Hellettä hankeen

Ei Pärjänjoen ranta Kopistuksensuon kohdalta vielä näin heleän kesäistä ole, mutta nopeasti saattaa olla. Kuva vuodelta 2013 toukokuun 28 päivältä.

Luonnolla on parhaillaan kiire saada kaikki kasvun alkuun. Saada puuhun lehti, maahan ruoho, kevään kukkaset kukkimaan. Se tietää, että kaikki tärkeä pitää ehtiä ennen uutta talvea. Lumetonta aikaa on noin viisi kuukautta ja siihen mahtuu kevät, kesä ja syksy.

Aivan hullua - vasta oli talvi, nyt muutaman päivän liki hellelukemat ja sekä hanget. Helteiset päivät menivät vieden mukanaan ison osan lumista.
Hirmukyytiä keskipäivän porottava aurinko söi valleja ja parissa päivässä tapahtui kevään ihme.
Koivu alkoi aurinkoisilla paikoilla vihertää ja pälvikohdat laajenivat silmissä Joka ainoa oja lorisi ja lirisi ja Pärjänjoki leviää yhä leviämistään ja kimaltelee kuohuissaan kuin isokin virta. Sillä on kiire Livojokeen, sitten Iijoen kanssa yhdessä päätyvät mereen.

Nämä viime päivät ovat olleet hullaannuttavia siitä riemusta, että on kevät.
Toissa päivänä vielä talviset tamineet ja nyt lenkkarit ja t-paita. Uimapuvunkin hain esille, josko kohta jättäisin talviturkin.
Eilen kävin tarkistamassa Särkijärven jäätilanteen.
Jäässä oli, mutta seuraava sopivasta suunnasta puhaltanut tuuli rikkoi jään ja ajoi sen vastapäisen rannan tuntumaan, missä uusi päivä hoiti loput.
Tänään pääsi vene vesille ja katiskat pyytämään.

Kesän tuoksu tuntuu hyvälle.
Se hivelee aisteja ja herättelee moninaisia tuoksumuistoja.
Kuiva kangas tuoksuu lämpimälle ja luikerteleva polku yhtä houkuttavalta, kuin edelliskesänäkin.
Viimeiset lumen rippeet ovat muuttunut valkoiseksi vaahdoksi rapisemaan askelten alla, mutta kaiken kaikkiaan ensimmäinen kerta polulla talven jälkeen tuntuu uskomattoman ihanalta.

Välillä pitää pysähtyä laskemaan käen kukuntoja. Pakko laskea, miten paljon vuosia lupaa.Sekoilen laskuissani, mutta niin käkikin, kukkui, vaihtoi kuusenlatvaa, kukkui lisää, lensi taas uuteen paikkaan kukkumaan.
Levoton lintu. Olisiko mokoma tiennyt, ettei ole niin suotavaa kukkua hankeen! Kivaa oli kuitenkin kuunnella sen riemua.

 Pieni polku metsän halki vie....

Hullaannuttavaa kesän alkua hyvät blogiystävät.