tiistai 17. helmikuuta 2026

Yö lasi-iglussa


Intohimoinen talvitaivaan valokuvaaja varasi yöksi lasi-iglun. Yön pitäisi olla avaruussäätietojen mukaan revontuliyö.

Mustankuun aikana saattaa hyvinkin onnistaa, että revontulien komeaa loimotusta voi ihastella lasikaton läpi tai seisoa iglun pihassa niskat jumissa taivaalle tuijottamassa.

Iglun kalleus kirpaisee, mutta kirpaisu sattuu vähemmän, mikäli vastineeksi saisi nähdä kunnon spektaakkelin yötaivaalla.

Kieltämättä arveluttaa myös se, riittävätkö voimat valvomiseen. Kamalaa, jos nukkuu onnensa ohi, tai näkee iglulasin toiselta puolen pelkkää mustaa.

Kahvia on ainakin varattava.

Tunnit suorastaan matelevat ja odotus tuntuu sietämättömältä. Vasta puoliyön jälkeen iglun lasikatto lehahtaa vihreäksi. Revontulet syttyivät ensin vihreänä vyönä, mutta laajenivat pian aaltoilemaan kauttaaltaan taivaankannelle lisänä lilan sävyt.

                                                                            ***

Krapu 8/26, sanat; taivas, voima, vihreä. Lisää krapuista SusuPetalin blogissa.


 

37 kommenttia:

  1. Revontulia nähty Göteborgissakin tänä syksynä. Lauantaina nukkui partiolais lapsenlapsi ulkona teltassa, lähemmäs -10°C

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen seurannut revontulien esiintymisiä. Usein niitä leiskuu ja yhä etelämpänä, jopa keski-Euroopassakin. Toki on kivaa talviretkeillä. Minäkin olen harrastanut sitä nuorempana.

      Poista
  2. Olen kuullut noista lasi-igluista, nähnyt kuviakin. Sellainen onkin hyvä paikka revontulien kuvaamiseen, onneksi ei ollut pilviä edessä! Upea tuo vihreä taivas.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmasti on lämmintä ja leppoisaa maata selällään hyvässä vuoteessa ja katsella komeaita reposia lasikaton läpi. Minulle se on joskus onnistunut oman makkarin sängystä katsellen. Hyvä niinkin.
      Kiitos kuvakehusta.

      Poista
  3. Voin niin kuvitella miten upeat näkymät ovatkaan noista lasi-igluista katsella taivasta, saati sitten nukkua. Levin lasi-iglut omistaa perheyritys joka on kotoisin täältä tai itse pääosakas asuu täällä.
    Upea näytös sinulla olikin silmillesi, todella huikeat revontulet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuvitella minunkin pitää lasi-iglun revontulinäkymät. Olen katsellut ja miettinyt raasiako törsätä yöhän iglussa, mutta tuurillani tulisi varmaan pilvinen yö.
      Mutta olen kyllä oikeasti voinut katsella yöllä rtevontulia omasta vuoteestani. Ei huano sekään!
      Ei muuta, kun varaaman igluyö, jos vaikka tutun kauppaa!

      Poista
  4. Tuossa iglussa viettäisin mielelläni yön!
    En ole koskaan nähnyt revontulia, vaikka niitä kuulema täällä etelässäkin näkyy aina silloin tällöin. Harmi juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä haluaisin myös, eikä tuo iglu kaukana kodistani olekaan. Kaupungissa valot haittavat revontulien loistoa, mutta kyllä niitä nähdä voi, kun ja jos jkasaa valvoa. Useimmiten mokomat syttyy vasta puolenyön molemmin puolin. Minä olen katsellut ja kuvannut reposia viimeksi tammikuun lopulla. Toivon, että näkisit joskus.

      Poista
  5. Suurenmoinen kuva ♥
    Talven satumaisia ihanuuksia: iglu ja revontulet. ♥ ♥

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkoitin vihreää kuvaa, mutta onhan se ensimmäinenkin hieno.

      Poista
    2. Kiitos. Paitsi talven ihanuuksia, iglut ja rervontulet ovat mahdollisia sykksyn pimeistä lähtien. Iglu on tähtitaivaan katseluun myös mainio.
      Revontulikuva on marraskuulta ja talvikuva eilen otettu. Päivä oli harmaan kalpea.

      Poista
  6. Tänä talvena on ollutkin monta mahtavaa revontulinäytöstä...
    Vahvaa kahvia ja maittavaa evästä mukaan igluun ja siitä taivaita tuijottamaan...😂😂😂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ollut, mutta minä vain kerran jaksoin oottaa ne ja kuvata. Uskon myös, että iglussakin olisi vaikeuksia pysyä puolille öin valveilla,, koska pimeässähän siellä olla pitäisi, jos ei ole mitään revontulivahti, joka ilmoittaa tapahtumat alkaneiksi.

      Poista
  7. Kauniit kuvat! Onko tarina oma kokemus vai Krapu-fiktiota?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Tässä on paljon faktaa, esim. kuvat ovat omia ottamiani, Eilen kävin kuvaamassa ladulta lasi-iglua. Olen haaveillut iglu-yöstä, mutta toistaiseksi se on toteuttamatta. Kuvaan revontulia, mikäli jaksan valvoa. Joskus katselen niitä omasta sängystäni ja voin nousta kuvaamaankin.

      Poista
  8. Wau, kyllä kannatti!
    Olen kerran eläissäni nähnyt revontulet, upea elämys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä valvominen kannattaa, jos saa komeat revontulikuvat. Eilen kuvaamassani lasi-iglussa en ole ollut. Liian hintava yö olisi ollut, 395€.
      REvontulia olen nähnyt usein, Muutamia vuosia sitten jaksoin valvoa ja kuvasin niitä innokkaasti. Joka kerta voimakkaasti liikkuvat, värikkäät revontulet sykähdyttävät.

      Poista
  9. Olen haaveillut lasi-iglussa yöpymisestä edes yhden ainoan kerran. Olisi todellakin upea elämys nauttia revontulista yötaivaalla. Tuskin sitä malttaisi ollenkaan nukkua kun tuollainen näky avautui lasikaton läpi yötaivaalle. Ehkä jonain päivänä minäkin tuijotan lumoutuneena kohden taivaankantta ja huokailen tuosta mystisestä valoilmiöstä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivotaan, että lasi-iglu haaveesi toteutuu joskus. On itseltäni joskus jäänyt uni kokonaan tulematta loppuyönä, kun on saanut seura huimaa luonnon valonäytöstä. Korona on niistä mahtavimpia, myös punainen ja liila tekevät revontuliin huimasti lisää.
      Saan aina levottoman mielen, kun alan odottaa reposten syttymistä. Pettymystä vähentää, jos voi mennä katsomaan/kuvaamaan edes Linnunrataa. Sekin näyttää pakkasyönä erittäin mystiseltä.

      Poista
  10. Revontulet on tuotteistettu ja mikäs siinä, kunhan ei joka niemeen ja tunturiin näitä lasikattoja tehdä. Parhaimmillaan ne ovat, kun ei niitä odota ja ne pääsevät yllättämään sysypimeällä järvenselällä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin tai näin, monet lomailijat pohjoisessa lomaillessaan haluvat kokea revontulten loimut, sekä nähdä poroja. Syyspimeät ja kaamosaika ovat parasta taivaan katseluaikaa. niin järvenselällä kuin tunturissakin.

      Poista
  11. Upeat ovat revontulet. Paljon on taivaalla katseltavaa. Kiva krapu, luontoon liittyvät ovat aina mielenkiintoisia. Minulle tulee levoton olo syksyllä, kun muuttolinnut lähtevät. Toivottelen mielessäni, itku kurkussa, hyvää matkaa ja että pysyisivät hengissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Minunkin mielestäni taivaalla on paljon katseltavaa. Siitä todella huomaa syksyn viimeistään alkaneen, kun muuttolinnut parveilevat ja lähtevät lämpimämpiin olosuhteisiin. Iloitsen kyllä keväällä, kun niitä alkaa tulla takaisin, ensimmäiset jo uhkarohkeina lumen aikaan.

      Poista
  12. Olisipa kiva joskus oikeasti kokea tuo igluyö. Vielä kun osuisi oikeasti se revontuliyökin siihen kohdilleen.
    Iglusta tulee mieleen lapsuuden lumilinnat. Isän kanssa tehtiin aina sellainen iglun mallinen. Sittemmin minä olen opettanut sen lapsilleni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin olisi minustakin! Haaveilun asteella se on ollut jo pitkään.
      Nuo lumilinnajutut ovat minullekin lapsuudesta muistoina. Toki olen tehnyt lumilinnan muutaman talvena myös aikuisena. mainiota ulkoilupuuhaa se on, eikö? Viimeksi yritin viime talvena, vaan romahti liian aikaisin tulleiden suojasäiden syystä.

      Poista
  13. Upeat kuvat ja varsinkin tuo revontulikuva! Ihan huikea! Itse en ole koskaan niitä nähnyt mutta sentään ihan täällä Helsingissä Linnunradan. Vuosia sitten olin koirani kanssa yölenkillä sen verran kaukana valoista, että se näkyi hienosti. Tuli aika pikkuruinen olo ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos. Pikkuruinen olo tulee helposti noita upeita luonnonilmiöitä katsellessa. Aika jännältä tuntuu, että asumme itsekin LInnunradalla. Emme sen ytimessä, vaan laidalla ja aurinkokuntamme sijaitsee Orionin harassa, yhdessä Linnunradan spiraalihaaroista.

      Poista
    2. Juuri tämä on myös niin kiehtovaa, että voimme katsoa omaa kotigalaksiamme omasta kotigalaksistamme käsin <3

      Poista
  14. Avaruussäätiedot -sana sai mut sokeaksi muulle tekstille, kerrassaan hieno sana!!! En ole vieläkään onnistunut näkemään kun avaruuskettu hännällään taivaankantta piiskaa, vaikka niitä nykyään kuulema näkyykin näilläkin leveysasteilla. Nyyh..
    Onpahan mitä odottaa, hiphei!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä todellakin vilkaisen avaruussäätä silloin kun huomaan pakkasen kiristyvän. aika usein se kannattaa. esim. eilen tulin katsoneeksi ja yöllä ainaki puolesta yöstä kello yhteen saakka revontulet näkyivät, mutte ei loimotusta, vain vihreää laineilua. Kuvasin ikkunaruudun läpi.
      luulen, että onnistut näkemään reposen hännän huitomisen, kun tarkkailet avaruussäätä ja valvot pikkutunneille. Pidän peukkuja.

      Poista
  15. Ihan alkoi itseänikin jännittää, näkeekö valokuvaaja revontulet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarinassa valokuvaajaa onnisti. Hänen igluyönsä onnistui.
      minökin nappasin kännykällä kuvan viime yön revontulista.

      Poista
  16. Revontulien jahtaaminen on vähän kuin pöllöjen kuuntelu talvi-kevätöinä. Arvaamatonta. Toki on revontulisääpalveluja, mutta vastaavia ei taida olla pöllöjen suhteen :o)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin minäkin luulen, arvaamatonta, mutta kiehtovaa. Eikö pöllöjen kevättalven soidinääntelyitä voisi kuulla aamuvarhain tai illaln tullen. Helmipöllön puputtelun tunnen, kuin huuhkajan huu-huu-huutelun.

      Poista
  17. Marion (postcrossing)23. helmikuuta 2026 klo 13.35

    It is gorgeous like in a dream !

    VastaaPoista