Hellettä hankeen

Ei Pärjänjoen ranta Kopistuksensuon kohdalta vielä näin heleän kesäistä ole, mutta nopeasti saattaa olla. Kuva vuodelta 2013 toukokuun 28 päivältä.

Luonnolla on parhaillaan kiire saada kaikki kasvun alkuun. Saada puuhun lehti, maahan ruoho, kevään kukkaset kukkimaan. Se tietää, että kaikki tärkeä pitää ehtiä ennen uutta talvea. Lumetonta aikaa on noin viisi kuukautta ja siihen mahtuu kevät, kesä ja syksy.

Aivan hullua - vasta oli talvi, nyt muutaman päivän liki hellelukemat ja sekä hanget. Helteiset päivät menivät vieden mukanaan ison osan lumista.
Hirmukyytiä keskipäivän porottava aurinko söi valleja ja parissa päivässä tapahtui kevään ihme.
Koivu alkoi aurinkoisilla paikoilla vihertää ja pälvikohdat laajenivat silmissä Joka ainoa oja lorisi ja lirisi ja Pärjänjoki leviää yhä leviämistään ja kimaltelee kuohuissaan kuin isokin virta. Sillä on kiire Livojokeen, sitten Iijoen kanssa yhdessä päätyvät mereen.

Nämä viime päivät ovat olleet hullaannuttavia siitä riemusta, että on kevät.
Toissa päivänä vielä talviset tamineet ja nyt lenkkarit ja t-paita. Uimapuvunkin hain esille, josko kohta jättäisin talviturkin.
Eilen kävin tarkistamassa Särkijärven jäätilanteen.
Jäässä oli, mutta seuraava sopivasta suunnasta puhaltanut tuuli rikkoi jään ja ajoi sen vastapäisen rannan tuntumaan, missä uusi päivä hoiti loput.
Tänään pääsi vene vesille ja katiskat pyytämään.

Kesän tuoksu tuntuu hyvälle.
Se hivelee aisteja ja herättelee moninaisia tuoksumuistoja.
Kuiva kangas tuoksuu lämpimälle ja luikerteleva polku yhtä houkuttavalta, kuin edelliskesänäkin.
Viimeiset lumen rippeet ovat muuttunut valkoiseksi vaahdoksi rapisemaan askelten alla, mutta kaiken kaikkiaan ensimmäinen kerta polulla talven jälkeen tuntuu uskomattoman ihanalta.

Välillä pitää pysähtyä laskemaan käen kukuntoja. Pakko laskea, miten paljon vuosia lupaa.Sekoilen laskuissani, mutta niin käkikin, kukkui, vaihtoi kuusenlatvaa, kukkui lisää, lensi taas uuteen paikkaan kukkumaan.
Levoton lintu. Olisiko mokoma tiennyt, ettei ole niin suotavaa kukkua hankeen! Kivaa oli kuitenkin kuunnella sen riemua.

 Pieni polku metsän halki vie....

Hullaannuttavaa kesän alkua hyvät blogiystävät.

R kuten ruusukaali ja raappahousut

R kuten ruusukaali ja raappahousut.
Sukunimeni ensimmäinen kirjain on myös R.  Nappaan tämän mukavan haasteen  Marjatan kirjat ja mietteet- blogista Välillä houkuttaa kirjoittaa muustakin kuin lumesta.
Tässä haasteessa siis sukunimen ensimmäinen kirjain on avainasemassa. Olisi löydettävä annettuille sanoille itselle sopiva vastine alkaen sillä kirjaimella. Tuntui, ettei R kirjaimella löydy "minun" sanojani tähän haasteeseen, mutta löytyi, kun aloitin.

VAATE:

Rotsi. Rukkaset, Raappahousut.
Tavallisesti en käytä takista rotsi-sanaa, mutta nyt on pakko. Ikinä mieluisin rotsini oli kirpparilta ostettu musta kulunut nahkatakki. Sitä ei enää ole. Sille kävi vaatekaapissa, kuten monelle muullekin asusteelleni. Ne kutistuvat.
Rukkaset on käsineistä käyttökelpoisimmat itselläni. On hiihtorukkasia ja työrukkasia. Oikeastaan sanon työhanskoja rukkasiksi, vaikka ne näyttävät jonkun sortin sormikkailta.
Raappahousut on historiaa. Rumat, mutta lämmittävät. Nykyään niiden korvikkeena on erilaisia trikoita. Vielä en ole voinut luopua trikoistani pitkisten alla ulkoillessani tänä toukokuun 20 päivänä v. 2020.
On niin pahuksen kolea, enkä tykkää palella.

JUOMA:

Rypälemehu.
Ei juuri muita r-alkuisia makuuni löydy. On tietysti rommi, mutta ei pääse minun listoille.

PAIKKA:

Riisitunturi, Romevaara
Riisitunturi on hieno retkikohde, erittäinen mieluinen, jossa patikoin mieluiten syysvärien aikaan, sekä alkavan kaamoksen tienoilla, kun ensilumi on jo maassa.
Myös talvipolulla tykkylumien alla siellä on upeaa. Kevään paras ajankohta olisi kantohangen aikaan, mutta se on kokematta.
Romevaara on "naapurissa" ja sinne suuntaan varmasti kevään retkistäni yhden, ehkä juhannuksena.

RUOKA:

Ruusukaalipaistos, Räiskäleet, Raparperipiirakka
Tosi herkkujani kaikki. Nykyään olen joutunut tinkimään ruusukaaleista ja raparpereistä. Ovat harvemmin kaupassa ja toisekseen - olen ruusukaalien suhteen nipo. Niiden täytyy olla napakasti kerineitä ja suomalaisia. Löysät jäävät hyllylle.
Olipa kerran aika, jolloin meillä kylvettiin ruusukaalin siemenet helmikuussa isoihin kasvatuslaatikoihin, jotka olivat vanhan talon "salissa". Pikku taimina kaalit siirrettiin ulos kasvihuoneeseen ja toukokuun puolivälin jälkeen alkoi niiden peltoon istutus. Vieläkään en tajua sitä työhulluutta leipätyön lisäksi! Päivästä loppuivat tunnit.
Raparperiä  kasvoi suuria ja maukkaita varsia omassa  puutarhassa. Tein kiisseleitä, soppia, piirakoita, mehua. Nyt parhaimmillaan saan ehkä leivottua yhden raparperipiirakan. Nekin muutamat raparperin vareet naapurin puutarhasta, mutta vasta viikkojen kuluttua.
Tyydyn räiskäleisiin.

ELÄIN:

Riekko, Ratsuhevonen

Talven aikana olen monet riekot nähnyt ja säikähtänyt niiden äkkiarvaamatonta pakoon lähtöä ja räkätystä. Jos lintu pysyisi hiljaa, sitä en useinkaan huomaisi. Talvella se sulautuu valkoisena lumeen ja muulloin ruskeankirjavassa puvussaan värikkääseen maastoon.
Riekon lailla minäkin sulaudun kesäisin maastoon maastopuvussani, joka on ehdoton suosikkiasusteeni.
Ratsuhevonen, siis yleensäkin hevonen on tärkeä eläimeni. Lapsuusajan hevosista on mieleen jäänyt erikoisesti Valko ja Tiina. Sai ilman satulaa ratsastaa puimalalta kotipihaan, isä nosti hepan selkään ja otti myös alas.
Aikuisena kokeilin ratsastaa muuan vuosi, mutta harrastus tyrehtyi ajokortittomalta  ratsutallien etäisyyden takia.
KUitenkin hulluuksissani lähdin sisareni kanssa Unkariin ratsastusviikolle! Se oli elämysten viikko. Myöhemmin sain olla viikon kahden hevosen hoitajana. Se viikko oli ikimuistoinen hiljaisuusretriitti.

TYTÖN NIMI:

R alkuisia en keksi, ehkä Regina. Ihailin pitkäaikaista työtoveriani Reginaa muutenkin, ei vain hänen nimeään.

POJAN NIMI:

Sama juttu. Ei ole meidän ainokaisen pojan nimi R alkuinen, On vahvasti J niin kuin ....

AMMATTI:

Rajavartija, Röntgenhoitaja

Kumpaakaan minusta ei tullut. Kummallekin alalle aikanani yritin. Rajavartiostoon haku tyssäsi siihen, että palolaitokselle ja poliisikouluun ei huolittu naisia. Nyt on tilanne toinen.
Liikuntapuolen opiskelupaikka jäi muutaman pisteen päähän, testeissä olin. Välivuosia ei olisi ollut vara pitää, niinpä päädyin yhden sellaisen jälkeen hoitoalalle. Pitkään tunsin olevani väärällä alalla.

KUVAUS HENKILÖSTÄ:

Rehellisyys itseä ja muita kohtaan on ihmisen vahvuus,   Kipeääkin rehellisyys voi tehdä, vaikka loppupeleissä rehellinen ihminen on kuin kallio, joka auttaa, ei ahnehdi, ei käännä takkiaan. Kun voi sanoa rehellistä ihmistä ystäväkseen, on rikas.

JOKA KODISSA:

Roskakori, ehkä Romujakin, mahdollisesti Rappuset.
Meillä ainakin nuo kaikki.  Kun on ylä- ja alakerta, rappusia tulee ravattua ja työpöytäni alla on roskis, joka on täyttyy liian usein epäonnistuneista tulostuksista. Romuja minulla ei ole, miehellä kylläkin!
Rakkaus ja Rikkaus.  Mieluummin rakkaus, jos on valintatilanne. Rikkautta ei toistaiseksi ole siunaantunut paitsi rehellisen ystävän verran, mutta se onkin paljon,.

Västäräkistä vähäsen

Västäräkistä vähäsen

Muuttolinnut, kevätpuro, veren hurmio viipyvät.

Viipyy vihreä ruoho.

Ajan kalpea laulu soi miltei kuolleena ja ikävä liian raivokas.

Vesikelkkaa vetäen ja lumikengät jaloissa on katiskat raahattu järven rantaan. Järvi on yhä jäässä, koivikko vailla viherrystä, mutta aamu on keväinen. Voi tuntea ahavan viileyden poskipäillään, metsän tuoksun  tunkeutumassa nenäänsä ja kuulla lumen rahinan läpi lintujen ihastuttavan aamukonsertin.

Korona on pysynyt täältä poissa, vaikka se jyllääkin liki kaikkialla. Rajoitteet ja ohjeistukset eivät ole syrjäisellä seudulla karanteenilaisen elämääni vaikeuttaneet, saati mullistaneet. Tuskin noteeraisin koronaa, jos en seuraisi uutisointia.

Keväältä kysyy pitkää pinnaa nujertaa talvi, mutta luvan saatuaan kesä ei jää aikailemaan.

♥

Krapu 21, annetut sanat. kevät, korona, kesä.

 Lisää krapukirjoittamisesta ja krapuja linkeistä SusuPetal, Cara

Krapuilu jää kesälomalle - minä kiitän Susua ja Caraa krapuvuodesta.

Suklaata sydämelle

Suklaata sydämelle

Suklaa on sydämelle hyväksi. Näin kirjoittaa KuntoPlus-lehti, mutta Hyvä Olo puolestaan suosittaa suklaan sijaan mustikoita ja kaurapuuroa, avokadoa ja pinaattia.

Mitä asialle voi heikko luonne, jos oikea käsi ei tiedä, mitä vasen on tekemässä? Jos heikko luonne on ostanut ison rasian Fazerin suklaakohvehteja, tuntuu erittäin ikävältä antaa niiden vanheta ja härskiintyä laatikossaan.

Niin tai näin, pitkään olen tehnyt itseni kanssa töitä, etten kajoaisi suklaisiin, mutta tiukille on ottanut. Herkkurasia on piharakennuksen puolella muka turvallisuussyistä. 

Mikäli mielii saada namia, pitää ainakin saappaat vetää jalkoihinsa. Paljasjaloin ei sentään viitsisi lumessa tarpoa.

Tässä tehtävässä ei varotoimi onnistunut täysin turvaamaan suklaarasian koskemattomuutta.

                                                             ♥
Krapu 20, annetut sanat, sydän, käsi, työ sisältyvät 100 sanaan otsikkoineen.
Krapuhaaste vastaavat SusuPetal ja Cara

Valkoinen toukokuu

-Kun on lumen vallassa maa. Kun en nähdä ruusuja saa- lauletaan laulussa.
Tosin en ruusuja tähän toukokuun "talveen" kaipaa, en edes äitienpäiväorvokkeja vielä terassille. Mitäs suotta niitä kylmettymään ja paleltumaan. Vasta olen saanut jäätyneet lumet hakattua portailta pois.

Aurinko on kiitettävästi yrittänyt tehdä täälläkin kevättä.
Paistanut lähes joka aamupäivä hätistäen nopeasti yöpakkasen pois. Lämpöasteita on piisannut pitkälle iltaan. Myös päivän mittaan herännyt tuuli on osallistunut kevättalkoisiin. Tosin välillä turhan reippaasti. Parasta on edelleen pukeutua lämpimästi.
Kevät avustajineen joutuu urakoimaan talven lumimäärän syömisessä täysillä. Hyvällä alulla se kuitenkin on.

Kylän soratiet pääsevät jokuivumaan, eikä rakennusten katoillakaan ole lunta kuin siellä täällä.  Hanki on muuttunut edellisen suojasään piiskan voimalla röpelöiseksi, eikä ole aivan terästä. Sattaa yllättäen upottaa suksen alla, saatikka jalan. 

Kuitenkin mennyt viikko, myös edellinen ovat olleet talven ehdotonta eliittiä ulkoilun suhteen. On tullut tehtyä pitkiä retkiä hyvissä ajoin aamulla, pitkin joen varsia, läpi soiden, kivuten vaaroille, lasketellen alas. 

Toistaiseksi ainakin korona on pysynyt poissa.

Joka aaamu saa ihmetellä jotain uutta. 

Tänä aamuna se oli kirjosieppoherra, joka piipahti ensimmäisen kerran eilen, mutta tänään varsinaisesti perehtyi tarkemmin asuntomarkkinoihin. Hyvin kiireettömästi.

Kyllä kevään riemun havaitsee, vaikkei viherrystä, eikä kukkasia näy vielä missään. On lintujen sirkutusta, jota kuuluu joka puolelta pihaa. On kuhertelevien sepelkyyhkyjen yhteisillallisia. Myös kurrelaisten harmaan talvitakin vaihto punaruskeaan on meneillään ja jänöjussin hartioilla näkee alkua uudesta kesäpuvusta. 

Aina on riemullista saada uusi puku!

Peipot innoissaan kylpevät pihan ainoassa lätäkössä, joka on ollut aamuisin vedetön, mutta kylpyvesi sulaa siihen päivän mittaan. Joka päivä ilmestyy uusia kylpymestoja.

Ei toukokuu ensimmäisen viikon jälkeen ole enää vitivalkoinen. 

Se väri joutaisi vaihtua kiireemmiten, että hento vihreä pääsisi puskemaan tilalle ja antamaan toukokuulle soveliaamman säväyksen.

Sitä odotellessa luulen ehtiväni vetää pulkassa pari katiskaa järvelle odottamaan vesien sulamista. Jää peittää vielä kauttaaltaan järven ja lumi tietysti polun, joka sinne johtaa. Eikä talviteloilla olevasta veneestä näy lumen alta pilkahdustakaan. 

Tuskin ihan pian ahvenet päätyvät pannulle. Ei ainakaan äitienpäivälounaaksi.

Riemukasta kevättä ja hyvää äitienpäivää äidit ja isoäidit.♥

Suunnaton palapeli

Suunnaton palapeli

Päättömänahontien mökistä löytynyt tomukasa on viimein tutkittu. 

Jotain tapahtui mökkiin eristäytyneelle miehelle. Outoa tautia sairastaessaan hän tuhoutui atomeiksi, vain vaatteet jäivät tomuhiukkasina penkille.

Synteesiä taaksepäin purkaessaan tiede selvittää, että mies on siirtynyt atomeina toiselle tasolle ja päätynyt ilman fyysistä kehoa universumin alakertaan. Miehelle on tapahtunut täydellinen metamorfoosi.

Maailman kaikkeuden alakerrasta on miljardien valovuosien matka yläkerroksiin. Mies on kuitenkin matkalla, sillä hänen atomiensa yhdistyminen on käynnistynyt. Hän tulee syntymään  takaisin ehkä Linnunradalle, tuskin sentään Päättömänahontien lähelläkään.

Mies on hajallaan ajattomuudessa, jossa hänen toinen muodonmuutoksensa etenee kuin suunnaton palapeli. Tosi harvakseltaan atomi löytää sopivan yhtyäkseen siihen.

Uusi syntymä ehkä joskus.

☻

Krapu 19, sanat:alakerta, tosi, syntyä

 Lisää krapuilusta ja krapulista klikkaa SusuPetal, Cara