Jos kirjottaisi kirjeen,
vastaisi muutamalla sanalla
toissa viikolla tulleeseen.
Talvea pitelee yhä,
kevättä kuitenkin vilkuttaa
ikkunan takaa.
Et sinä tulla ennättänyt?
Niin, niin,
on ne kiireet.
Ymmärränhän minä,
joskus sitä vaan aattelee,
olis se mukavaa
nokatustenkin.
No- toisella kertaa sitten.
Terveisin vaan.
Valokuva- ja Runotorstain 276 inspiksen lähteenä on allaoleva maalaus:
Christopher Paudiß: Einen Brief lesender alter Mann mit seiner Katze (suom.huom. Kirjettä lukeva vanha mies ja hänen kissansa) Kuva Wikimedia Commons
Mitä olemmekaan menettäneet kirjekulttuurin kadotessa. Luin vanhoja kirjeitä pari päivää. Omiakin kirjeitäni äidille, jotka tulivat äidin jäämistön mukana. Vähän kyllä hävetti; ei olisi tarvinnut kaikkea äidille kirjoittaa : )
VastaaPoistaOli se vaan ihanaa saada kirjeitä ja lähettää!
Kirjoitatko sinä siis edelleen?
Sanos muuta! Muutaman saamani kirjeen olen tallettanut, kaikkia en ole millään voinut. oikean postin tuoman kirjeen saaminen on sykähdyttävää, saan niitä joskus, taidan itse niitä useammin kirjoittaa.
PoistaVery nice photo full of tenderness
VastaaPoistaMuch love
Annick
Oh, you like. Thank you.
Poista...kissa vain uupuu, onhan sentään nokipannu ja kuksat sekä se tärkein, mies kirjeineen;)
VastaaPoistamainio runo, tuntui jotenkin niin oamkohtaiselta
Kiitos - niinpä niin, tärkein on tallella. Kissakin olisi kyllä mukava, jotenkin kaipaan välillä kumpaakin kissaani Rällää ja Tarkkaa.
PoistaKirjeiden kirjoittaja olen, ajoittain harvemmin, väliin tieheämmin. Luulen, että niitä on lähes yhtä kiva kirjoittaa, kuin myös saada ja päästä lukemaan.
kirje on tärkeä - en vain enää oikein osaa niitä kirjoittaa, kun käytän nettiä. No, perheemme kirjoittaa edes joulukirjeen ja lähettää sen kirjekuorissa...
VastaaPoistaNiin minustakin. Kirje on niin persoonallinen tapa viestiä kuulumisia. Olen säilyttänyt niiden kirjoittamisen sähköpostin ja tekstareiden ohella.
PoistaTuo kuva on kaunis, pidän valosta, tunnelmasta, seesteisyydestä, kiireettömyydestä.
VastaaPoistaKirjeitä en juurikaan enää kirjoita, mutta lähetän kortteja, paketteja.
Kiitos kaunis.
PoistaMinä puolestani taidan kuulua postin vakioasiakkaisiin, mitä tulee kirjemerkkien ostoon ja siinä olenkin melko säsäri, sillä mikä tahansa merkki ei kelpaa. Joskus pitää jopa vaihtaa ostopaikkaa, kun en ole löytänyt mieleistäni merkkiä.
Hieno kuva ja hieno runo!
VastaaPoistaKiitos Fotaajalle.
PoistaKaunis tunnelmallinen kuva...ja runo, niin tätä päivää.
VastaaPoistaKiitos.
PoistaHei Aimarii!
VastaaPoistaKevät etenee hitaasti mutta varmasti. Auringon valosta ja lämmöstä ollaan saatu esimakua. Olet hiihdellyt? entä outoja lintuja oletko havaintoja tehnyt? muistissa sinun mainiot teerikuvat. Meillä täällä etelässä on pudoteltu räystään yli valuvia vaarallisiakin jääteliä. Kirjoitellaan enemmän vaikka sitten näin, ettei kirjeen kirjoittamisen vähäinen taito aivan täysin katoa.
Hyvää kevään jatkoa sinne!
Kirkkonummi 2.3.2013
Tapio
Heippa vaan. Aurinkoa on muutamana päivänä piisannut, niin kirkaasti paistanut, mutta pakkastakin on ollut. Hiihtänyt olen, enempi metsäsuksilla kuitenkin. Samalla seurailen luontotapahtumia, joita tosin tähän aikaan talvesta on aika vähän. Paljon näkyy teeriä ja aivan pihapiirissäkin, myös jokusen metson olen nähnyt. Maakotka liiteli toissapäivänä kohti vaaran huippua, missä oli joitain vuosia sitten sillä pesä. Liekö samoja aikeita nytkin, kenties? Pulmusia näkyy ajottain. Pihajänikset saavat herkutella heinällä.
PoistaJääpuikkoja ei vielä näy ja lunta on katoilla paljon. Minä alan pikku hiljaa odottelemaan kantohankia. Ne on minun kevään huippujuttuja, kun pääsee kovalla hangella kulkemaan, minne mielii.
Mukavaa kevään alkua sinulle.
Kuvan ja runon tunnelma, rauhallinen, stressitön.
VastaaPoistaIhan liian vähän tulee kirjoiteltua oikeita kirjeitä.
Kiitos, kiitos. Niin, miksiköhän tuleekin kirjoitettua oikeita kirjeitä niin harvakseltaa, kun niistä kuitenkin on iloa puolin ja toisin.
PoistaHieno tunnelmallinen kuva ja runo joka passaa nin hyvin siihen.
VastaaPoistaKodikas tunnelma kaiken kaikkiaan!
Rauni, kiitos sinulle.
PoistaMukavan tunnelmallinen kuva
VastaaPoistaKiitos kaunis.
PoistaLukijan keskittynyt ilme välittyy hienosti kuvassa. Hyvä kuva.
VastaaPoistaSaattoi olla mielenkiintoinen kirje, joka vaati keskittymistä.
PoistaHieno kuva ja runo täällä onkin haasteeseen!
VastaaPoistaKyllä se vaan oli kivaa aikaa, kun saatiin postista kirjeitä ja niitä kirjoitettiin.
Kiitos.
PoistaSe aika voi olla vieläkin, posti kulkee ja aina voi iloisesti yllättää ystävänsä kirjeellä.
Kuvassa on odotuksen (mitä kirjeessä lukee) tunnelma. Tärkeitä sanoja luetaan akkunan edessä parhaimmassa valossa, jos vaikka kyynel sumentaisi vaarin näköä.
VastaaPoistaHyvä asetelma.
Muutama vuosi sitten vielä postiluukusta putosi säännöllisesti kirjeitä. Keskiviikkona viimeistään. Torstaina, jos ei ollut tullut niin piti jo tarttua puhelimeen ja kysäistä vointia. Minun kirjeeni oli perillä perjantaisin XD.
Oikean kirjeen kirjoittamiseen menee aikaa ja vaivannäköä. Ehkäpä tuosta syystä ne tuntuivat niin henkilökohtaisilta. XD kaunokirjoitus sai harjoitusta.
Runollista viikonvaihdetta!
Totta, kyllä oikea kirje vaatii enempi vaivannäköä, kuin tekstarit ja s-posti tai facebook.
PoistaKyllä siinä on oma tunnelmansa, kun avaa kirjettä ja keskittyy lukemaan saamiaan kuulumisia.
Mukavaa maaliskuun etenemistä niin ikään sinulle.
Kuten niin moni on jo sanonut, erittäin kaunis ja hyvä kuva. Tavallisia kirjeitä ei juuri tule kirjoitettua, oikeastaan pitäisi vain päättää itsekseen, että kirjoitan edes yhden kirjeen kuukaudessa, ihan kynällä kirjoitettuna, ettei kirjoitustaito ruostu.
VastaaPoistaTodella moni on kehunut tätä postaustani, mikä tuntuu minusta niin hyvälle. Sinulle myös kiitos.
PoistaMinulla on pysynyt tapa, että kirjoitan muutamille ystäville edelleen kirjeitä postin vietäväksi. Ja vähintään yhtä kivaa on jäädä odottamaan, milloin saa vastauskirjeen.
Kuvassasi on vastavärien tasapaino. Luo hienon tunnelman. Kahvin tuoksu leijuu huoneessa. Korkeintaan seinäkellon tikityksen kuulee, kun odotettu kirje on avattu taitoksilta.
VastaaPoistaRunoosi olet saanut laittanut ajateltavaa siitä, miten tärkeää olisi, että ihminen olisi läsnä toiselle. No vaikkei nokitusten, niin edes kirjeitse.
Uskon, että sinä olet hyvä kirjeystävä vailla vertaa.
Todella hieno kuva ja tunnelmallinen, liittyen juuri kirjeeseen :).
VastaaPoistaKirjeen kirjoittaminen käsin on jo melko katoavaa kansanperinnettä. Monilla on säilynyt kuitenkin vanhoja kirjeitä ja niissä voi olla mielenkiintoisia tarinoita :).
Taitaapa isännällä olla kuksissaan kunnon pannukahvia :D
VastaaPoistaTykkään kuvasta ja siinä olevasta valosta joka luo tunnelmaa
VastaaPoistaTykkäsin. Leppoisa tunnelma.
VastaaPoistaOsuva on kuva, ja runo jatkaa loistavasti samaa kirjeen tuomaa tunnelmaa.
VastaaPoistaOnpahan kotoinen tunnelma postauksessasi joka virittää katsojan oikeaan kirjeaikaan, jota olen kovasti jäänyt kaipaamaan.
VastaaPoistaKaikki aika on jo käytetty eikä kukaan enää ehdi minnekään eikä mitään. Surullista.
VastaaPoistaHyvä valotus tässä kuvassa. Sopivassa suhteessa valoa ja varjoja. Ja hyvä kuva muutenkin:)
VastaaPoistaHyväntuulinen kirje kumminkin - aikapulasta huolimatta.
VastaaPoistaMukavasti taipuu sanat talteen.
VastaaPoistaHieno runo ja kuva.. sopivat hyvin yhteen...Aito teeskentelemätön tunnelma
VastaaPoistaTäällä onkin jo kaikki kehusanat käytetty. Lempeä odotuksen tunnelma on kuvassasi, muistan vielä itsekin miten ihanaa oli avata oikea kirje. Runo kertoo kauniisti viestien tärkeyden silloin kun tapaaminen ei ole mahdollista. Eihän sitä enää osaisi käsin kirjoittaakaan, en saa edes itse omasta käsialastani selvää..
VastaaPoistaKiva kuva ja mukavan kotoisa tunnelma, oikeaa kirjettä ei voita mikään, mimulla on yksi lapsuuskaveri joka laittaa sen aina poikkeuksetta juuri jouluna..
VastaaPoistaTaas olisi niin paljon kommentoitavaa sivuillesi! Ne kiireet ne kiireet...Revontulet aja yökuvat olivat satumaiset! Kävin Oulussa asti ja näin lumenpaljoutta, mutta sinulla on aivan toisenlaiset maisemat. Lämpimät terveiset yritän pysyä mukana :)
VastaaPoista