Se tuottaa mielihyvää. Sitä on meille edullisesti tarjolla, kun ja jos on mahdollista lähteä luontoon, metsään, merelle, suolle. Kaupungin vilskeestäkin löytyy kauneutta, vähättelemättä lainkaan.
Perin tuttu juttu on sanonta - kauneus on katsojan silmässä.
Koemme sen kuitenkin omalla tavallamme. Siihen vaikuttaa persoonallisuus saamaan
malliin, kuin - toisen roska on toisen aarre-. Makuasioitahan ne ovat tyyliin
yks tykkää yhdestä, toinen toisesta ja kolmannen mielestä molemmat ihan jees.
Minulle luonto tarjoaa silmänilon lisäksi myös ravitsevaa sielunruokaa,
mikä nitistää alakulon. Asettaa ikävyydet oikeisiin mittasuhteisiin.
Esim, eilen kylmissäni katselin kauan veden pärskeitä rantahiekalle. Huokailin, miten kaunista voikaan
olla marraskuussa!
♥
Krapu 45/26 antaa aiheeksi kauneuden, josta tulee kirjoittaa sadan sana tarina. Lisää asiasta SusuPetalin blogissa.
