perjantai 1. elokuuta 2025

Kesä jatkuu


Hento tuulevire heiluttelee tuulikellon roikkuvia putkia saaden ne harvakseltaan liikkeeseen ja soimaan. Suolta leviää suopursun tuoksu. 

Loikoilen pihakeinussa jalat nostettuina koukkuun istuimelle. Tunnelmoin ja sallin aamun hemmottella itseäni mielin määrin. Vedän lippiksen lippaa alemmaksi suojaten silmiäni sen pistävän räikeiltä säteiltä. Selälläni maaten kuvaan pihapuiden latvuksia sinistä kesätaivasta vasten

On elokuun ensimmäisen päivän aamu ja kesä jatkuu kuumana.  

Eilen iltapäivällä oli Oulussa lämmintä 32.6, Karsikonperälläkin 30.2 varjossa ja tänään on hyvää vauhtia tulossa yhtä lämmintä.

Paljaita sääriä alkaa nopeasti kuumottaa. Parasta etsiä suosiolla varjoa. 

Itikat eivät paahteella lentele, mutta monen sortin paarmat surffailevat niiden edestä. Tuppaavat iholle, mutta katoavat nopeasti, kun sudenkorennot aloittavat saalistuksen. Joku on keksinyt tehdä paarmapelotteen rakentamalla piipunrassista vartalon ja ohuesta metallilangasta siihen parin näyttäviä tuntosarvia, niin jopa paarmat katoavat peläten joutuvansa surman suuhun. Kai siivetkin voisi taitella jostain läpikuultavasta.

En ole kokeillut, mutta eivät ampiaisetkaan mielellään pesää rupea rakentamaan, kun lähellä on harmaasta villalangasta virkattu tekopesä. Kunnioittavat toisten reviiriä.

En pysty pitkään jatkamaan aamuani keinussa. Oikeastaan havahdun, kun korppi liihottelee matalalentoa pihan yli ja raakkuu.  Vastaan sille, sillä olen ymmärtävinäni, että se moittii, kun evästä ei ole pitkään aikaan ilmestynyt sen ruokapaikalle.  Melko säännöllisesti se tekee kierroksensa ja jos vain ollaan pihassa, niin tervehtii.


Taivas on sininen. Aikani seuraan muutaman valkoisen pilvihattaran leijailemista, sitten kyllästyn. Välillä täytyy tankata kylmää juotavaa, vettä ja kivennäisvettä. Lounaaksi maistui musta kahvi ja pakasteesta pengottu voipulla, sekä pieni jäätelötötterö. Ehkä vasta illalla jotain tukevampaa.

Jo viikon on tehnyt mieli mustikkapiirakkaa.  Tietysti sitä saa, kun tekee itse, mutta on siitä vaivaa.Ensin haettava mustikat, joita on harvakseltaan, mutta puoli litraa piisaisi! 

Vedän saappaat jalkaan ja otan pikku sangon ja harppaan portaalta metsän puolelle. Lähes tunnin poimin ja nipin napin puoli litraa on astian pohjalla, mutta kyllä niistä piirakan voi leipoa.


Ensin toki uimaan ja sitten perkaaman marjasaalis. 

18 kommenttia:

  1. Rattoisa aamu sinulla, ensin keinussa ja sitten ahersit mustikoita. Maistan piirakan jo suussani .
    Tuo tuulikello on kaunis. Voin kuvitella sen lempeät kilahdukset kesätuulessa.

    Minäkin näin TV:ssä kun joku oli tehnyt niitä paarman karkottimia, oli propeli päässä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli kyllä ja tämä aamu on vastaavanlainen, hyvin lämmin.
      Mustikat keräsin, mutta vasta nyt leivoin piirakan. Talossa tuoksuu vielä paistomisen jäljiltä.
      Minä en itse nähnyt telkkarista tuota parmakarkotinta, kuulin pojalta. Vekkuli juttu.

      Poista
  2. Kesä jatkuu mutta tuskastuttava kuumuuskin jatkuu ja jatkuu..
    Rentoa elokuun jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eniten minua haittaa liika kuumuus , kun en pysty kunnolla nukkumaan.
      Kiitos, sinulle samoin. Lupailevathan nuo jo normilämpötilojen paluuta.

      Poista
  3. Leppoisan kuuloinen ja näköinen aamu sinulla.
    Se suopursun tuoksu melkein tuli nyt tänne meillekin, kun suljin silmäni ja istahdin viereesi keinuun. Yritin olla ihan hiljaa ja pieni, vaikka se onkin kyllä aika mahdotonta 😉 Olisin siivonnut ne sinun poimimasi mustikat ja auttanut piirakan leipomisessa, jos ihan pienen pienen siivun olisin siitä saanut maistaa.
    Olisin toki poiminutkin niitä mustikoita, mutta... arvaat varmaan.
    Mutta sitten alkoi täällä Pöllönkulmalla jyristä ukkonen, minä kiiruhdin kotiin kuuntelemaan jyrinää ja pauketta, salamat räiskyivät tuolla nurkan takana, niitä en nähnyt. Vettä satoi, mutta lämmin säilyi 😄
    Saittepa syödä koko piirakan itse, minä söin mustikka-raejuustoa, jonka Mursu toi kaupungista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sitä se oli, kuten tämä aamukin. Ison tovin jo vietin pihakeinussa ja kuuntelin talitiaispesueen äänekästä ruokailua, kun emot kiikuttivat pönttöön sapuskaa.
      Ehkä tiedostin sinun tulosi keinuttelemaan ja siirsin itseäni hieman antaakseni tilaa, että sait hyvän rentouttavan asennon. Olinhan vallannut lähes koko kiikun.
      Minä kun luulin, ettälivistit mustikkametsään menosta siksi, että olit unohtanut kumpparit. Ei tuohon pihametsään saata mennä ilman niitä, sillä vasta katselin, miten komea kyy kiirehti varvikon suojaan. En hätistellyt sitä.
      Piirakasta tuli ihan maukas, kesän makuinen. Sitä kyllä riittää monelle, sillä vain pien pienen palan olen maistellut. ( oli liian lämmin!)
      Mustikka-raejuustoa minä en ole maistellut.

      Poista
    2. Voi, olisin kyllä halunnut nähdä sen kyynkin. Koko kesän olemme odottaneet, että olisimme nähneet edes yhden kyyn, mutta ei. On kai ollut liian kuumaa niillekin, pysyvät varjossa eivätkä tule tielle.
      Kumppareita ei kyllä ollut, mutta se kyy olisi varmaan säikähtänyt kun minä olisin paikalle tömistellyt.

      Poista
    3. Tänä kesänä, varsinkin nyt heinäkuussa olen nähnyt useita kyitä, eläviä, että auton alle jääneitä. Varon, enkä rupea ahdistelemaan niitä, enkä kävele metsässä ilman saappaita, niin usein niitä näkee.
      Uskon myös, että kyy pakenee lähestyvien askelten edestä, jos suinkin voi, mutta osaa se hyökätä pää pystyssä sihistenkin, Varoitus sekin.

      Poista
  4. Mustikkapiirakka kyllä maistuisi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Otin äsken piirakkaa maisteltuani katoin toisenkin lautasen ja pikku lusikan, joten ole hyvä vain!

      Poista
  5. Sinulla on ollut paarmoja lukuunottamatta ihanan idyllinen aamu pihakeinussa. Meillä näkyy hyvin harvoin sudenkorentoja joten ehkä pitää rakentaa "oma paarman karkoittaja korento". Muutamia vuosi sitten parvekkeelle tosin lensi sudenkorento, joka minusta oli hyvin erikoista - upealta näytti. Nyt alkoi tehdä mieli mustikkapiirakkaa ja vaniljakastiketta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paarmat saivat ihan oikeasti hätyytyksen, kun monta sudenkorentoja alkoi lennellä ristiin rastiin.
      Harvoin minäkään olen noita liitäjiä meidän pihassa noin runsaasti nähnyt. Sen sijaan veneestä virvelöidessä niitä lentelee usein. Ihaillen niitä katselen. muuta, kun ryhdyt leipomaan, vai pitääkö sinunkin ensin käydän marjametsässä?

      Poista
  6. Siliä hivelevän kaunis kuva mustikanvarvuista 💙
    ja niin mukavasti kuvaillut kesätunnelmat että voi eläytyä.
    Meillä sataa kun aamun hetkinä luen blogeja ☔️ Fantastista!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tuollaista maltilla alkavaa kesäsadetta täällä odotetaan. Koska kuuluunee, ei tietoa. Usein luvatutkin sateet kiertävät tämän vaarojen kainalossa olevan kolkan.

      Poista
  7. Leppoisaa ja rauhallista eloa - kuulostaa niin ihanalta. Minäkin tein eilen mustikkapiirakan. Minullakin on vain muutama harppaus mustikoiden luo. Ylellistä. Kaunis tuo Sinun mustikkametsäsi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, eikä kuullosta, vaan myös on ihanaa. Sanoisin, että aika aikaa kutakin. Varjosta varjoon siirtyen saataan olla ulkona, mutta mitään en saa tehdyksi. Ajatukset vain risteilevät silmiin ja korviin tulevan informaation kanssa.
      on tämä todellakin sinulla ja minulla ylellistä piipahta hakemassa mustikat. Kävin äsken ihan mittaamassa, montako askelta otan alimmalta portaalta voidakseni kumartua poimimaan mustikka. Vain kaksi askelta metsään!

      Poista
  8. Ihania kesätunnelmia keinussa pilviä laskemassa. Vai on mustikoita harvakseltaan. Onko on ollut liian kuivaa, vai mistä mahtaa johtua?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos.Pilvien tarkkailu on kiinnostavaa ajankulua. Voi päästää irti mielikuvituksen ja löytää pilvistä ihmeellisiäkin muotoja. Niin se on, että näillä minun marja-alueillani on hirveän kehno marjavuosi.
      Ison syy siihen oli varmaan mustikan kukinta-aikaan pari rapsakkaa hallayötä ja sitten niin koleita, sateisia päiviä, että pölyttäjät eivät jaksaneet uurastaa.

      Poista