pili-pili- pom. Varpaitakin palelee pili-pili pom..."
Varpaita ei aivan palellut, vaikka pitkin päivää sade ropisikin. Tietenkään se ei menoa haitannut, sillä ulkoilu on pukeutuskysymys. Vaikka maailma näytti aamulla harmaan vetiseltä, silti se oli kaunis. Kastepisarat nuokkuivat heinänkorsissa ja hieman valju ruska yritti erottua harmaudesta.
Metsäteillä ja poluilla saa kulkea lehtimattoja pitkin, kun puut pudottavat niin paljon lehtiään. Kohta ne seisovat alastomina syysmyrskyissä ja rupeavat odottamaan ensimmäisiä lumia.
Järvellä yhdistyy taivaan ja veden harmaus. Kun sade yltyy, vastaranta melkein häviää. Tuuli huojuttaa kaisloja ja kieputtaa rantakoivun lehtiä viskaten ne veteen. Sadepisaroiden pommitus on taukoamatonta väliin kiihtyen ja sitten laantuen, ikään kuin väsyen.
Autiotuvassa on hämärä ja hiljaisuuden rikkoo vain kaminassa räiskähtelevä tuli. Tuntuu kodikkaalta. Sytytän kynttilät pöydälle hetkeksi, ihan vain kuvauksen ajaksi, vaikka tuntuisi hyvälle antaa niiden palaa kauemminkin.
Voi olla, että seuraava vaeltaja jää yöksi ja tarvitsee kynttilän valoa, joten puhallan kyttilät, enkä polta niitä suotta.
Kohta nokipannu sylkäisee nokastaan vettä kaminan kuumalle levylle. Pitää viskata kourallinen bööniä veteen ja sekoittaa ne veden joukkoon juuri vuollulla puutikulla. Nyt tupaan leviää hyvä kahvin tuoksu. Vielä hetki ja sitten pääsee hörppimään.
Sade ottaa aikalisän ja ilma kirkastuu, mutta vain hetkeksi. Autiotuvasta on ikkunat kahteen suuntaan ja molemmista on järvinäköala. Tuijottelen kahvia juodessa ikkunasta ulos. Mietin, milloinka väsyn raahautumaan tänne erämaahan ja tähän tupaan? Mitä mieltä tässä on? Voisihan kotonakin juoda kahvinsa ja sytyttää takkaan tulen ja tuijotella ikkunasta ulos. Kotona pysyisi kuivanakin, sillä nyt olen kuivatellut tullessa soutumatkalla kastuneita vaatteitani. En osaa itselleni vastata ja siirryn laveripetille pitkäkseni ajattelemaan uusia ajatuksia. Tuvassa lisääntyy hämärä ja kaminan tuli sammuu. Kulutan päivän kokonaan, ennen kuin maltan lähteä veneelle ja soutamaan vastarannalle.
Taakse jää pieni harmaa mökki, joka toivottaa uuden kulkijan tervetulleeksi.
