Kastemadon kosto

 

Kastemadon kosto

 Amaalia pujottaa kastematoa koukkuun. Mato kiemurtelee naisen sormissa ja putoaa lopulta rantakanervikkoon.

-Pahus sentään! Amaalia tuhahtaa. – Viimeinen mato! Aamuinen pirteys on saman tien poissa ja tilalla harmitus.

Kotiin on lähteminen. Nainen riuhtaisee onkivavan kouraansa, eikä huomaa koivunoksaan kiertynyttä siimaa, joka kiristyy ponnahtaen lopulta irti.

Etusormessa vihlaisee kipeästi, kun ongenkoukku uppoaa siihen väkästään myöten. Sattuu, mutta Amaalialla ei ole sisua vetää koukkua pois.  Vain vahva tunne, kuin kyseessä olisi kastemadon kosto kiduttajalleen.

Ei nainen terveyskeskuksen päivystykseen lähde, hän tekee kotona venttiilikumista staassin, ottaa pakasteesta jääpaloja sormea puuduttamaan. Sitten nykäisee napakasti koukun irti.

 Seuraavalle onkiretkelle Amaalia muistaa murustaa lenkkimakkaraa syötiksi.

♥

Krapu 15, sanat; kidutus, koti, pirteä. Lisää krapuja ja krapukirjoittamisesta SusuPetalin blogissa

Syntymäpäivälahja

Ilona saa 50-vuotislahjaksi rullaluistimet.

-Pitääkö minun muka opetella? Hän kysyy epäuskoisena. – En osaa edes luistella, eikä suju luisteluhiihtokaan.

-Harjoitus tekee mestarin ja mestaritkin harjoittelevat. Kuuluu neuvo.

 Ilona ei ole yökukkuja, mutta venyttää uniaikaansa myöhemmäksi voidakseen harjoitella rulliksillaan rauhassa kerrostalon parkkipaikalla. Homma vaikuttaa mahdottoman vaikealta. Kypärästä, kyynärpää- ja polvisuojista huolimatta tulee kolhuja mustelmineen. Sappikin kiehuu muutaman kerran kiukusta.

 Syksyllä Ilona kulkee luistellen työmatkansa, kunnes sattuu onnettomuus. Takaa tuleva auto pyyhältää liian läheltä. Rullaluistelija säikähtää ajautuen äkkiliikkeellä tien reunaan, jolloin luistin haukkaa uutta pehmeää öljysoraa.

Auto menee menojaan. Kuljettaja ei huomaa Ilonan rajua ilmalentoa ojan pohjalle. Seuraavat kuukaudet nainen on tehohoitopotilas.

♥

 Krapu 14, sanat; kiehuva, yö, rulla. Lisää krapukirjoittamisesta SusuPetalin blogissa.

Maljakossa koivunoksaan tuli hiirenkorvat reilussa viikossa. Ehkä pihallakin koivu vihertää toukokuun viimeisellä viikolla? Ehkä?

Nyt lunta on tullut koko päivän, mutta kokonaisuudessaan lumimäärä on hieman vähentynyt. Kantohanki-iloa oli kahtena aamuna.

Uneton

Uneton

Tuvassa raksuttaa kaappikello.  

Päivällä kellon olemassaoloa ei huomaa, mutta unettomina öinä pelkkä heilurin ääni - tik-tak, tik-tak ärsyttää lähes raivoon. Lisäksi puolen tunnin ja tunnin välein kello paukuttaa aikamerkkejään pim-pom, pim-pom.

Uneton kääntyy kyljeltä toiselle, selälleen ja mahalleen. Hyvää asentoa ei löydy. Peitto muuttuu liian kuumaksi, mutta ilmankaan uni ei tule.  Ruttaantunut lakana on pakko oikoa sileäksi ja käännellä tyynyä tiheästi.

Tekee mieli syödä jotain. 

Ehkä pissareissulta voi poiketa jääkaapin kautta. Voileipää haukatessa sattuu poskilihaksiin, jotka ovat hampaita kiristellessä kipeytyneet. Niitä on syytä ruveta venyttelemään ajankuluksi.

Mieluiten mojauttaisi kelloa vasaralla, mutta eihän niin saa tehdä. Kellon sielunelämä suistuisi rempalleen

♥

Krapu 13, sanat: sileä, venytellä, kaappi. Lisää krapukirjoittamisesta SusuPetalin blogissa

☺

Karsikonperällä Malkamaanantai on lumisateinen. Hyvää pääsiäisviikkoa !

Matemaattinen joukko-oppi

 

Matemaattinen joukko-oppi

 Peruskouluissa 70-luvulla yksi plus yksi ei ollut kaksi, vaan kahden yksialkioisen joukon unioni ja yhden alkion joukko oli yksiö.

Tuolloin koulumaailman matematiikkaa modernisoitiin ja uudessa ajattelutavassa numerot olivat alkioita, jotka muodostivat joukkoja.

Matematiikan oppikirjassa asiaa havainnollistivat mm punaiset ilmapallot ja ruskeat karhut. Oppilaan tuli saada ymmärrystä matematiikan perusteista ja käsitteistä.

Minä en koskaan omaksunut tätä, mutta onneksi on palattu vanhaan, jossa alkiot ja joukot merkitään jälleen numeroilla ja unioni tarkoittaa yhteenlaskua.

 Hymy hyytyi ja käämit kuumenivat liki kärähtämiseen, kun yritin auttaa 7-vuotiastani matematiikan kotitehtävissä.  Kyyneliä ja kumitusta ei niistä sessioista puuttunut. Tehtävävihon sivutkin mustuivat ja kääntyivät uhkaavasti rullalle.

 ♥

Krapu 12, sanat yksiö, ruskea, hymy. Lisää krapukirjoittamisesta SusuPetalin blogissa

 

Kevättanka

 

Kevään kaipaus,

kuin riekon soidintanssi.

Hurmoksellinen,

kiihkeän voimallinen,

juuri kuin kevät itse. 

♥♥♥

Hiihdin vanhoilla peltosaroilla kevättä haistellen. Itse asiassa talitintti yllätti jo pihassa ti-ti-tyyllään. Siinä oli riemua isosti.

Kirkas aurinkosää ja ahava ovat taattua kevättä. Viis siitä, vaikka lunta on paikoin lähemmäs metri. Kyllä kaikki kesäksi sulaa. Kevään ensimmäinen pälvi on voiton merkki.

Riekot ovat nyppineet ojan pajukoista herkkuja. Jos soidinmenojaan tanssivat, niin syvälle on vajonnut pehmeässä lumessa riekon varpaat. Lentoon nousukin raskasta puuhaa, kun kiitorata pettää.

Mukavaa se olisi nähdä joskus.

Kukon ego

 

Kukon ego

 Emännän varsiluudasta saadun tällin jälkeen isännän kukko ei entiseen malliin päivystänyt pihalla.

Se vajosi syvään apatiaan ja kanat tilanteen huomatessaan ryhtyivät röyhkeiksi. Ne käyvät vuoron perään nokkimassa kukon höyheniä. Etenkin koreat pyrstösulat ovat vähenneet jo uhkaavasti.

 Isäntä istuu portaalla siristellen silmiään ja pohtien kukkonsa kohtaloa. Hän lusikoi samalla jäätelöä suoraan rasiasta. Ruokalusikka matkalla jäätelörasiasta suuhun ja sieltä pois ehtii välähtää somasti auringossa vähän väliä. Kukon pääkopassa kiehahtaa. Se unohtaa emännän punaisen esiliinan taannoin aiheuttaman katastrofin ja ärsyyntymisen kliimaksina lehahtaa lentoon sieppaamaan lusikan. Saa sen ja samalla sotkee jäätelörasian varpaillaan.

 -On kukolla ainakin egoa! Isäntä toteaa hakiessaan lisää jäätelöä.

♥

 Krapu 10, sanat; päivystää, ruokalusikka, isäntä. Lisää krapukirjoittamisesta SusuPetalin blogissa

♥

P.s. Kukon ego kertoo kukosta, josta aiemmin krapu 42  jo vuonna 2019

Polkupyörällä

 

Polkupyörällä

 Olen huoltoasemalla tilannut juuri lihapullat ja muusin, kun avaan puhelimen. Saamani tekstiviesti sekoittaa pääni. Itkettää ja naurattaa yhtä aikaa. Aamulla syntynyt vauva saa aikaan tulenpalavan kiireen ja lihapullat jäävät lautaselle.

 Olen polkupyörämatkalla Uusikaupunki-Kempele vasta Närpiön huoltoasemalla. Ihana uutinen synnytti siivet selkääni. Polkeminen tuntuu paljon eilistä kevyemmältä ja onnellinen mieli laulattaa. Hoilaan isoon ääneen omia sävellyksiäni omin sanoin.

 Iltaisin selkää ja pohkeita särkee, mutta venyttelystä ja uimisesta saa helpotusta. Iso vaihde pysyy päällä ja lähestyn kahta päivää aikaisemmin määränpäätä. Muutaman viimeisen kilometrin maltan ajella verkkaisesti ja kelata polkemaani matkaa.

 Huomenna saan olla mukana isoveikan kanssa hakemassa vauvaa ja äitiä kotiin.

♥♥

Krapu 9, sanat: lihapulla, särkeä, vauva. Lisää krapukirjoittamisesta SusuPetalin blogissa.