sunnuntai 11. lokakuuta 2020

Apostolinkyytiläinen


Apostolinkyytiläinen

Ruskaretkeläisillä lipsahtaa riidoiksi. Niin pahasti, että nainen vaatii auton pysäyttämistä. Kuljettaja suostuu ja Helinä pomppaa tienpenkalle.  Niine hyvineen auto jatkaa matkaa.

Helkkari, käsilaukku ja puhelin jäivät!

Entä nyt, Helinä? Omatunto pyrkii peliin, mutta Helinä vaientaa sen.

Kuluu tunti, toinenkin. Naisen kiukku lauhtuu sitä mukaa, kun jalat väsyvät ja iltahämärä painaa päälle.

Sitten, pienen matkaa tiestä häämöttää jonkinlainen asunto. Taitaa olla asumaton röttelö. Väsynyt Helinä menee muitta mutkitta avoimesta ovesta sisälle. Myöntää toki rehellisesti itselleen, että pelkää vähän. Väsymys on kuitenkin tällä kertaa pelkoa voimakkaampi tunne ja Helinä rojahtaa sängylle.

-Huomenta, maistuuko Lumikille kahvitilkka? Nauresklee aamulla parrakas Jörrikkä kahvia keittäessään.

                                                                      

Krapuja, krapuja, sadan sanan tarinoita. Vk.42 annetut sanat asunto, rehellinen, pelätä. LInkitä oma krapusi SusuPetalin blogiin 

44 kommenttia:

  1. Oi, mikä pusukuva!

    Ja miten tunnelmallinen kuva tuosta tönöstä.

    Jep, autossa ei kannata riidellä, voi joutua kävelemään pitkänkin matkaa. Oppii, kun kokee :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varsinkaan jos itse ei aja, niin paras pistää suu tukkoon, ellei tosiaan halua lähteä käpyttelemään.
      Helinä ei ollut ajatellut asiaa loppuun asti.

      Poista
  2. Voi kyllä ihanan jörrikän aamukahvitarjoilu sopisi! Lähetä tänne, kysyn mitä oma mies tykkäisi jos tulisi kahvinkeittäjän sijainen...hih!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, hurmaava jörrikkä tämä on, mutta ei miehelläsi syytä huoleen. Jörrikkä keittää omalle Lumikilleen aamukahvia.

      Poista
  3. Onpa sattuvat kuvat :)
    Helinällä olikin hempeä herätys <3
    Ei olisi heti arvannut tönön olevan asuttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tilanne olisi saattanut olla toisenlainenkin, mutta nyt on kiltti satu ja kaikki sujuu hyvin.
      Ehkä juovat yhdessä aamukahvit ja Helinä saa selittää tilanteensa.

      Poista
  4. Voi miten ihana jörrikkä ja kuva hänestä 💕 Helinällä kävi tuuri. Hauska krapu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Totta, Helinä saa olla onnekas, että hänen kiivas luontonsa ei vienyt häntä ikävyyksiin.

      Poista
  5. Ei Jörrikkä oikein jöröltä näytä. Tulivatko muutkin kääpiöt Lumikin kanssa aamukahville?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, ei kai, paremminkin huumorimieheltä. Kyllä vissiin tulivat, koskapa aamukahvipöytään ilmestyi monta tyyppiä.

      Poista
  6. I dont know If i understand the story.A quarrel between some people and one of them had to go out of the car and walk all the way?then he /she gets so tired no more anger and falls a sleep in that very very old cabin(is it haunted? ;) )
    and there is something about coffee.Coffe is good!

    I like your photoes very much today!That old cabine and the man with the wolf or fox hat looks amazing!

    Wish you all good and a fresh new week tomorrow!

    Anita

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Yes, you roughly understood the story.
      The woman got angry and walked out of the car. Walked for an hour and got tired. Found a cottage she thought was uninhabited. Went inside and fell asleep in bed. The cottage was for a man who had come home. Cooked morning coffee and wished the woman a good morning Snow White.
      Here's my bad translation. Thank you for your comment.

      Poista
  7. No olipas mielenkiintoinen krapu. Vähän kuin aikuisten satu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No, ainakin satumaisia piirteitä. Kylläkin aikuisillekin sattuu yhtä ja toista. Väliin uskomatontakin.

      Poista
  8. :) "Hyvää huomenta punahilkka, miltä se maistuisi kahvitilkka? Ah, se on aivan liian kuumaa..." Äitini meille tuota lorua aina väillä lorutteli ja minä toisinaan omille muksuilleni. Mutta olipa kuvituskin jutussa jännä. Heti rupeaa miettimään, millaistahan elämää tuossakin rakennuksessa on ollut ja touhua sen pihapiirissä. Mukavaa viikon alkua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa on välillä satuilla ja loruillakin.
      Kiitos, viikkoni alkaa kyllä tihkusateisena, ehkä se siitä kaunistuu.
      Kyllä minäkin uskon niin, että jokaisella tönöllä on oma historiikkinsa. Tämän menneisyyttä en tunne, mutta pohdin aina kun rakennusta katson.

      Poista
  9. Vastaukset
    1. Niin kävi, mutta oppiko edes hoksaamaan, että toisinkin olisi voinut. Nyt olivat kaikki tähdet kohdillaan.

      Poista
  10. Nyt on kyllä melkoisen kuvaavat kuvat 👍

    VastaaPoista
  11. Hyvät kuvat ja mainio tarina. Ei taida Helinällä olla kova hätä kotiin tuon kahvikeittäjän torpasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Enpäs tiiä. Luulen kuitenkin, että Helinä pelästyi aluksi pahanpäiväisesti, vaikka syyttä.

      Poista
  12. Voin kuvitella Helinän pippurisen temperamentin. ☺️
    Hauska tapaus. Mainio kuvakin tapahtumasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ehkä hänen tempperamenttinsa menee joskus niin överiksi, että pääsee jäähtymään. Voi todella sattua, että joutuu autokyydistä komennetuksi ulus.
      Tarina on tarina ja kiitos- kuvat faktaa.

      Poista
  13. "Rannalla harmaja mökki, lahonneet hirret sen. Ruuduitta ikkuna katsoo, piha on ruohikkoinen..."
    Ei taida olla sama mökki, mutta kyllä minä ainakin alkaisin kuulla omituisia ääniä ja valitusta. Ei tulisi uni silmään, vaikka kuinka väsyttäisi. Kahvinkeittäjääkin aluksi säikähtäisin, vaikka karvojen takaa voisi tuttukin mies paljastua. Parasta olisi pysyä sovussa.
    Hieno krapu, sai ajatukset lentämään...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuttu laulu. Olen useinkin jäänyt pohtimaan laulun sanoja, mitä niiden taustalla voisi olla?
      Kuvani tönössä ei ole varmaan asuttu vuosikymmeniin, luulisin. En tunne sen historiaa, mutten mielelläni siellä yöpyisikään, ellei ihan pakko.
      Jos tuo kahvinkeittäjä haluaisi olla pelottava, niin kaipa olisi Helinän herättänyt heti tunkeilijan havaittuaan. Menen ja tiedä?

      Poista
  14. Itselleni ei,mutta lähipiirissä tapahtunut tämä sama,että liiaksi äitinyt turpamoottori on jätetty tienposkeen kuskin toimesta.😊
    Helinälle kävi ihan hyvin lopulta,ehkä piristi jörrikänkin päivää.
    Hauska krapu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jospa minä tässä kohtaa tunnustan, että olen kerran kiukuspäissäni lähtenyt kävelemään kesken pitkää suoraa auotosta. No, jonkun matkaa patikoin, mutta mies tuli vastaan ja poimi tuittupään.
      Tämä tarinassa on faktaa vain alku. En minä olisi rohjennut mihinkään autitönöihin nukkumaan mennä.
      Helinä oli rohkeampi tai sitteen niin varpaat ja kantapäät rakkoja täynnä ynnä väsynyt.

      Poista
  15. Joo, kerran minäkin jätin kyydin - mutta vain vähäksi aikaa, koska loppumatka olisi ollut liian pitkä, enkä minä kyllä tuommoiseen röttelöön olisi sisälle mennyt. Mutta nuotion siitä olisin voinut tehdä, jos tikut olisi mukaan tulleet. Pusuttelija olisi voinut vahtia tulta minun nukkuessani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Höpsis, ethän sinä kenenkään kotia olis voinut polttaa! Palokunta olis varmaan tullut paikalle melko nopeaan.

      Poista
  16. Hmmm...jäin miettimään oliko Helinä kotiin eksynyt, oliko parrakas Jörrikkä oma riitakumppani...taisipa olla..:))

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei voi tietää, kun tarina päättyy pahimmilleen just tuohon aamukahvikutsuun. Sataan sanaan mahtuu niin vähän. Nytkin jäi selvittämättä, mihin taloon Helinä meni ja kuka on partamies.

      Poista
  17. Ah, minkä tönön Helinä löysi! Ja kahvitarjoilijankin :D Tarina ei tosiaan kerro oliko kyseessä kuljettaja vai kuka. Mutta ehkä on varmuuden vuoksi parempi olla riitelemättä autossa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kuitenkin kattoa pään pääle, ehkä Helinä tuumi noin. Sen verran tarinakertoo, että kyseessä olivat ruskaretkeläiset, joista se toinen oli auton ajaja. Harvoinpa riidasta hyvää seuraa, varsinkin, jos on tulisieluiset asialla.

      Poista
  18. Hauska, ja hieman jännittäväkin tarina, mikä jättää monta aukkoa lukijan pohdittavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Lukijalle pallo pohdittavaksi, ei sataaan sanaan kovin tarkasti saa asioita kerrottua.

      Poista
  19. "-Huomenta, maistuuko Lumikille kahvitilkka? Naureskelee aamulla parrakas Jörrikkä kahvia keittäessään." - Hauska lopetus. Ja huojentava. Näin iltamyöhään en olisi halunnut lukea, että partajörrikkä olisi sanonut jotakin muuta ja tullut veitsi ojossa Helinää kohti... Kääk!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jörrikkä oli ystävällinen ja kiltti tyyppi. Ehkä vain huvittunut voidessaan yllättää naisen, joka taatusti luuli hänen mörskäänsä asumattomaksi. Ehkä kuuli hyvinkin tarkan tilanneselostuksen kahvipöydässä, mitä on tapahtunut.

      Poista
  20. Hauska tarina. Kuvan röttelö ei kyllä houkuttele, tosin ei tuo partajörrikkäkään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Helinä omasi aimo annoksen seikkailumieltä, ei epäröinyt sen kummemmin asettua mörskään nukkumaan, tykkäsi vain hyvä kun on kattoa suojaksi. Jörrikän kahvikutsu aamulla oli tosi ylläri. Tyyppi on kilttiä sorttia.

      Poista
  21. Great title and very interesting story. The finding at the end leaves the case open, so that the reader can imagine any possible version. Wonderful.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Thank you for your comment.
      So I hoped the reader would form the end of the story they wanted.
      I think there were as many endings as there were readers!

      Poista