Hiihdän vaaran reunaa viistoon ylöspäin.
Kevättalven aurinko häikäisee. Pakkanen nipistelee poskipäitä
ja lunta on paljon. Onneksi metsäsukset eivät uppoa syvälle.
Ylösnousua riittää ja ajoittain pysähdyn vetämään henkeä. Kerran
ajatusviivaa vetäessäni hätkähdän riekkoa, joka päästää ruman räkätyksen aivan
vieressäni. Säikähdän valkoisen linnun kolkkoa naurua niin, että pyllähdän
takamuksilleni. Rytäkässä toinen suksistani karkaa lenkistään ja liukuu alamäkeen.
Seis helkkarin karkulainen!
Kiljun rumia sen perään, kun tottelematon suksi jättää
minut pulaan. Hanki ei kestä kävellä, enkä yhdellä suksella osaa lasketella, kuten
joskus lumilaudalla.
Kiukkuisena irrotan toisenkin suksen.
Konttaaminen karkulaisen perässä ottaa voimille, mutta tunnin
kuluttua sujuttelen jo tasamaalla tyytyväisenä – ähä kutti, selvisinpäs!
Siitäs sai karkulainen! Kiinni jäi ja joutui vielä töihinkin, kun sai kuljettaa sinut kotiin.
VastaaPoistaNiinpä kävi. Mäen alta löysin suksen, kun seurasin sen jälkeä. Ihme, ettei juuttunut mihinkään kiinni. Sulassa sovussa sujui kotimatka.
PoistaKurja tilanne kun suksi karkaa, mutta tässä ei voinut kuin hymyillä sinun kiroamistasi :) Totteleehan ne sukset kunnon voimasanoja!
VastaaPoistaNo oli kyllä. Itse asiassa ihan kamala. Liki metrin hangessa ei pysty kävelemään. Konttaaminenkin oli hidasta, kun raahasin toista suksea mukana, ettei se päässyt karkuun. Turmelukseen otti kovasti, mutta kovalle maalle pääsin.
PoistaNyt onkin ollut hienoja hiihtokelejä kun loppui ne tulipalopakkaset. Umpihankihan upottaa hiihtäjän alla varsinkin kun suksi karkaa...
VastaaPoistaKyllä. Kelit mitä mainioimmat. Kapealla suksella ei pääse umpihangessa mihinkään. Metsäsuksi toimii, kuten myös lumiliukukenkäm joka mielestä muistuttaa enemmän suksea, kuin kenkää.
PoistaUpeat lumiset vaaramaisemat sävyttävät tarinaasi hienosti. Periksi ei saa antaa, "eteenpäin, sano mummokin hangessa"
VastaaPoistaNäillä vaarojen rinteillä on hienoa hiihdellä, varsinkin kauniina päivinä. Hyvä motto - eteenpäin lumessa, sano mummokin,.
PoistaHiihtäminen on hankalaa ilman suksea:) Näissä maisemissa kelpaa lykkiä
VastaaPoistaKelpaa kyllä, mutta mieluusti kahdella suksella. Nyt on lunta paljon ja se upottaa leveilläkin suksilla minun jaksamiselle vähän liikaa.
PoistaEttä simmonen konttaus karkulaisen perään...
VastaaPoistaHih.. muistui mieleen eräs Pääsiäinen, kun me etelän immeiset Kolille fillareilla läksimme... ja Ukkokolille ihan mieli, heh heh... kyltti vastassa, että pääsy vain lumikengillä... ja kun ei niitä ollut, niin tietty OMILLA kengillä yritys... Ukkokulta upposi "niitä myöten" - jalan sai pois, mutta kenkää kaivoimme yhteistuumin, jäi Ukko huiputtamatta.... ja tää ei oo Krapu... ei tainnut olla sunkaan, vai oliko?
Heh, heh, köpelösti kävi teillekin Kolin huiputus. Paksussa hangessa on miltei mahdoton edetä muuten kuin kontaten. Kiitos teidän lumimaastokokemuksestanne. Hyvin ne mieleen. Joopa joo, tämä kertomani on Krapu, siis satasanaa, mutta tällä kertaa osut oikeaan, se on tosikrapu.
PoistaIhan kamala tilanne! Minä olisin jäänyt hankeen itkemään! Sinulla on enemmän sisua.
VastaaPoistaNyt olen päivittänyt osallistujalistan. Vielä on olo vähän outo, mutta päivä päivältä parempi. Kiitos tsempeistäsi!
Tilanne oli kamala, mutta siitä on selvitty. Kyllä sinäkin olisit selvinnyt, jos olisi ollut pakko.
PoistaTsemppiä edelleen. Kyllä se siitä, niinhän sitä pruukataan rohkaista.
Hauska tarina, jossa kaunista luontokuvausta.
VastaaPoistaKiitos!
PoistaLuonto tulee tässä todella lähelle. Eläväinen tarina.
VastaaPoistaKiitos!
PoistaOnneksi karkulaisesta jäi jälki lumeen -:)
VastaaPoistaNiinpä, jos ei olisi jäänyt yhtään jälkeä, olisin kai löytänyt suksen vasta keväällä.
PoistaKiva tarina ja oi kun siellä on kaunista
VastaaPoistaKiitos. Tällä hetkellä maisemat kuin lumihunnulla kuorrutettuja. Tykkään.
PoistaOlipa tottelematon suksi kun päätti lähteä ihan omille teilleen
VastaaPoistakesken hiihtämisen. Yhdellä suksella hiihtäminen tuppaa olemaan
vähän vaikeaa ja tästä on kokemusta lapsuudesta. Oli hiihtokilpailut
ja minä olin johdossa kun jostain kumman syystä toinen sukseni
päätti ettei halua enää jatkaa yhteistä matkaa. Mono vain irtosi siteestä ja
suksi syöksyi rinnettä alas ja minä perässä yhdellä suksella.
Ei päättynyt hyvin eli kaaduin ja kaveri meni ohi ja voitti!
Hyvää viikonvaihdetta!
Voi juku, miten sinulle kävi. Et vissiin loukannut itseäsi kuitenkaan? Saattoi olla aikanaan kirvelevä juttu hävi hiihtokisa epäonnen takia. Minä olen vain muutaman kerran hiihtänyt kilpaa. Se ei ollut minun juttu. Nykyään hiihtelen omia latuja. Kiitos tarinasi jakamisesta. ja kiitos, myös itsellesi leppoisan mukavaa talviviikonloppuaö
Poista