Valoa piisaa

BLACK and WHITE Friday #5

 

 

Vuohenjuuri on saanut avattua toisen kukkansa, toinen vielä puolittain nupulla. Karussa pihassa se venyttää varttaan yhä korkeammalle valoon, vaikka sitä sille riittää tähän aikaan yli 23 tuntia vuorokaudessa, mikäli aurinko ei piileksi pilvien takana. Tänään se sai kuitenkin värjötellä koleassa säässä. Asteita oli vain 5. Osat ovat vaihtuneet, sillä edellisviikon 30 asteen helteet ovat vaihtuneet liki pakkaseen. Yölle on jopa luvattu hallaa.

Kävin päivällä suolla ja ilokseni näin, miten osa hillasta on jo tupella. Jos ei aivan hirmuhallaa tule, niin hillaa tulee. Puolukalle saattaa käydä köpelömmin.

Vuosi sitten oli kesäkuun kymmenettä päivää vasten yöllä -1 astetta ja toissa vuonna 13 päivän yöllä -0.8 astetta

 

Lapsuusmuisto

Valokuva- ja Runotorstain haaste 290  Tällä viikolla vuorossa on Persikkakarhun ehdotus: lapsuusmuisto.

Vastaniitetyn heinän tuoksu,

hevosen vetämän

niittokoneen ääni.

Haravat ja hangot

vajan seinustalta.

Kirvelevä, hikinen iho

ja vehnäskahvit

   heinäseipään varjossa.

Niin pieni

Porot ovat vasoneet ja eilen näin ensimmäisen pikkuisen emonsa kantapäillä. Oli luultavasti vasta yöllä syntynyt tai edellispäivänä, meno oli sen mukaista. Ei parannut kauaksi jättäytyä.
Kun emo pysähtyi, pikkuinen tupsahti sen jalkoihin, mutta hellästi emo huolehti jälkikasvustaan.
Katselin muuan kerta vastaavaa, kun vastasyntynyt kiirehti emon perässä niin lähellä, että emon kakatessa papanat tippuivat vasan naamalle.
Viehättävä aamuhetki katsella porojen perheidylliä.