Vuosikirja 2017

Tämä vanha vuosi on kahta viimeisintä päiväänsä vaille.

Se on kuin kirja, joka on luettu viime sivuilleen. Kuitenkin tämä ja huominen vielä salaisuutena, varsinkin huominen.

Uusi vuosi nimeltään 2017 annetaan jokaiselle kuin paksuna 365  sivuisena opuksena, jossa jokainen joutuu olemaan oman "vuosikirjansa työstäjä" pystymättä täysin vaikuttamaan sen juoneen.

Uusi sivu on arvoitus edellisen ollessa vielä työn alla.
Vuosikirja on sikälikin mielenkiintoinen, ettei sitä voi kirjoittaa, eikä lukea etukäteen. Ei edes kurkistaa seuraavaa sivua. Avistella vain ja toivoa mielessään.

Monia vuositeoksen sivuja värittävät toivottavasti kirkkaat, iloiset, elämänkirjavat värit, mutta varmasti noin isoon joukkoon, kuin 365 mahtuu tumman ja harmaan sävytystäkin. Skaala on laaja ja toivottavasti meidän kaikkien kohdalla kauniiden ja itselle mieluisien värien vaakakuppi tulee painamaan enemmän.

Toivotan hyviä sivuja vuosikirjaanne 2017, johon tutustuminen alkaa melko pian.

Vuoden vaihtuessa uuteen

Kiitos blogivuodesta hyvät ystävät, paljon on vuoteen mahtunut. Kiitos myös, että osasitte löytää tänne Karsikonperälle vilkaisemaan KuvaKirjeitä sen jälkeen, kun Pollen Suuret Saappat hajosivat ja tulivat haudattua.  Minulle oli melkoinen loikka Vuodatuksesta Bloggeriin, meinasi lopahtaa vauhti kesken.

Varsinaisesti tämä vuosi 2012 on ollut minulle ensimmäinen koko vuosi Koillismaalla. Kokemus sinänsä viime talven -42 asteen  pitkä pakkasjakso. Lumetkin sulivat vasta paljon toukokuun puolella ja elokuun puolivälissä tulivat ensimmäiset hallat, jotka nitistivät ainokaisen terassikukkani. Kolean ja sateisen kesän päätteeksi syksy alkoi varhain ja kääntyi talveksi lokakuun puolivälissä, jolloin nippa nappa ennätettiin verkot vesistä, kun jäätyivät. Kalenterissani on päiväys 16.10, kun tuli ensi lumi. Lähes olemattomiin se ehti sulaa marraskuun aikana, vaan ei ihan kokonaan. Nyt alkaa lunta olla olla taas reippaasti ja tänään sain ensimmäiset ahvenet pilkillä. Kokonaista 22 ahventa perkasin ja huomenna on luvassa ahvenkeittoa.

Tuleva vuosi 2013 on kuin kirja, joka saadaan vuoden ensimäisenä päivänä. Täysin vieras ja tuntematon, jossa on sivuja 365. Siitä kummallinen kirja, ettei sitä noin vain voi ahmaista kerralla, vaan se on otettava päivä kerrallaan, joskus vieläkin pienemmissä osissa. Pääpiirteiltään voi ehkä juonen kulkua jossain kohden arvailla ja toivoakin, mihin suuntaan menisi, mutta varmaa on, että hyvin monenlaista noille sivuille mahtuu. Elämän koko kirjavuus, joskus tasaisempana, joskus vähemmän sileänä. Kokonaisuudessan kirjan -Vuosi 2013- tarinan vasta tietää, kun on sen viimeinenkin sivu auki ja lopuillaan.
Utelian mielin aloitamme Vuoteen 2013  tutustumisen jo huomenna. Toivotan kaikille hyviä hetkiä ja onnen pipanoita, terveyttä ja selviytymistä sen moninaisista haasteita.