Aikani olen miettinyt Repolaisen- miltä maistuu maaliskuu-haastetta, miten tarttua siihen, vai jättää suosiolla, kun ei sytytä, mutta sitten syttyi himmeästi.
Minulle ovat yleensä maistuneet tavanomaisen maaliskuun aikana suussa sulavia makeita enemmän mieliharrastukset ja silmän ruuat.
Nyt on toisin.
Maaliskuu ei ole pahemmin tarjoillut tänä vuonna tavanomaisen valkeita ja eikä häikäisevän kirkkaita talvipäiviä. En rohkene kovin sitä mollatakaan, sillä aina sanotaan - vaihtelu virkistää.
Kenties tämän oikullisen maaliskuun näen toisin silmin ja mielin jonkun vuoden päästä. Nyt se on anniskellut räntä- ja vesisateita useiden lämpöasteiden kera niin tiuhaan, että lumesta on rippeet jäljillä.
Kitisin aikani, ai kauheeta, kunnes lopetin ja aloin makustella uusia vaihtoehtoja maaliskuun lopulle. Tulin tulokseen - Kun ei ladulle, sitten polulle!
Polulla meno maistui paremmalta, mihin litra jäätelöä tai suklaalevy olisivat konsanaan pystyneet.
Maaliskuu on mennyt kohdallani vähillä karkeilla. Säästän vartaloani mämmikauteen. Yritän muistaa kauppareissuilla, ettei makeaa mahan täydeltä.
Mikään suolainen ei saa vettä herahtamaan kielelleni. En ole keittiöihme, joten kokkaukseni ovat hengissä pitävää arkiruokaa. Niissä ei ole mitään maaliskuussa enemmän paremmalta maistuvaa, kuin muulloinkaan.
Silmänruokaa on sen sijaan keittiön ikkunalla jouluviikolla hankittu joulutähti. Se on ilon aihe punahehkuvine lehtineen.
Silmittelen ilolla myös vitivalkoista jänistä, joka vierailee usein pihassa. Syö kaikessa rauhassa lintulaudalta pudonneita auringonkukansiemeniä.
Huolettaa vain jäniksen puolesta. Se on helppo saalis haukalle, huuhkajalle tai ketulle, kun turkki ei ole aloittanut muuttumista lumen sulamisen tahtiin.
Välipalapuolella antoisin herkku itselleni on kutominen kirjoittamisen lisäksi. Kun oikein innostun puikkojen kanssa unohdan syömisen.
Ennen kuun loppua villapusero on valmis. Ajattelin sitä toppaliivin alle keväthankia viiletellessäni, mutta se tarve näyttää olevan pois pelistä. Ehkä paksu pusero on hyvä ruskaretkille
Tämmöisiä makuasioita sain kokoon maaliskuulla.
Superherkullisia kevätpäiviä lukijoille!
Jänis on todella vitivalkoinen, ja värin vaihtamiseen kulunee kuitenkin jonkin aikaa - Sinä tiedät paremmin. Paksulle villapaidalle on aina käyttöä. Sinä oikein kunnolla makustelit ja pohdiskelit haastevastausta, etkä hutaissut tosta vaan nopeasti. Hyvä niin. Kuvaako se Sinua muissakin asioissa?
VastaaPoistaHyviä vertauksia ja nyt tajusin, että vartalolle "maistuu" paljon paremmin korttien räpeltäminen kuin suun kautta puputtaminen... sillä jollei ole käsillä jotain tekemistä, niin on kummasti nälkä... mikä siinä onkin! Liimapuikko kädessä ei tule nälkä... silmilläänkin voi syödä niin monenlaista - kaunista luontoa varsinkin:
VastaaPoistaJumituin oikein pitkospuukuvaan... jostain syystä rakastan pitkospuita, vaikka haasteellista, joskus jopa mahdotonta niillä on polkea, mutta haasteethan on mukavia ja varsinkin - kun joku tarttuu haasteeseen näin monipuolisesti ja kuvillaan vielä iloa tuoden, kiitos!!
Hieno postaus Repolaisen maaliskuun haasteeseen! Herkkuja kun on niin monenlaisia - siis muitakin kuin niitä suussasulavia makuja. Maukkaan ruuan sijaan sinä olet upeasti syönyt silmilläsi ympäröivää luontoa. Noilla pitkospuilla minäkin haluaisin kävellä tuolla metsän siimeksessä. Lunta vielä mutta jo vihreitä sammalmättäitä näkyvissä ja lupaus alkavasta keväästä. Ja jos on suuri mämmin ystävä niin ehdottomasti kannattaa myös hillitä itseään ennen "mämmikauden alkua". En tiedä syötkö mämmin kerman vai maidon kera ja tuleeko siihen myös sokeri hippusellinen mukaan? Itse olen viime aikoina käyttänyt kermavaahtoa ja myös rahkaa mämmiin kyytipojaksi ja kyllä maistuu. Voi tuota valkoista jänistä - nyt kyllä pitäisi kiireen vilkkaan jo laittaa valkoinen turkki naftaliiniin ja siirtyä rusehtavaan niin olisi suojassa vihollisilta. Toivotaan, että hän toimii pika pikaan!
VastaaPoistaMaittavasti makustelit maaliskuun makuja! Monenlaista mannaa mielelle!
VastaaPoistaVähän erilainen maaliskuun maku kun lunta ei juuri ole. Sääli tuota jänöjussia, vaihtaisi jo väriä. Ilmastonmuutos sekoittaa sen aikataulun.
VastaaPoistaOi ihmettä miten herkullisen näköinen joulutähti ❤️⭐️ Kuva on satumainen.
VastaaPoistaJänis on myös k a u n i s 🌷 Olen ihmetellyt minne meidän seudulta ovat jänikset kaikonneet mutta nytpä on parina päivänä kaksi tai kolme vieraillut meidän ja naapurin pihassa. Valkoisia en ole täällä nähnyt, joten kiitos, töllistelen oikein kunnolla 😃
Silmäkarkit ovat melkein yhtä tärkeitä kuin oikeasti syötävät karkit. Hienosti oivalsit sen postauksessasi.
VastaaPoista