Sisäinen palo yllyttää nousemaan, vaikka toiset kääntyvät. Katselen heidän loittonevia selkiään ja jatkan hiihtämistä Vatikuruun
päin.
-Ehkä lumilippa ratkeilee. Ei kai keskitalvella ole lumivyöryjä? Kauhukseni tajuan, että ylempänä lumi liikkuu!
Luulin olevani tarpeeksi sivussa raskaimmasta lumimassasta,
kunnes sen laita pyyhkäisee minut alleen. Sitten pimenee ja hiljenee.
Onneksi jääräpäälläkin on ystäviä.
♥
Krapu 6/23, vihjeenä alla oleva kuva.
Lisää tietoa krapukirjoittamisesta SusuPetalin blogissa.
No huh huh, lumivyöry ei olekaan mikään leikin asia. Se on aina vaarallinen.
VastaaPoistaLumivyöryvaroituksia on syytä kuunnella. Kyllä Suomessakin sattuu silloin tällöin lumivyöryjä. Kiitos kommentistasi.
PoistaHuh, vaarallista touhua! Onneksi ystävät pelastivat.
VastaaPoistaKiitos, niin ja kiitos ystävistä, jotka osuivat paikalle sopivasti.
PoistaHui, olipa jännitystä loppuun asti. Onneksi ystävät pelasti!
VastaaPoistaKiitos sinulle. Kovasti yritin ainakin saada jännitystä. En kuitenkaan halunnut ikävää loppua.
PoistaLumivyöryjen kanssa ei ole leikkimistä. Tykkäsin kuvauksesta ja erityisesti tarinan lopusta. Mietin jo, että oliko se sitten siinä, mutta onneksi ei.
VastaaPoistaKiitoksia. Lumivyörypaikoissa on syytä olla varuillaan. Toisaalta voivat ne olla yllätyksellisiäkin.
PoistaMurtsikan hiihtäjänä en ole joutunut tuohon vapaalaskijoiden jännitysaistia kutkuttavaan tilanteeseen :-).
VastaaPoistaKiitos. Vai murtsikan hiihtäjä olet. Vatikuruun olen kyllä ihan oikeasti joskus sata vuotta sitten hiihtänyt murtsikoilla.
PoistaNyt idea syntyi tähän krapuun, kun kuuntelin pari viikkoa sitten erään miehen kertomaa, että jäi juuri Vatikurun puolella pieneen lumivyöryyn ja kadotti suksensa, mutta selvisi myräkästä.
Tosi kiva, kun kirjoitit onnellisen lopun <3. Täpärä pelastus, mutta onneksi jääräpäälläkin on ystäviä, olen itsekin saanut tuta ;)
VastaaPoistaKiitos. Ehkä tykkään lukea kirjojakin, joissa on hyvä loppu. Heh, kuin myös minä tunnen, että joku voi välittää jääräpäästäkin.
PoistaJännä krapu, mutta onnellinen loppu!
VastaaPoistaKiitos. onnelliset loput ovat minun mieleeni. Surullisia ja ikäviä on liian palajon.
PoistaUn relato con buen final. En la nieve sieempre con cautela. Preciosa foto.
VastaaPoistaBuena semana.
Un abrazo.
Gracias.
PoistaLa nieve tiene muchas caras.
Me gusta escribir buenos finales. Una historia que termina en tragedia deja un mal presentimiento.
Feliz febrero para ti.
Ajattelin jo että jäitkö lumen murjomaksi mutta jännittävä tarinahan tämä oli. Lumivyöryt ovat vaarallisia mutta nyt loppu hyvin kaikki hyvin.
VastaaPoistaMinä itse en tietenkään ole ollut missään lumivyöryvaarassa. Tarinan minä-kertoja on uskalikko, joka tekee ensin ja ajattelee sitten. Silti en halunnut häntä kovin surkeasti kohdella.
PoistaLumi yhtä kaunista ja vahvaa kuin vesi.
VastaaPoistaKiitos. Niin on ja sillä on monenlaisia muotoja ja nimityksiä
PoistaVedellä kaikessa muodossaan on väkevä voima.Kivenkin halkaisee.
VastaaPoistaSiinä on ihminen hyvin pieni,kun lumivyöry lähtee liikkeelle.
Onneksi tässä kävi hyvin.Elävästi pääsi taas krapun tunnelmiin.
Kiitos. Vesi, lumi, jää, eri olomuotoja. Ja lumivyöryvaroitukset kannattaa ottaa todesta.Niin moni on lumen alle henkensä menettänyt.
PoistaTämä oli vain krapu, mutta hienoa, jos tunnelma välittyi.
Minä taidan jäädä blogisi vangiksi tarinan kera!
VastaaPoistaIhan totta? Kiitos, oikein mielleään voisit jäädä.
Poista