Kävellessäni tunnen,
miten hyvä olo alkaa asettua sieluni sopukoihin. Koti-ikävästä johtuva alakulo
antaa periksi, eikä kielimuurista ole enää jouluilon pilaajaksi.
Kirkon portaalla joku
antaa käteeni kynttilän, jonka sytytän ja jatkan etsimään istumapaikkaa.
Urut kajahtavat ja
kansa veisaa -Från himlens höjd ... Tunnelma on harras useiden
kynttiläkruunujen valaisemassa kirkossa.
Ennen loppuvirttä väki
lähtee kiertämään kynttilöineen kirkon ympäri. -Härlig är jorden - veisataan urkujen tumman soinnin säestämänä. Tunnekaaoksessani yritän laulaa mukana – Maa
on niin kaunis.
Alkuyöstä on satanut
ensilumen ja askeleeni ovat ihmeen keveät kävellessäni tyhjään asuntooni.
🎵🎵
Krapu 44/26, aiheena on alla olevasta linkistä kuunneltu musiikki, josta saadun mielikuvan kautta sadan sanan tarina eli krapu. SusuPetalin blogissa lisää asiasta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti