Kamelinnahkapussukka

 Istun tunturihotellissa aamiaisella.

Kahvimuki edessäni suunnittelen 0maa päiväohjelmaani. Äkkiä minua puistattaa, kuka kulki hautani ylitse?

 Kauimmaisen pöydän takaa minua katsovat tummat silmät.

Väistän katseen. 

Mietin, tuskin turisti, ehkä polttariporukkaa. Miehen vaatetus on  kummallinen ja pikimustat hiukset roikkuvat niskassa poninhännän tapaan.

 Mieleeni tulvii kummallisia asioita. 

Ikään kuin muistoja, että olisimme tavanneet ennen, vuosisatoja sitten. Kerran myös myöhemmin, jonka jälkeen  sain Casablancasta muistoksi kamelinnahkaisen pussukan. Se on kirjeen kanssa yhä tallessa samassa kirjekuoressa, missä posti ne toi.

 Räpäytän silmiäni. Nukahdinko aamiaispöytään? 

En, kahvi ei ole kylmää, mutta kauimmainen pöytä on tyhjä.

Suunnittelemani retkiohjelman mukaan lähdin jäälinnaan. Peruin kuitenkin yövaraukseni nähtyäni huoneen jääfiguurin silmät.

 

Krapu 5/23, sanat; kylmä, kirjekuori, poninhäntä

Lisää krapuilusta SusuPetalin blogissa

Outo häiritsijä

Outo puheääni herättää Eevertin iltapäiväunilta.

Hän säikähtää pahanpäiväisesti. Hamuaa sängyn vierestä kävelykepin turvakseen. Lähtee sitten epäluuloisena ja arkaillen liikkeelle.

Sähkökatkaisijaa ei löydy ja hämärässä huoneessa kuuluu toistamiseen konemainen ääni. Hoksattuaan, mistä se tulee, Eevertti lähestyy punavaloa vilkuttavaa tummaa kapinetta ja hakkaa sen kepillään hiljaiseksi.

Tunnin päästä kotisairaanhoidosta tullaan katsomaan, mikä hätänä, kun lääkkeet ovat ottamatta. Eevertille kerrotaan, että kone on lääkerobotti, kiltti auttaja, joka huolehtii aamuisin ja iltaisin lääkkeenottamiset ja työntää lääkkeet tarjolle.

 Eevertti ihmettelee hetken uutta tekniikkaa, mutta unohtaa pian tapahtuneen, kunnes robotti muistuttaa yölääkkeistä.

Temperamenttinen Eevertti saa tarpeekseen kotirauhan häirinnästä ja raahaa vilkkuvasilmäisen otuksen saunaan rauhoittumaan.

♥

Krapu 4, sanat; epäluuloisesti, tumma, iltaisin. Krapu on sadansana teksti, jossa annetut vihjesanat mukana.

Krapuilusta lisää SusuPetalin blogissa

P.s  Mites teidän talvi? Minulla hiihtokelit, lumityöt, tykkypuiset maisemat. Muistin lapioida auki reitin hiirille, oraville, linnuille pihaterassin alle ja vastapuolelle toisen.

Possu-Peconi

Possu-Peconi

 Irmeli on pieni tyttö.

Hän asuu maatilalla, jossa kasvatetaan sikoja. Totta kai tyttö tykkää possuista, mutta silti haluaa oman ponin.

Irmeli kokeilee ratsastamista perheen mukavalla bernhardilaisrotuisella koiralla, joka tosin ei harjoittelusta tykkää, vaikka taipuukin tytön hassutuksiin.

 Sitten hevoshaaveet unohtuvat, kun Irmeli saa nimikkopossu, Peconin. Se kasvaa nopeasti isoksi ja tyttö ryhtyy opettamaan sitä ratsuksi.

 Helpolla Peconikaan ei huoli selkäänsä ketään, mutta Irmeli ei lannistu. Viimein hänen onnistuu päästä pihakarsinassa possun selkään sen sinnikkäistä vastusteluista huolimatta.

 Irmeli pysyttelee mahallaan possun selässä sen ravatessa ympyrää sika-aitauksessa, kunnes leikki saa nolon lopun.

Peconi heittää itsensä pitkälleen siansontarapakkoon ja Irmeli sukeltaa samaan velliin.

 ☻

 Krapu 3, sanat; oma, vastustella, mukava.

Krapu= 100 sanan tarina, jossa annetut vihjesanat mukana. Lisää krapuilusta SusuPetalin blogissa

Tammikuun talvea

 

Lumi narskuu saappaan alla ja villapipon saa vetää syvään korville, että tarkenee.  On kunnon talvi lumitöineen, pakkasineen. Pehmoista lunta on kahlata asti, mikä tuo lisänsä metsästä puurankoja kotiin ajaessa. Lumilapiokin muistettava ottaa mukaan.

Vain kerran olen malttanut käydä hiihtämässä. Jouluaattona. Silloin ajattelin ehtiä kotiin Turun joulurauhan julistusta näkemään. Oikaisin järven jään yli, mutta se oli virhe! Yllättäen lumen alta nousi vesi ja suksenpohjat paatuivat. Tipalle meni ehtiä ajoissa telkkarin ääreen. No. Ihan en ehtinytkään.

Pakkasmittarin lukemat ovat viime aikoina pysytelleet -15  ja -30 välillä. Rokulipäiviä on tullut, mutta ne ovat olleet vain tervetulleita. (Tämä on niitä eläkeläisen etuja.) Ei huvittanut pistää nenää ollenkaan ulos, kun mittarilukemat olivat -31 toissa  päivänä.

Kaamoshämärää riittää vielä tovi. Taivas hehkuu aamuisin, kuin myös illansuussa värikkäänä. Useana yönä on myös upea kuutamo valottamassa maisemaa. 

Pilarikuuset sojottavat upeassa tykyssä ja koivumetsiköt sädehtivät lumikiteisinä, kunnes monikymmenpäinen teeriparvi pyrähtää puiden latvustoon aamuaterialle.  Uskon sataan pääseväni laskuissa, jos linnut pysyisivät tarpeeksi kauan paikallaan. En ehdi ynnätä niitä kaikkia, kun jo pyrähtävät toisaalle, mutta paljon niitä on.

Parhaillaan sataa lunta. Hiutaleet ovat suurempia, kuin lumensydämet, kunnon pakkaslunta toistaiseksi Aamuinen tuisku ehti varistaa enimpiä lumia puiden oksilta, joten lisää sopii. Vaarojen tykkyihin tuisku ei pystynyt. Nekin kasvattavat muotojaan lisälumen sataessa.

Mutta lumisade tietää huomiseksi lumitöitä ja minä opettelen sulkemaan silmäni pihan lumitöiltä ja pitämään suuni kiinni nipotuksilta, vaikka vinot vallit kirpaisevatkin.