok thanx again and I wish you the best of the rest of weekend!
Kaunis kirjoitus ja kauniit kuvat. Kiitos!
VastaaPoistaMinullakin on oman ajan tarve aina vain kasvanut.
Maailma on niin monimutkainen, ja niin paljon pahaa on meneillään, että siihen vastapainoksi tarvitsee hiljaisia hetkiä luonnossa.
Kiitos kovasti.
PoistaOlen myös huomannut, mitä enemmän vuosia karttuu, niin sitä tärkeämmäksi koen "oman ajan" hakemisen aina vain tiheämmin. Ei ne retkeni pitkiä ole, silti joskus tuntuu, että katoan hetkeksi jopa itseltäni.
Minusta on hyvä asia osata viihtyä yksinkin. Tietysti olen onnellinen kuitenkin siitä, ettei minun tarvitse tuntea yksinäisyyttä.
Kyllä se haikealta tuntuu, kun kesä menee. Olisin niin mielelläni sitä vielä pitänyt. Mutta sullahan on mielenkiintoisia kohtaamisia, kun tuollaisia poroja näkee:) Ja tuolla vanhalla hirsirakennuksella olisi tosiaan mielenkiintoista kerrottavaa jos osaisi puhua. Mukavaa loppukesää sinulle!
VastaaPoistaNäin se on. Pieni haikeuden poikanen on olemassa, vaikka itse olen kuinkakin syksy- ja talvi-ihminen. Ehkä kesä olisi saanut jatkua muutamalla lämpimällä viikolla.
PoistaJokaisella vanhalla rakennuksella on oma, usein jo täysin hävinnyt historia. Tästäkään kuvaamastani asumuksesta ja paikasta ei ole sen kummempaa tietoa kenelläkään.
Kesä melkein livahtaa joka vuosi nopeammin ohi. Kun vain muistaisi välillä luppoilla. Minä en vuosiin ole ollut kaamosajan alkukuukausia Suomessa, joten saa nyt nähdä, mitä mieleni pimeydestä tykkää. Saapasmaahan ei tänä syksynä ole mahdollista lähteä auringon valoon. Onneksi vielä sieniaika jatkuu...
VastaaPoistaNiin tahtoo käydä. Suunnitelmia on, mutta ei huomaa toteuttaa niitä, ennen kuin on lumi taas maassa.
PoistaToki luppoilutaidon minä hallitsen!
Jos Suomen syksy ei ole jatkuvaa sadekeliä, niin se on erittäin kaunis ja heleä. Ainakin täällä hieman pohjoisemmassa syysvärit todella hehkuvat. Minäpä luulen, että, voit ihastua kotimaan syksyyn. No, niin tai näin, parempi yrittää pysytellä turvassa koronalta. Eikö`?
Olá Sumário!
VastaaPoistaQue lugar lindo!
Deve ser maravilhoso viver em um lugar assim!
Abraços!
Obrigado,
Poistaé verdade que gosto de estar aqui onde moro. Eu sou um homem eremita e posso me mover muito na natureza.
Pientä syksyb haikeutta kuvissa jo on. Mutta näinhän se menee, krsä kestää hektn ja sitten on jo syksyn vuoro. Ihanan retken olet taas tehnyt, nuo harmaat hirret kertoisi jos osaisi tarinaa jajasta jota ei enään ole.
VastaaPoistaPikku haikeus on vain hyväksi, vaan mikäs täällä on syksyä viettää. Tärkeintä vain, ettei korona pääse sairastuttamaan. Kesä on ollut hyvä, ilmoja moneen sorttiin, kalkesä, kuin marjakesäkin kohtalainen.
PoistaNämä retket ovat niin minun juttujani. Jokaista polkua pitää vaeltaa ja tutkia, mitä sen varrelta näkee ja mahdollisesti löytää. Luonto viekottelee.
Huonommin jaksais, jos ei välillä sais olla yksin. Syksy hiipii vääjämättä, on sitä jo tottunu vuojen kiertoon...kaikella on aikansa.
VastaaPoistaMukavia kesän rippeitä aimarii :)
Olen kanssasi samaa mieltä. Yksinolo ajottain, silloin kun siltä tuntuu, on kuin sielun ja mielen tuuletusta, Se raikastaa olotilan.
Poistakaikella on todella oma aikansa. Täällä talven aika on vuodesta pisin, muille vuodenajoille jää rippeet.
Kiitos samoin sinulle.
Kauniisti kuvaat muutosta luonnossa, kesän taipumista syksyä kohti.
VastaaPoistaKiitos, kiitos.
PoistaMitä vanhemaksi tulen, sitä enemmän tarvitsen aikaa itselleni. Ilman näitä merellä tai metsässä vietettyjä hiljentymisen hetkiä en tulisi toimeen. Tai ehkä pitäisi ennemminkin sanoa, ettei minun kanssani tulisi toimeen enää kukaan, sillä niin sietämättömän ärtyisäksi varmasti muuttuisin :D
VastaaPoistaKaipuuni sinne pohjoiseen nousi jälleen pintaan näiden kauniiden kuviesi myötä, mutta onneksi suunnitelmissamme siintää vuoden päästä syyskuussa (toivottavasti) toteutuva patikointireissu lumoavaan lapin luontoon.
Haikein mielin valmistaudun hyvästelemään tämän monin tavoin hyvin poikkeuksellisen kesän ja totuttelemaan alati lisääntyvään pimeyteen.
Lempeää ja leppoisaa elokuun viimeistä viikkoa sinulle!
Todellakin tämä kesä on ollut poikkeuskesä, eikä vähiten koronan takia.
PoistaHuomaan nyt kommentteja lukiessani, miten moni kaipaa ja tarvitsee löytää omaa aikaa. Kiireidenkin keskellä pini rentoutumishetki omissa oloissaan on elvyttävää.
Lappi omaa ihmeellistä vetovoimaa. Minut se on vietellyt joskus -80-luvun lopuilla, eikä päästä otteestaan. Toivon kovin sinun patikoimissuunnitelmasi toteutumista.
Kiitos, mukavaa loppukesää myös itsellesi.
oma hetki niin tärkeetä
VastaaPoistaNiin totta. Se on tavallaan mielen tuulettamista.
PoistaAika rientää ja näin vuosien karttuessa yhä nopeammin. Kauniisti taas kirjoitit,näin ihan selvästi silmissäni sen nöyhtääntyneen harmaan puun pinnan, esimerkiksi.
VastaaPoistaLiittyykö albino-poron kohtaamiseen pikkaisen jotain taikuutta, voiko esimerkiksi toivoa, tai tuleeko vain hyvä päivä?
Tykkään myös siitä kun illat alkavat pimetä. Saa antaa itselleen luvan vain olla, vaikka voinhan tehdä sen muulloinkin, mutta tässä on kuitenkin oma juttunsa.
Mukavaa elokuun viimeistä viikkoa!
Kyllä on monesti pitänyt todeta, että vuodet tuovat mukanaan yhtä ja toista. Tulee itse hitaammaksi ja kömpelömmäksi, siksi kait aika siihen verraten rietää kiihtyvällä vauhdilla. Omasta ajastani menee jo iso osa aattelemiseen, pitäiskö ruveta tuota ja tuotakin tekemään tai edes aloittamaan.
PoistaAlbinoporoa en ole uskoakseni kohdannut, mutta näitä todella kokonaan muuten valkoisia kyllä useitakin. Tuskin valkoisen poron kohtaamiseen mitään taikuutta liittyy. Minulle se oli vain joskus paljon aikaa sitten jonkinlainen enne, ei aina hyvä. Mutta kerran peloissani "keskustelin" ison valkoisen hirvaan kanssa ja "pyysin sitä olemaan retkilläni apuni" Siitä lähtien ilahdun joka kerta kohdatessani valkoisen poron. Pidän sitä voimaeläimenäni. Tuntuu varmaan ihan hassulta.
Kiitos samoin sinulle kivaa loppukesää. Riuvetaan porukalla pitämään vähän ajan kuluttua hämärän hyssyjä..
Niin se kiitää ja kyllä minun on myönnettävä, että kyydistä olen niin putoamaisillani. Sinnillä keplottelen mukana vauhdissa.
VastaaPoistaOlen niin samaa mieltä kanssasi oman ajan tärkeydestä.
Kiitos, sinulle samoin!
Ikään kuin lahjakseni-näin ajattelen hiukan stressaavan päivän jälkeen, luomasi kaunis mielikuvamaailma mielessäni tästä on ihana kohta pistää maaten.
VastaaPoistaNiin ihanasti kirjoitat tunnelmista ja kuvat ovat heleät kuin kevät vielä olisi.❤ Bannerikin kaunis.
Kyllä varmaan mukavien mielikuvien saattelemana uni tulee paremmin. Paljon kiitos kehusanoistasi.
PoistaKevät on kaukana - oli vaan niin aurinkoinen päivä, että koivikon jo kellatuneet lehdet näyttivät lähinnä hiirenkorvavihreiltä???
Aurinko taikoo syksyyn sävynsä.
Kauniisti kirjoitettu ja tunnelmoitu. Luonto alkaa hiljaksiin valmistautua syksyyn, vaikka oma mieli on vielä kesässä. Iltojen pimenemisestä sen huomaa. Hämärtyvät illat ovat ok, mutta vielä en ole lämmöstä valmis luopumaan eikä onneksi tarvitsekaan.
VastaaPoistaKiitos.
PoistaKesäähän tämä vielä täälläkin on, vaikkei enää kovin lämmintä. Tänään vain päivälläkin noin 10 astetta. Sateen ropinoita kuuntelen parhaillaan kirjoittamisen taustamusiikkina. Näin meidän vuodenkierto vain menee.
Ihminen on sinut itsensä kanssa, jos pystyy olemaan itsekseen ahdistumatta. On jännä huomata, että vähäinenkin sosiaalisuuden tarve on koronan myötä varissut pois.
VastaaPoistaÄskettäin perspektiivini avartui, kun osauduin Museoviraston sivuille. Sieltä selvisi, että mökkijärvemme rantamilla oli ollut kivikautista asutusta. Jos sinua kiinnostaa, niin haepa kuntakohtaista tietoa ja avaa kohdat "Kuvaus" ja "Tutkimukset".
https://www.kyppi.fi/palveluikkuna/mjreki/read/asp/r_default.aspx
Kyllä voit pitää lähes valkoista poroa aina voimaeläimenäsi. Jos joskus olen alavireinen ja eteeni pyrähtää punarinta, tunnen, että lintu oli tarkoitettu minulle lohdutukseksi.
Kuulaita loppukesän päiviä toivon sinulle.
Jäin hetkeksi oikein ajatuksiini sinun kertakaikkisen hienon mietteesi kanssa. Luulen, että tuon määritelmän mukaan olen kutakuinkin sinut itseni kanssa.
PoistaJuuri noin, valkoinen poro on minulle varmaan aivan samaa, kuin sinulle punarinta.
Sinulle mukavia elokuun loppua ja tietenkin kaunista syyskuuta.
Kiitos linkistä. Klikkaan sinne ja tutustun.
Haikeaa on kun aika pureksii hirret ja rakennus täysin katoaa.
VastaaPoistaPitkältä ajalta se pitää historiaa sisällään. Kiehtovaa olisi tietää mitä.
Hyvältä tuntuu kesän vehreys ja lämpö (ei kuumuus:)). Oma viehätyksensä on syksyn kirpeydessä ja pimeydessä. Värien iloitellessa ennen maata menoa.
Ihana postaus.
Kiitos. Kyllä ajanhammas iskee kaikkeen kiinni. Se on selvää, että kaikilla näillä vanhoilla rakennuksilla olisi paljon tarinaa. Enää ei ole niiden kertojia.
PoistaKesän lämpö on katoamassa, on tullut yöpakkaset. Ehkä ne valmistelevat kaunista ruskaa. Toivon ainakin niin.
Olipa paljon ajatuksia herättävä postaus.
VastaaPoistaEsim. ne harmaat vanhat hirret..olen monesti ajateluut samaa, että mitä tämän, ja tämän vanhan talon hirsistä voisi ajatella, mitä ovat kokeneet, mitä salaisuuksia pitävät sisällään, toisaalta jännittävääkin..jos joskus tiede etenee niinkin paljon, että näistä vanhoista hirsistä, jotka seinillä ovat olleet, saataisiin tietoa, mitä ovat pitäneet sisällään...pelottavaakin olisi !
No,meidän aikanamme sellasta tietoa ei saada, mutta ehkä joskus!
Ja tuo valkoisen poron tapaaminen on sellanen vähän kuin taikaa, se on joka kerta varmaankin sellanen kiva asia, ja jonka haluaa kokea...
Aina haluaisi kohdata, kun metsässä esim. kävelee.... niin kunka ihanaa olisi, kun siellä kohtaisi jonkun tällasen eläimen, hirven, peuran...mutta eipä täälläpäin sellasia kohdalle ole tullut...vaikka niin monesti mustikoilla ja puolukoilla ollaan käyty.Ehkä me pidetään liian kovaa meteliä, kun toisillemme siinä samalla jutellaan...? Yksin, kun metsässä käy, niin siloin kohtaamisia tulisi varmaankin, ehkä.
Mutta sulle toivottelen oikein hyvää elokuun loppuja ja vielä sinä sen albiinonkin näet, uskon niin!
Mennyt aika osaa puhutella, jos vain vaivaudumme "kuuntelemaan" sitä. Uskon myös, että sillä on paljon kerrottavaa.
PoistaOlen kanssasi taipuvainen uskomaan, mitä pidemmälle tiede kehittyy, sitä enemmän avautuu mennyt. Toisaalta, liekö se aina ollenkaan paikallaan.
Luonto kuitenkin on ja pysyy meillä, mikäli ei ihminen itse sitä väellä ja voimalla ala tuhota. Osin tyhmyyttään, osin ahnauttaan.
heh, heh, vai sinä jaksat uskoa kohtaamiseeni albiinoporon kanssa. Toivon sitä itsekin.
Mukavaa kesäloppua ja syksyn alkua.
Beautiful photos!
VastaaPoistaThank you!
PoistaSinussa on luontoeläjän herkkyyttä nähdä erilaisia vivahteita ympäristössä. Kirjoitat hyvin kuvaavasti mitä aisteillasi koet. Miellyttävää lukemista, unohtamatta kuviakaan. Nuo harmaat hirret ovat kiehtovat..... Hyvää alkavaa syksyä ja luontoelämyksiä.
VastaaPoistaKyllä minä tykkään kirjoittaa tarinoita joko aivan tosia, mutta myös mielikuvituksen tuotteita. Kiitos, kun tykkäät lukea niitä.
PoistaYlivoimaisin aiheeni on todella luonto, tavalla tai toisella.
Kiitos myös sinulle lempeää syksyä.
Itse otin haasteen vastaan ja vietin viime yön ulkona.
Σας ευχαριστώ όμορφη.
VastaaPoistaΤα λόγια σας έχουν καλή γεύση. Χαιρετισμούς και καλή αρχή για το φθινόπωρο!